Rakas-mies sinulle

Kun sinä palaat auringonkukkain niityltä,
täydellisyyden, rakkautesi kanssa,
ja hänen kullanvaaleilla hiuksillaa lepää
auringonkukkain seppele sinun käsistä,
minä makaan
makaan mustan lammen pohjassa,
ja kun hän peilaa
itseään
peilityyneen pintaan niin
minä
jäädyn hänen kauneudestaan itseni sisältä,
ja itken pahaa oloa
kristallisina kyyneleinä
jäähelmiksi tuonen altaan pohjaan.
Sinun hymysi kääntää hänen pään
ja yksi niistä rakkauden kukista
putoaa
ja lammen pimeys upottaa
sen minulle,
rakas-mies,
se on sinun lahjasi minulle,
rakas-mies,
vaikket sitä tiedä.
Sähkönsininen jää,
kiteytynyt,
etenee kun muserrun surun virtaan,
lampeni jäätyy
ja loppukesän aurinko seuraa häntä,
ja sinua,
rakas-mies
eikä siitä kauneudesta
minulle
ole jäljellä kuin pimeys, joka nousee lammen jäätyessä
muuttaen elon käyneeksi
ruskan väriseksi,
ja rakas-mies,
valkeassa ja mustassa talvessa
on jäätynyt auringonkukka.
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Jäätävää tekstiä, karussa kauneudessa. Pysähdyin hetkeksi kummalliseen ajatukseen lukiessa, en oikeen saa selville mitä jäin miettimään, jotain. En saa siitä nyt kiinni

Äänestä
  • Vielä kun kirjoittaja oikeasti tietäisi, ettei sähkölä ole väriä. Tsiisus sentään. Väri tulee juu, ku asiat purkaantuu, tsiisus sentään. ihme melankoliaa.

    Äänestä

Ja höpsis. Ruma kurppa sillä on ja kaikesta näkee, että kaipaa mua. Jotkut ämmät jätetään aina yksin ja ne saalistaa näitä.

Äänestä
  • No hyvä, että sulla on itsevarmuutta. Ap:llä näköjään ei.

    Äänestä

Aloittaja voisi harkita kirjailijan uraa. Pientä tekstin hiomista ja se on siinä.

Äänestä

Kirjeilijä-nimimerkillä minäkin oon joskus kirjoittanut ja runontapasia rustaillu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kirjeilijä kirjoitti:

Kun sinä palaat auringonkukkain niityltä,
täydellisyyden, rakkautesi kanssa,
ja hänen kullanvaaleilla hiuksillaa lepää
auringonkukkain seppele sinun käsistä,
minä makaan
makaan mustan lammen pohjassa,
ja kun hän peilaa
itseään
peilityyneen pintaan niin
minä
jäädyn hänen kauneudestaan itseni sisältä,
ja itken pahaa oloa
kristallisina kyyneleinä
jäähelmiksi tuonen altaan pohjaan.
Sinun hymysi kääntää hänen pään
ja yksi niistä rakkauden kukista
putoaa
ja lammen pimeys upottaa
sen minulle,
rakas-mies,
se on sinun lahjasi minulle,
rakas-mies,
vaikket sitä tiedä.
Sähkönsininen jää,
kiteytynyt,
etenee kun muserrun surun virtaan,
lampeni jäätyy
ja loppukesän aurinko seuraa häntä,
ja sinua,
rakas-mies
eikä siitä kauneudesta
minulle
ole jäljellä kuin pimeys, joka nousee lammen jäätyessä
muuttaen elon käyneeksi
ruskan väriseksi,
ja rakas-mies,
valkeassa ja mustassa talvessa
on jäätynyt auringonkukka.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu