http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440300314704.html
Bikers Against Child Abuse, BACA. Järjestö taistelee lasten hyväksikäyttöä ja koulukiusaamista vastaan.
Kotisivuillaan he korostavat toimivansa lain oikealla puolella. He ovat lahjoitusten varassa toimiva voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö. Suurimmat lahjoittajat ovat itse jäsenet, jotka tekevät kutsumustyötään maksutta. Jengillä on osastoja ainakin Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa, Italiassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Toimintatapa on yksinkertainen. Koulukiusatun, pahoinpidellyn tai hyväksikäytetyn lapsen vanhempi, sukulainen, naapuri – tai lapsi itse – voi mihin vuorokauden aikaan tahansa ottaa yhteyttä järjestöön.
Jos lasta on kiusattu koulussa, parikymmentä jengiläistä saattaa lapsen pyörällä kouluun. Kiusaajaa puhutellaan kaikkien nähden. Kokemusten mukaan kiusaaminen loppuu siihen paikkaan. Lähestymiskiellon saaneelle hakkaajalle käydään porukalla antamassa ensimmäinen ja samalla viimeinen varoitus.
Tunnettua on, että rikolliset pelottelevat todistajia. Helpoimpia peloteltavia ovat lapset. Kun lapsi todistaa oikeudessa hakkaajaansa tai raiskaajaansa vastaan, salissa istuu liuta jengiläisiä tuijottamassa syytettyä. Lapsen uskaltaa puhua.
Kokemusten mukaan kiusaaminen loppuu siihen paikkaan.
Joku viisas on lausunut, että lähimmäisenä oleminen merkitsee parhaimmillaan osallistumista toisten ihmisten ympärillä olevaan turvaverkkoon. Tarvittaessa verkko auttaa ja tukee myös auttajaansa.
Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu luja luottamus yhteiskunnan tukeen ja apuun. Silti turvaverkko on hyvinvointivaltiossakin harva. Virastot palvelevat virka-aikana. Henkilökunta on ylityöllistetty. Poliisi ehti yhä harvemmin hätiin.
On tietenkin poliittisesti sopimatonta puhua myönteistä moisesta kansalaistoiminnasta. Sehän on suuren lännen meininkiä, jossa oikeamieliset jakavat oikeutta kun yhteiskunta ei jaksa tai viitsi.
Bikers Against Child Abuse, BACA. Järjestö taistelee lasten hyväksikäyttöä ja koulukiusaamista vastaan.
Kotisivuillaan he korostavat toimivansa lain oikealla puolella. He ovat lahjoitusten varassa toimiva voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö. Suurimmat lahjoittajat ovat itse jäsenet, jotka tekevät kutsumustyötään maksutta. Jengillä on osastoja ainakin Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa, Italiassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Toimintatapa on yksinkertainen. Koulukiusatun, pahoinpidellyn tai hyväksikäytetyn lapsen vanhempi, sukulainen, naapuri – tai lapsi itse – voi mihin vuorokauden aikaan tahansa ottaa yhteyttä järjestöön.
Jos lasta on kiusattu koulussa, parikymmentä jengiläistä saattaa lapsen pyörällä kouluun. Kiusaajaa puhutellaan kaikkien nähden. Kokemusten mukaan kiusaaminen loppuu siihen paikkaan. Lähestymiskiellon saaneelle hakkaajalle käydään porukalla antamassa ensimmäinen ja samalla viimeinen varoitus.
Tunnettua on, että rikolliset pelottelevat todistajia. Helpoimpia peloteltavia ovat lapset. Kun lapsi todistaa oikeudessa hakkaajaansa tai raiskaajaansa vastaan, salissa istuu liuta jengiläisiä tuijottamassa syytettyä. Lapsen uskaltaa puhua.
Kokemusten mukaan kiusaaminen loppuu siihen paikkaan.
Joku viisas on lausunut, että lähimmäisenä oleminen merkitsee parhaimmillaan osallistumista toisten ihmisten ympärillä olevaan turvaverkkoon. Tarvittaessa verkko auttaa ja tukee myös auttajaansa.
Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu luja luottamus yhteiskunnan tukeen ja apuun. Silti turvaverkko on hyvinvointivaltiossakin harva. Virastot palvelevat virka-aikana. Henkilökunta on ylityöllistetty. Poliisi ehti yhä harvemmin hätiin.
On tietenkin poliittisesti sopimatonta puhua myönteistä moisesta kansalaistoiminnasta. Sehän on suuren lännen meininkiä, jossa oikeamieliset jakavat oikeutta kun yhteiskunta ei jaksa tai viitsi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.