sanottuna en aina ole ihan varma pidätkö mua vain vankina vai olenko oikeasti matkalla luoksesi mutta sanotaan näin... ensinnäkin sä olet osoittanut aidointa ja selkeintä kiinnostusta mua kohtaan. Lisäksi me ollaan tavattu ns luonnollisesti sekä neutraalissa ympäristössä täysin odottamattomasti. Nämä ovat sellaisia seikkoja jotka merkitsee mulle sen että täysin auttamattomasti mun sydän kuuluu sulle. Niin on ollut jo kauan ja niin tulee olemaankin...välillä ollut hetkiä jolloin ei ole nähnyt kovin selkeästi ja yrittänyt vain unohtaa kaiken. Syy varsin yleinen pelko. Kun tuntee että elämästä ei tule mitään ilman toista ja sitten vielä pelkää olla toisesta niin riippuvainen. Putoaa sellaiseen harmaaseen välitilaan jossa näkee vain sumua eikä ilmansuuntia ollenkaan. Ikuisesti ei voi kuitenkaan paeta itseään ja siksi haluan tunnustaa sut vaikka se ei mihinkään johtaisikaan. Sillä paljon on anteeksi saatavaa minulla mutta tahdon myös itse pystyä antamaan. Muutoin menisin aina vain pakoon kun en voisi tunteitani myöntää ja syöksykierre vain jatkuisi ja se ei voi enää jatkua. Sä nainen oot kuitenkon mulle se 1. Ja jos mä saan susta vain palan niin tyydyn siihen.
Avautumisia
ihanrehellisesti
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olisiko täällä tuolia, jalkojani heikottaa?
Voi viude, olisitpa hän :)
Onhan tänne tullut monenlaista rustailtua toisinaan... Nyt tuli tunne että täytyy vielä selventää asioita vaikka on keskustelu ollut taas auki. Tarkoituksena ei ole väheksyä palsta viestejä mutta välillä pitää vähän avautua kun ei muutakaan vielä ole. Mitäs mä sitten avautuisin vielä...senkö että en pärjää ilman häntä? En tahdo olla mikään roikkuja iilimato enkä sellaista kuvaa ole tahtonut koskaan jättää itsestäni. Puolityhjästä ei kuitenkaan täyttä saa ja siltä vaim välillä tuntuu koska ko. nainen muutti käsityksiä niin paljon että on ollut vaikeaa olla ja käyttäytyä enää niin ettei sitä muka olisi tapahtunut..
Kuka oikeasti olet? Jos kohtaat/juttelet "sen" kanssa niin ota puheeksi!
Arvostaa varmasti!
Aloittaja. Ota yhteyttä siihen naiseen. Ihan oikeasti.
Mun sydän.
Milloin olette nähneet viimeksi?
Olipa nättiä, voi kumpa joskus itsekin saisin jonkun edes ajatustasolla ajattelemaan noin nätisti itsestäni vaikkei sitä ääneen sanoisikaan. :)
No, näillä mennään mitä on saatu.
Kertoa kaikki tuo sama mitä ap kirjoitti. Vain ja ainoastaan kunnioitus toisen yksityisyyttä kohtaan antoi pidättää kertomasta. En pelkää tulevaisuutta kanssasi. Kaikkein vaikein elämänohje joka minulle on sanottu " Kaikki mitä ylhäältä annetaan, ota hymyillen vastaan".
Minulla on kokemusta miehistä, jotka ovat eronneet parisuhteista ihastuessaan.... En tykkää niistä tilanteista, kun siinä on niin monta osapuolta vaikuttamassa, enkä halua kokea enää sitä.
Vaikuttavaa kerrontaa, jäin mietteisiini. Kuvaus tuntuu tutulta. Samoja pelko/riippuvuusmietteitä ja muita tunteita maan ja taivaan väliltä olen kokenut. Selvää reittiä eteenpäin en tiedä, keskustelua ehdotan. Ihmettelemästä en lakkaa, sillä kokemukset yllättivät täysin. Ei mikään laskelmointi olisi saanut tätä aikaan! Tunnetta, joka yhä pysyy . . .
Joo luvattoman kauan on näkemisestä eikä sitä numeroakaan monien hämmennysten vuoks ole...toivo elää mutta jotain toivois kyllä tapahtuvaksi nyt asiassa joko suuntaan tai toiseen. Junan on nyt saatava liikkeelle.
Hänen yhteystietonsa saat kyllä jotakin kautta, jos ne haluat oikeasti. Ja uskallat kertoa hänelle nuo asiat. Mun mielestä on iso asia avautua toiselle, rakkaalle kasvotusten. Meni syteen tai saveen. Sitten tiedät, että oot ollut rehellinen itsellesi ja toiselle. On sanonta, että totuus satuttaa vaan hetken, valhe ikuisesti. Onnea matkaan sulle. Toivottavasti saat vastakaikua. Ole rohkea.
Niin tahtoisin ajatella että ne jotain kautta pystyis saamaan mutta tilanne on haastava myös sekavuutensa vuoksi... joo totta tuo että naamatusten se vasta punnitaan kiitos tsempistä!
Jäin vain miettimään et jääköhän tämäkin oikeasti vain rakkauden haaveeksi ja todellisuudessa noita ei ikinä sanota sille toiselle niin kuin varmaan kaikki täällä kirjoitetut. Aika ajaa vain ohitse. Olisi kyllä kiva kuulla jos joskus teet jotain sen toisen suhteen, onnellisia tarinoita kun ei täällä kuule tai muuta kuin haikuja. :)
Täysin on samanlaisia tunteita siitä miehestä ja saanut minussa aikaan. Sitä on jotenkin niin kovin vaikea selittää että miksi näin. Mutta jokin hänessä teki niin ison vaikutuksen minuun.
Jos hän puhuisi / kirjottaisi minulle noin, olisin täysin hiljaiseksi hämmentynyt.
Minusta on hienoa että olet päässyt jollain tapaa eteenpäin. Suurin asia on varmaan se luottamus, että vaikka asiat ei aina mene suunnitellusti, voi jollain tapaa luottaa siihen että elämä kantaa, noin yleisesti ottaen. Seuraava askel on varmaan tunnustelu siitä, miten se sun toinen osapuoli asiat näkee ja kokee, niinkun irl.
Kuulostaa siltä, että joku onnellinen nainen on saanut rakkauden syttymään. Tosin kuulostaa kuin pitäisit tärkeimpänä sitä, että hän on osoittanut tunteensa selkeimmin. Ei kai siinä mitään vikaa ole.
kyllä sillä on suuri merkitys toki mutta ei se ole ainoa syy vaan enemminkin summa. Se on kuitenkin jotain mikä muhun tepsii sellainen tietty vilpitön mutta samalla suorakin osoitus. Sellainen polttaa sieluun reiän ja jää kalvamaan loppuiäkseen vain miettien niitä silmiä ja sitä koko olemusta että kun se vain olisi onnellinen siellä jossain ja jos vain luoja suo niin voinko jopa itse olla se joka sen onnen hälle toisi..
Noin ihanasti hänestä ajattelet, olet todella rakastava.