Eristeharkko turhake???

Ei pidä paikkaansa rappauksia on tehty umpilaudoituksen päälle jo joskus 50-luvulla ja niissä suurimassa osassa ei ole vielä tänäpäivänäkään mitään vikaa.
Ja eristeen päälle on rapattu kanssa aikoja sitten ilman minkäänlaista ongelmaa, niin styroxin kuin mineraalivillankin.

Ja Ikkunat saa kiinnitettyä suoraan betoniin, koska seinän kokonaispaksuus on korkeintaan n. 260 mm eikä isoja smyygejä näin ollen synny toisin kuin jos eristeharkolla seinän paksuus on yli 400 mm niin suoraan betoniin kiinnitys ei eristeharkossa onnistu ja usein ikkunoita varten eristeeseen kolotaan kyllästetty puu tai valun yhteydessä asennetaan peltinen tartunta levy jonka läpi asennusruuvit kierretään.

Ymmärrätkö, että eristettä pitää olla 250mm... Ei tule hyvän näköinen noilla smyygeillä... Eikä teknisesti hyvä.

Ymmärrätkö, että 150 mm SPU levyä riittää eristevahvuudeksi jolla siis päästään jo alle vaaditun, toki voi laittaa enemmänkin ja silti seinän paksuus on pienempi kuin vastaavan U-arvon antavilla eristeharkoilla ja hinta ei ole vielä lähelläkään eristeharkon hintoja.

Ja miten eristeharkkoseinään joka on reilusti paksumpi voi saada paremmat smyygit tehtyä, koska niistä tulee väkisinkin suuremmat.

Tuli näemmä kirjoitusvirhe tuohon edelliseen siis n. 310 mm on kokonaispaksuus ja esim. 200 mm leveällä karmilla smyygiä jäisi 110 mm tuon kokoinen smyygi ulkopuolella on melko normaali ja sisäpuolelle ei noilla mitoilla tarvitsisi edes tehdä smyygejä tai mikäli haluaisi niin tuonkin voisi jakaa puoliksi jolloin sisä- ja ulkopuolen smyygit olisi molemmat 55 mm ja karmin pystyisi vielä hyvin kiinnittämään sisäkuoren betoniin.

Väität siis, että rakenne jossa on eristeen jälkeen toinen kerros betonia on teknisesti parempi?

SPU:n ongelma on siinä, että se on karhennettava ja rapattava per heti. Uretaani ei kestä UV-säteilyä juuri lainkaan. Jos ostat alupintaisen SPU:n, pääset nykimään alumiinikalvoa, hiomaan ja sitten rappaamaan.

Grafiitti EPS toimii paremmin.

Ja sitten ne kiinnittämisen ongelmat: mikään muu kuin rappaus ei pysy EPSissä. Kaiverrat kaikki kiinnitykset EPSin läpi harkkoon ja kiinnität sinne.

Olen noita tehnyt ja kyllä se toimii. Lopputulos näyttää hyvältä.


Smyygi ei ole mikään ongelma.

Muovitalo mikä muovitalo. Kivitalo tehdään kivestä.

Niinpä. Miksi tehdä useita eri vaiheita... Latoa, tukea, raudottaa, sähköistää, valaa, tehdä kaikki uudelleen, eristää rapata... Umpiharkolla muurataan kivet ja rapataan pinnat... Simppeliä, riskitöntä ja nopeaa. Kyllähän sitä voi kaikenlaista keksiä, mutta nuo valuharkkosysteemit ovat kyllä itse perkeeleen aikainsaannosta.

kivionrock kirjoitti:

Muovitalo mikä muovitalo. Kivitalo tehdään kivestä.

Kivestä ei voi rakentaa. Talo on nykyisin eristettävä. Se on sitten makuasia mihin kohtaan eristeen pistää.

Voihan sitä rakentaa karkaistusta kevytbetonista "metrisillä" seinillä. Kuinka kivisenä kukin sitä höttöä sitten pitää, on mielipidekysymys.

Minun mielstäni kalalaatikkotalot ovat taloja siinä missä muutkin.

Tuosta umpiharkkoväitteestä puuttuu varsin monta työvaihetta. Muurataan kivet, ROILOTETAAN SÄHKÖT JA KVV, sisäpuolen tasoitustyöt, jne. jne.

Se on muille kuin teollisuudelle jokseenkin yhdentekevää, mistä runko rakennetaan. Jos myyt jotain, niin siinä tapauksessa kehut omaasi. Muille se on yks hailee. Kaikki ne oikein tehtyinä pystyssä pysyvät.

Kevytbetoni tehdään samasta aineosista (hiekka, sementti, kalkkikivi ja vesi) kuin teräsbetonikin... miksi se ei olisi kiveä? Alumiinijauheella siihen aiheutetaan ilmarakkuloita, joka keventää kiveä ja samalla tekee siitä eristävän. Höyrykarkaisussa harkkoon ja elementteihin saadaan suhteessa kiven painoon, erittäin hyvä puristuslujuus, jolloin karkaistu kevytbetoni sopii erittäin hyvin pientalon rakentamiseen (seinän u-arvo 0,15 500mm paksulla seinällä). Miksi siis pitäisi enää lisäeristää jos siitä ei ole mitään todellista hyötyä??

Enpä tiedä mistö olet U-arvosi repinyt sillä kevytbetonin lämmönjohtavuus arvot näyttää vaihtelevan välillä 0,11 - 0, 17 W / mxK ja tuosta laskien pintavastukset huomioiden ei kyllä päästä lähellekkään 0,15 U-arvoa vaan 0,21 on lähempänä oikeaa.

Ja paljonko sun sipo seinä maksaa/m2?

Sorry, mut markkinoilla on ulkoseinään kevytbetonia 0,072 W/mK lämmönjohtavuudella. Taidat muistella vanhoja siporex -lukuja, mut hei... kehitys kehittyy. Sitä paitsi vaikka myisin seinärakennetta 0,25 U-arvolla ja sitä verrattaisiin samassa talossa 0,15 seinän U-arvoon, niin energian kulutuksessa puhuttaisiin muutaman sadan kilowatin, eli parin kymmenen euron säästöstä vuodessa. Eli mitä väliä???

Et edelleenkään sanonut paljonko 500mm paksu seinä maksaa/m2 taitaa olla niin suolasen hintainen ettei edes kehtaa.
Ja muuten varmaan kiva jyrsiä noihin sipoihin kaikki raidoitusurat, sähköputkitukset sun muut, taikka veivata ämpärikaupalla ohutsaumalaastia.

Ja turha tarjota 0,25 U-arvoa seinään, kun se ei täytä edes vaatimuksia.

Insinööri1959 kirjoitti:

Kevytbetoni tehdään samasta aineosista (hiekka, sementti, kalkkikivi ja vesi) kuin teräsbetonikin... miksi se ei olisi kiveä? Alumiinijauheella siihen aiheutetaan ilmarakkuloita, joka keventää kiveä ja samalla tekee siitä eristävän. Höyrykarkaisussa harkkoon ja elementteihin saadaan suhteessa kiven painoon, erittäin hyvä puristuslujuus, jolloin karkaistu kevytbetoni sopii erittäin hyvin pientalon rakentamiseen (seinän u-arvo 0,15 500mm paksulla seinällä). Miksi siis pitäisi enää lisäeristää jos siitä ei ole mitään todellista hyötyä??

Lue lisää

Kivi ei kellu. Kaasubetoni kelluu, kunnes vettyy.

Kaasubetoni ei ole tulevaisuuden materiaali, koska U-arvovaatimusten kiristyminen kasvattaa paksuutta niin, että järkevän kokoisen rakennusplikan nostamiseen tarvitaan työmaanosturi. Se taas maksaa 500 euroa per viikko yhden työmiehen ylimääräisen palkan sivukuluineen. Toinen vaihtoehto on lisäeristää kaasubetonikappale. Se ei ole kustannustehokasta.

Se on hupaisaa, että insinööri kertoo, kuinka vanha ruotsalainen keksintö toimii.

Minkähän tason oppiarvoja luulet minulla olevan?

Epäilisin, että ikää alle 20 vuotta, koulutusta ei lainkaan ja työkokemus hanttihommista raksalta. Teknisen osaamisen taso 0.

Isäs taitaa olla Lammin myyjä ja on kertonut noita iltasatuja sinulle vähän liiankin kiihkomielisesti... Päättelen vaan tuosta viestisi huuhaa sisällöstä, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

Karkaistu kevytbetoni on paras tuote mitä ikinä pientalorakentamiseen on keksitty. Täällä puhutaan eristämisestä... No kevytbetoni on eriste! Eli kun talon tekee kevytbetonista lattiasta kattoon, on koko talo tehty eristeestä. Mitä ihmettä te oikein vouhotatte noista energiamääräyksistä. Jokainen kevytbetonitalo täyttää jo ny kaikki tulevaisuuden energiamääräykset.

Kuitti =)

Uretaanin tai Finnfoamin päällä rappaus ei pysy viittä vuotta kauemmin. Materiaali liian tiivistä.

Tietoon kirjoitti:

Uretaanin tai Finnfoamin päällä rappaus ei pysy viittä vuotta kauemmin. Materiaali liian tiivistä.

Niinpä... Siitä yhdestä muovimuottiharkkotalosta asuntomessuilla... Oliko nyt hevitalo vai mikä? Tiputti rappaukset kertaalleen jo ennen messuja. Liekkö kauaa ne pysyvän uudetkaan rappingit siinä.

Tietoon kirjoitti:

Uretaanin tai Finnfoamin päällä rappaus ei pysy viittä vuotta kauemmin. Materiaali liian tiivistä.

Kumma juttu, 10 vuotta aikaa päälystin sokkelin 30 mm paksulla finnfoamilla joka karhennettiin ensin ja finnfoamin pintaan laitoin suoraan Weberin rouhepinnoituksen ja mistään kohtaa ei pinnoite ole irronnut.

BauHerr kirjoitti:

SPU:n ongelma on siinä, että se on karhennettava ja rapattava per heti. Uretaani ei kestä UV-säteilyä juuri lainkaan. Jos ostat alupintaisen SPU:n, pääset nykimään alumiinikalvoa, hiomaan ja sitten rappaamaan.

Grafiitti EPS toimii paremmin.

Ja sitten ne kiinnittämisen ongelmat: mikään muu kuin rappaus ei pysy EPSissä. Kaiverrat kaikki kiinnitykset EPSin läpi harkkoon ja kiinnität sinne.

Olen noita tehnyt ja kyllä se toimii. Lopputulos näyttää hyvältä.


Smyygi ei ole mikään ongelma.

Lue lisää

Et ilmeisesti tiedä, että SPU:ta myydään eri pintavaihtoehdoilla ja myös pinnoittamatonta johon vopi suoraan rapata päälle oikeilla aineilla.

Ompas kallista betonkii. Viimeks, kun tilasin niin oli pumpattuna 130€/m3 ja siitä ei ole aikaa kuin puol vuotta.

Alle sata euroa 375 mm kivellä mikä ei siis täytä U-arvoa.

150 mm valuharkko maksaa 23 euroa harkot ja betoni 25 euroa (sun hinnan mukaan) ja 150 mm uretaania 30,9€ niin ollaan pyöreästi 79€/m2 tohon vielä muutama eristekiinnike niin vaikka 85€/m2 ja rappusta on turha laskea päälle, kun molemmat joutuu kuitenkin rappaamaan. Eli väittäisin, että 500 paksulla kivellä ei päästä lähellekkään samaa hintaa.

Betoni maksaa asemalla joo tuon 150€. Siihen päälle rahti, yli puolen tunnin pumppauksesta 20€/5min. Hukat yms. lisäkulut huomioiden todellinen hinta on n. 230-270€/m3. Teen valuharkkotaloja työkseni, enkä haluaisi yrittää huijata ihmisiä noin törkeästi, sillä onnpaeempi budjetoida oikein niin ei tule yllätyksiä ja rahat riittävät. Mielestäni ainoa oikea valuharkko on betonista tehty. Nämä muovimuotit ovat pellepelottomien huuhaatuote, johon yhden urakoituani en koske enää pitkällä tikullakaan.

Allesatajäikans kirjoitti:

Ompas kallista betonkii. Viimeks, kun tilasin niin oli pumpattuna 130€/m3 ja siitä ei ole aikaa kuin puol vuotta.

Alle sata euroa 375 mm kivellä mikä ei siis täytä U-arvoa.

150 mm valuharkko maksaa 23 euroa harkot ja betoni 25 euroa (sun hinnan mukaan) ja 150 mm uretaania 30,9€ niin ollaan pyöreästi 79€/m2 tohon vielä muutama eristekiinnike niin vaikka 85€/m2 ja rappusta on turha laskea päälle, kun molemmat joutuu kuitenkin rappaamaan. Eli väittäisin, että 500 paksulla kivellä ei päästä lähellekkään samaa hintaa.

Lue lisää

Missä työkustannus tuossa laskelmassasi... Siposeinä syntyy kevyesti alle 100€/m2 töineen, laasteineen teräksineen, telineineen. Olet huuhaahöpöttäjä

Itse olet huuhaa höpöttäjä, ensinnäkin puhut 375 mm paksusta kivestä mikä ei riitä seinään, toiseksi sanoit, että sinä pystyt hommaamaan joko sulla on joku tuttu töissä tai sit se on jotain ulkomaantuonti sipoa.

260€/m3 betonin hintakin on sitä luokkaa, ettet oikeasti taida tietää hinnoista mitään.

Raksarane, kyllä se betoni vaan maksoi asemalla 90 euroa/m3 ja pumpattuna ja rahdattuna 130€/m3. Taitaa teillä olla pääkaupunkiseudun hinnat, kun noin pirun kallista on.

Rakennus.mies kirjoitti:

Itse olet huuhaa höpöttäjä, ensinnäkin puhut 375 mm paksusta kivestä mikä ei riitä seinään, toiseksi sanoit, että sinä pystyt hommaamaan joko sulla on joku tuttu töissä tai sit se on jotain ulkomaantuonti sipoa.

260€/m3 betonin hintakin on sitä luokkaa, ettet oikeasti taida tietää hinnoista mitään.

Raksarane, kyllä se betoni vaan maksoi asemalla 90 euroa/m3 ja pumpattuna ja rahdattuna 130€/m3. Taitaa teillä olla pääkaupunkiseudun hinnat, kun noin pirun kallista on.

Lue lisää

Hei. Olisin kiinnostunut tilaamaan tuota seinään valettavaa betonia 90€/m3. Kertoisitko mistä sitä voi ostaa niin tilaan sieltä.

Kolmosbetoni Oy, ja mikäli luit oikein niin tuo 90€/m3 oli tehdashinta ja 130€/m3 oli hinta pumpattuna ja tuotuna paikalle, matkaa tosin tehtaalta työmaalle ei ollut kuin 2 km.

No tuota.. katso täältä Ruduksen hinnasto: http://www.rudus.fi/hinnasto-ja-esitteet/hinnastot/betoni-hinnasto

Valubetonit 8mm raekoolla vaihtelevat haluttavasta lujuudesta riippuen 144-199€/m3... se on siis massan hinta.

Alle 2 km rahti on 57-206€/kuorma riippuen kuorman koosta ja toimitusajasta (vuorokaudenaika). 2km jälkeen km-korvaus on 3,83-4,64€/km... eli jos matkaa pumppaamolta on esim 10km, niin rahti on 88€-243€/kuorma, eli 17,6€/m3 - 20,25€/m3. Kuljetushinta sisältää 15min (5m3) ja 30min (yli 8,5m3) palveluajan työmaalla. Tämän jälkeen veloitus on 14,26€/5min... käytännössä tuossa palveluajassa saadaan auto hollille ja kamat levälleen. Jos autoa joudutaan viivyttämään tehtaalla, maksaa se 75,64€/tunti.

...entäs sitten itse pumppaus... Ensimmäinen puolituntia on halvimmillaan 182€ ja kalleimmillaan 262€ (riippuen tarvittavasta ulottuvuudesta ja vuorokaudenajasta). Kuormat ovat tällöin max 5m3, eli hintaa tulee 1. puolen tunnin pumppauksesta 36,4-52,4€/m3. Jos aikaa menee enemmän, maksaa lisä 5min. 19,22-29,76€, eli 3,84-5,95€/m3

Tästä jos lähdetään laskemaan, niin 10km etäisyydellä pumppuasemalta 5m3 kuorma halvinta betonia maksaa vähintään 198€/m3 ja parasta betonia enintään 271,65€/m3 mikäli kaikki menee niinkuin römsössä...Harvemmin menee ja noita odotusaikoja pientalotyömailla tulee aina (eivät kovin ammattimaisesti hoidettuja yleensä)... Oletetaan vaikka että tuon halvimman betonin pumppaamiseen meneekin 30min. sijasta 45 min... tällöin lisähinta tuolle kuutiolle on 27,20€/m3. Jos oikein pahasti menee pieleen ja autoa odotutetaan tehtaalla/työmaalla, maksaa tuo halvinkin betoni helposti 300€/m3.

Jos joku on erimieltä, voi vapaasti esittää mielipiteensä. Yllä oleva laskelma perustuu julkiseen hinnastoon ja vaikka siitä saisi 10%:kin alennuksen, ei betoni halvimmillaankaan maksa alle 200€/m3.

Tähän asiaan perustuu myös se, miksi valuharkkoratkaisut eivät yleensä ole niitä edullisempia, eikä rungon hintaa oikein pysty etukäteen hahmottamaan kun muuttujia on niin paljon. Olisi hyvä, että valuharkkoja myyvät eivät yrittäisi kusettaa niin paljon asiakkaita... Voisivat olla tyytyväisempiä kun totuus lyötäisiin tiskiin saman tien.

Thesimpletruth kirjoitti:

No tuota.. katso täältä Ruduksen hinnasto: http://www.rudus.fi/hinnasto-ja-esitteet/hinnastot/betoni-hinnasto

Valubetonit 8mm raekoolla vaihtelevat haluttavasta lujuudesta riippuen 144-199€/m3... se on siis massan hinta.

Alle 2 km rahti on 57-206€/kuorma riippuen kuorman koosta ja toimitusajasta (vuorokaudenaika). 2km jälkeen km-korvaus on 3,83-4,64€/km... eli jos matkaa pumppaamolta on esim 10km, niin rahti on 88€-243€/kuorma, eli 17,6€/m3 - 20,25€/m3. Kuljetushinta sisältää 15min (5m3) ja 30min (yli 8,5m3) palveluajan työmaalla. Tämän jälkeen veloitus on 14,26€/5min... käytännössä tuossa palveluajassa saadaan auto hollille ja kamat levälleen. Jos autoa joudutaan viivyttämään tehtaalla, maksaa se 75,64€/tunti.

...entäs sitten itse pumppaus... Ensimmäinen puolituntia on halvimmillaan 182€ ja kalleimmillaan 262€ (riippuen tarvittavasta ulottuvuudesta ja vuorokaudenajasta). Kuormat ovat tällöin max 5m3, eli hintaa tulee 1. puolen tunnin pumppauksesta 36,4-52,4€/m3. Jos aikaa menee enemmän, maksaa lisä 5min. 19,22-29,76€, eli 3,84-5,95€/m3

Tästä jos lähdetään laskemaan, niin 10km etäisyydellä pumppuasemalta 5m3 kuorma halvinta betonia maksaa vähintään 198€/m3 ja parasta betonia enintään 271,65€/m3 mikäli kaikki menee niinkuin römsössä...Harvemmin menee ja noita odotusaikoja pientalotyömailla tulee aina (eivät kovin ammattimaisesti hoidettuja yleensä)... Oletetaan vaikka että tuon halvimman betonin pumppaamiseen meneekin 30min. sijasta 45 min... tällöin lisähinta tuolle kuutiolle on 27,20€/m3. Jos oikein pahasti menee pieleen ja autoa odotutetaan tehtaalla/työmaalla, maksaa tuo halvinkin betoni helposti 300€/m3.

Jos joku on erimieltä, voi vapaasti esittää mielipiteensä. Yllä oleva laskelma perustuu julkiseen hinnastoon ja vaikka siitä saisi 10%:kin alennuksen, ei betoni halvimmillaankaan maksa alle 200€/m3.

Tähän asiaan perustuu myös se, miksi valuharkkoratkaisut eivät yleensä ole niitä edullisempia, eikä rungon hintaa oikein pysty etukäteen hahmottamaan kun muuttujia on niin paljon. Olisi hyvä, että valuharkkoja myyvät eivät yrittäisi kusettaa niin paljon asiakkaita... Voisivat olla tyytyväisempiä kun totuus lyötäisiin tiskiin saman tien.

Lue lisää

Miks ihmeessä katsoisin jos saan betonin selvästi halevemmalla kuin jostain Ruduksen julkisesta hinnastosta.

Ei viina virossakaan maksa samaa kuin suomessa niin melko typerää olisi alkaa pätemään viinan hinnasta täällä Alkon hinnaston kanssa.

Ai tarkoitatko että haet betonia Virosta vai että Rudus betonin myynnin markkinajohtajana julkaisee väärää hintatietoa ja sinä saat jostain betonia puolta halvemmalla? Minusta hieman tuntuu, että olet jollekin asiakkaallesi valehdellut betonin hintaa alakanttiin ja saanut sillä huijattua kaupoille. Nyt koitat täällä levittää valheita betonin hinnasta Suomessa, vaikka edessäsi on selkeä hinnasto.

Luuletko oikeasti, että joku uskoo sinua kun sanot, että niinkin kilpaillussa tuotteessa, kuten betonissa jollakin on pelivaraa kymmenien prosenttien verran??? Luulisin jopa, että Rudus pystyy tarjoamaan omilla pumppupaikkakunnillaan edullisimman hinnan alueen betoninostajille.

En edelleenkään ymmärrä kenen etu on se, että valuharkkotoimijat jatkuvasti arvioivat asiakkailleen betonikustannukset alakanttiin. Siitä jää kuitenkin kiinni ja asiakas on tyytymätön. Lieneekö tämä yksi syy siihen, että Lammi kivitalot ajetaan alas ja fuusioidaan Lammin betoniin eli tehtaan alle. EPS myyjiltä tälläistä vilunkia en yhtään epäile... Vanhoja käytettyjen autojen kauppiaita kun ovat.

Ainoa aidosti järkevä juttu kivitalorakentamisessa on elementtirakentaminen. Mitä enemmän talon rakenteista tehdään tehtaalla, sitä parempi ja hintavarmempi lopputulos.

Thesimpletruth kirjoitti:

No tuota.. katso täältä Ruduksen hinnasto: http://www.rudus.fi/hinnasto-ja-esitteet/hinnastot/betoni-hinnasto

Valubetonit 8mm raekoolla vaihtelevat haluttavasta lujuudesta riippuen 144-199€/m3... se on siis massan hinta.

Alle 2 km rahti on 57-206€/kuorma riippuen kuorman koosta ja toimitusajasta (vuorokaudenaika). 2km jälkeen km-korvaus on 3,83-4,64€/km... eli jos matkaa pumppaamolta on esim 10km, niin rahti on 88€-243€/kuorma, eli 17,6€/m3 - 20,25€/m3. Kuljetushinta sisältää 15min (5m3) ja 30min (yli 8,5m3) palveluajan työmaalla. Tämän jälkeen veloitus on 14,26€/5min... käytännössä tuossa palveluajassa saadaan auto hollille ja kamat levälleen. Jos autoa joudutaan viivyttämään tehtaalla, maksaa se 75,64€/tunti.

...entäs sitten itse pumppaus... Ensimmäinen puolituntia on halvimmillaan 182€ ja kalleimmillaan 262€ (riippuen tarvittavasta ulottuvuudesta ja vuorokaudenajasta). Kuormat ovat tällöin max 5m3, eli hintaa tulee 1. puolen tunnin pumppauksesta 36,4-52,4€/m3. Jos aikaa menee enemmän, maksaa lisä 5min. 19,22-29,76€, eli 3,84-5,95€/m3

Tästä jos lähdetään laskemaan, niin 10km etäisyydellä pumppuasemalta 5m3 kuorma halvinta betonia maksaa vähintään 198€/m3 ja parasta betonia enintään 271,65€/m3 mikäli kaikki menee niinkuin römsössä...Harvemmin menee ja noita odotusaikoja pientalotyömailla tulee aina (eivät kovin ammattimaisesti hoidettuja yleensä)... Oletetaan vaikka että tuon halvimman betonin pumppaamiseen meneekin 30min. sijasta 45 min... tällöin lisähinta tuolle kuutiolle on 27,20€/m3. Jos oikein pahasti menee pieleen ja autoa odotutetaan tehtaalla/työmaalla, maksaa tuo halvinkin betoni helposti 300€/m3.

Jos joku on erimieltä, voi vapaasti esittää mielipiteensä. Yllä oleva laskelma perustuu julkiseen hinnastoon ja vaikka siitä saisi 10%:kin alennuksen, ei betoni halvimmillaankaan maksa alle 200€/m3.

Tähän asiaan perustuu myös se, miksi valuharkkoratkaisut eivät yleensä ole niitä edullisempia, eikä rungon hintaa oikein pysty etukäteen hahmottamaan kun muuttujia on niin paljon. Olisi hyvä, että valuharkkoja myyvät eivät yrittäisi kusettaa niin paljon asiakkaita... Voisivat olla tyytyväisempiä kun totuus lyötäisiin tiskiin saman tien.

Lue lisää

Jätä hinnasto lukematta, tulet vain pahalle mielelle. Väännät betonit myllyllä ja täytä harkot käsin. Alkaen 50€/m3 jos väännät runkoaineesta ja sementistä, 100...150€/m3 jos väännät valmisbetonisäkeistä (2 tonnin säkkiä on noin kuutio valmista betonia vesi lisättynä).

https://youtu.be/svq3OYk2OCE

Thesimpletruth kirjoitti:

Ai tarkoitatko että haet betonia Virosta vai että Rudus betonin myynnin markkinajohtajana julkaisee väärää hintatietoa ja sinä saat jostain betonia puolta halvemmalla? Minusta hieman tuntuu, että olet jollekin asiakkaallesi valehdellut betonin hintaa alakanttiin ja saanut sillä huijattua kaupoille. Nyt koitat täällä levittää valheita betonin hinnasta Suomessa, vaikka edessäsi on selkeä hinnasto.

Luuletko oikeasti, että joku uskoo sinua kun sanot, että niinkin kilpaillussa tuotteessa, kuten betonissa jollakin on pelivaraa kymmenien prosenttien verran??? Luulisin jopa, että Rudus pystyy tarjoamaan omilla pumppupaikkakunnillaan edullisimman hinnan alueen betoninostajille.

En edelleenkään ymmärrä kenen etu on se, että valuharkkotoimijat jatkuvasti arvioivat asiakkailleen betonikustannukset alakanttiin. Siitä jää kuitenkin kiinni ja asiakas on tyytymätön. Lieneekö tämä yksi syy siihen, että Lammi kivitalot ajetaan alas ja fuusioidaan Lammin betoniin eli tehtaan alle. EPS myyjiltä tälläistä vilunkia en yhtään epäile... Vanhoja käytettyjen autojen kauppiaita kun ovat.

Ainoa aidosti järkevä juttu kivitalorakentamisessa on elementtirakentaminen. Mitä enemmän talon rakenteista tehdään tehtaalla, sitä parempi ja hintavarmempi lopputulos.

Lue lisää

Luuletko tosiaan, että RUDUS on AINOA betonin valmistaja suomessa, et ilmeisesti ole koskaan rakentanut mitään ja yrität päteä tiedoilla mitä netistä löytyy.

Ihan vaan esimerkiksi voin sanoa, että jos joku hinta lukee netissä ei tarkoita sitä, että kaikki maksaa saman hinnan. esim. Yki Aitokivipinnoitetta saan ostettua 60 euroa purkki tai 150 mm valuharkko alle 2 euroa/kpl paljonkos itse maksat? ? ?

Ei ole Rudus ainoa, mutta paras ja edullisin. Tuo hinta on aivan kohdillaan... Miksi sen pitäisi maksaa vähemmän? Siksikö, että muuten huomataan, että saakeli tuo valaminen pieniin onteloihin on kallista... NO niin perkule on!

Tuossa kirjoituksessasi ei olut ainoatakaan asiaa joka olisi ollut paikkansa pitävä... Paitsi ehkä se, että betonia on kaikissa taloissa. Muu oli myyntimieshuuhaata, jolla koitat saada hyväuskoisia rakentajia huijattu eps-rakentamiseen.

Ai... Kuinka paljon... Missä? Tietääkseni hyvin marginaalituote, niinkuin Suomessakin. Ei yksi innokas myyjä-Suomi24-markkinoija siitä suosittua tee. Muutaman onnettoman rakentajan saa aikaan kyllä

Jos joku ei osaa rakentaa, ei se ole materiaalin vika vaan työntekijän.

Tuossa blogissahan kaikki liittyy siihen, että ammattitaitoa ei ole ollut ollenkaan, siinä vaihessa on ihan sama mistä rakentaa niin kaikki taatusti epäonnistuu.

Villapainajainen on kyllä oiva esimerkki.
EPS harkot vaativat näköjään rakentajalta eniten osaamista jotta se onnistuu.

raksaaja kirjoitti:

Villapainajainen on kyllä oiva esimerkki.
EPS harkot vaativat näköjään rakentajalta eniten osaamista jotta se onnistuu.

"Villapainajainen on kyllä oiva esimerkki."

Kyseisessä tapauksessa pystyttäjä oli ns. sipopystyttäjä, eli teki hommia Jämerän myyjälle. Lieneekö sitten mennyt sukset ristiin, vaiko laskusuhdanne vienyt hommia pienemmäksi ja jotain uutta piti keksiä.

Osaamista pystyttäjällä selvästi ei ollut hänelle uudesta tavasta ja motivaatiokin mitä ilmeisemmin kateissa. Kun tuohon yhdistää tyypillisen huonon valvonnan vastaavan taholta, eikä itse ymmärrä kuin vasta liian myöhään, niin lopputulos on surullista. Jokainen voi kyseisestä blogista itse lukea.

Suosittelen blogin lukemista kaikille tuleville rakentajille, että silmät aukeaisivat hieman aikaisemmin kuin kissanpennuilla.

Siinä huomataan, että kun erehtyy tuollaiseen kalalaatikkohommaan lähtemään, niin heikosti käyp. Olisi kannattanut pysyä sipossa.

150 mm pontattu uretaanilevy 1 200 mm leveä ja 2 400 mm pitkä noita ei montaa tarvi laittaa niin korkeampikin seinä on peitossa ja 1 kerros riittää.

Tilattua saa vaikka isompaakin ja tuskin on paljoa kalliimpi OKT- kuitenkin aika monta m2 sitä menee.

Triplaa telinekustannukset, eli jos sinulla ei ole vähintään kahdelle seinälle telineitä omasta takaa, niin unohda koko juttu. Kalliiksi tulee... Rakennusteknisten liitostenkin kannalta tosi haastava rakenne.

Tehdään 150mm harkosta seinä mikä pinnoitetaan uretaanilevyllä ja rapataan päältä.

Uretaanin voi ulkopuolella viedä anturaan asti ja jos yläpohjankin tekee kivestä ja osittain puusta niin ontelolaatan päälle tulevat eristeet saa hyvin yhdistettyä räystäällä tai jos katto on täysin puurakenteinen eristeet saa vielä helpommin yhteen.

Niin missä kohtaa tulee rakennusteknisesti hankalia liitoksia jospa kerrot pari.

Miksi ihmeessä talo täytyy ympäröidä telineillä???

Pyörää ei uudestaan kannata keksiä, Eps-muotit on jo keksitty !

Joo, niin on. Ja huonoksi tuotteeksi todettu. Pyörän kanssa niillä ei ole mitään tekemistä, paitsi että rappaukset rullaa hyvin alas. Pelle pelottomat toki kokeilee kaikkea

Teekunnolla kirjoitti:

Triplaa telinekustannukset, eli jos sinulla ei ole vähintään kahdelle seinälle telineitä omasta takaa, niin unohda koko juttu. Kalliiksi tulee... Rakennusteknisten liitostenkin kannalta tosi haastava rakenne.

Lue lisää

Jos itse tekee, voi telineet tehdä kakkosnelosesta. Ne ei maksa mitään, koska niitä voi putsattuina hyödyntää myöhemmin muissa projekteissa ja rakentamisessa.

huuhaatuote kirjoitti:

Joo, niin on. Ja huonoksi tuotteeksi todettu. Pyörän kanssa niillä ei ole mitään tekemistä, paitsi että rappaukset rullaa hyvin alas. Pelle pelottomat toki kokeilee kaikkea

Lue lisää

Haluaisin tietää mistä rappaukset rullailee. Olen itseasiassa nähnyt enemmän lammitaloja, joissa rappaukset halkeilee, putoilee ja varisee, kuin EPS taloja, joissa on se ongelma. EPS taloissa, joissa on se murhe, on rappausmateriaali valittu väärin. Kun valitaa liian tiivis rappausmateriaali, niin betonivalusta kuivuva kosteus ei pääse siitä läpi, vaan jää sen taakse ja jäätyy. Jollain harkoilla se on iso ongelma, varsinkin niillä, joiden pinta on ihan tasainen. Parhaissa harkoissa on uritettu pinta. Maallikosta ehkä hulluinta on pistää PU levy ulkopuolelle, silloinhan höyrynsulku on ulkopuolella

huuhaatuote kirjoitti:

Joo, niin on. Ja huonoksi tuotteeksi todettu. Pyörän kanssa niillä ei ole mitään tekemistä, paitsi että rappaukset rullaa hyvin alas. Pelle pelottomat toki kokeilee kaikkea

Lue lisää

Suomessa Eps-harkoista taloja tehty jo satoja ellei tuhansia parinkymmenen vuoden aikana. Pääosa rapattuja ja käytännössä eivät muuttuneet miksikään.
Oikea rappauslaasti ja karhennettu puhdistettu pohja, siinä istuu maailman tappiin. Työvirheet ovat sitten oma lukunsa ja säästäminen.
Kerrostaloja rapattu eristeen päälle hehtaareittain ja hyvin toimii.
Laastivalmistajan ohjeita kun noudattaa ja työskentelee huolellisesti on eristerappaus halkeilematon ja huoleton pinta.

Ranerappaa kirjoitti:

Suomessa Eps-harkoista taloja tehty jo satoja ellei tuhansia parinkymmenen vuoden aikana. Pääosa rapattuja ja käytännössä eivät muuttuneet miksikään.
Oikea rappauslaasti ja karhennettu puhdistettu pohja, siinä istuu maailman tappiin. Työvirheet ovat sitten oma lukunsa ja säästäminen.
Kerrostaloja rapattu eristeen päälle hehtaareittain ja hyvin toimii.
Laastivalmistajan ohjeita kun noudattaa ja työskentelee huolellisesti on eristerappaus halkeilematon ja huoleton pinta.

Lue lisää

Ai se pitää karhenta enssi? Hitto ku en huomannu. Säkin kyljes ei ollunna ohjeita ku puolan kielel ja meijä virolaiset ukot ku ei osaa lukke ku viro ja venäjä. Pittääp laittaa talo samant tie myynti ettei rappinki tipu enne ku takavalot o hävinne.

urtsi kirjoitti:

150 mm pontattu uretaanilevy 1 200 mm leveä ja 2 400 mm pitkä noita ei montaa tarvi laittaa niin korkeampikin seinä on peitossa ja 1 kerros riittää.

Tilattua saa vaikka isompaakin ja tuskin on paljoa kalliimpi OKT- kuitenkin aika monta m2 sitä menee.

Lue lisää

Jos tekee EPS-levystä, sitä saa 200-250 mm paksuna koolataan 1200x4000 kokoisena levynä, jolloin yksi levy pystyyn ylettyy 1-kerroksisen talon perustuksista räystään alle. Ei tarvitse montaa kertaa telineelle nostaa.

Tuliko yöllä kylmä siellä pakastearkussa? Meneekö kaikki kaupat aidoille kivitaloille ja nyt ei ole varaa muovikuutiota lämmittää? Eikös pelkkä ruuminlämpö riitäkkään lämmittämään ja takalla lämpiävä lämmitysjärjestelmä huutaa halkoa kun kaikki pihamaan omenapuutkin on kaadettu polttoaineeksi.?Pelle pelottomien kerhon kalalaatikkokauppa tippuu kuin tenojoessa kalakanta.

Älä kuule poika sekoita eristävyyttä ja tiiviyttä keskenään. Ei EPSin saatikka Finnfoamin rooli ole toimia höyrynsulkuna. Kyllä betoni on tiiviimpää kuin EPS...

Vaikka kuinka moni tosivanha kerrostalo on saneerattu ja lisäeristetty ulkopuolelle asennetulla EPS-levyllä jonka päälle on rapattu. Eikä todellakaan ole pommeja muodostunut.

"hengittää ulospäin" tarkistappa mitä eroa on rakenteen hengittävyydellä ja rakenteen konvektiolla 2 eri asiaa.

Ruotsissa laittoivat EPS:ää jopa puutalojen ulkopintaan. Purkuun meni ne talot.

betoni ja EPS on nähdäkseni samalla planeetalla vesihöyryn tiiveyden kanssa. Kumpikaan ei ole höyrynsulku.

Huomataan kuitenkin että esim valuharkkotaloissa vesihöyryn liikkeestä tapahtuu varmasti 90% harkon runkorakenteessa sen huokoisuuden vuoksi, ei betonissa.
Ja mikäli harkon eriste on EPS:ää, kulkee suurin vesihöyryn virta tod. näk saumojen kautta jotka ei koskaan ole täydellisen tiiviitä.

"talo runko pitää rakentaa niin että se hengittää ulospäin,"
Ei aivan nuinkaan.
Vaan siten että ulkoseinärakenteen höyrytiivein pinta lämmöneristeen sisäpuolella.
Yksiaineiset & yksikerroksiset & lahoamattomat eristerakenteet ovat oma lukunsa.
Pääpointti on se ettei seinän sisään päässyt vesihöyry kohtaa estettä matkallaan ulos. Turvallisinta on AINA estää vesihöyryn pääsy ulkoseinän sisään.

"Ruotsissa laittoivat EPS:ää jopa puutalojen ulkopintaan. Purkuun meni ne talot."

Sen verran tarkennusta, että on näitä Suomessakin tehty. Turussa toimi ainakin yksi rakentaja, joka valmisti kyseisiä taloja.

Sinänsä hämmästyttävää, että negatiiviset asiat olivat tulleet jo Ruotsissa ilmi, mutta silti tuollaisia sai tehdä.

Itse vierailin tällaisessa talossa n. 10v sitten. Taloyhtiössä oli toistakymmentä erillistaloa. Talot näyttivät ulospäin normaaleilta kivitalolta, enkä asiaa aluksi huomannut. Sisäseinät olivat kuitenkin kyprokkia, jota ihmettelin. Terassille mentäessä vasta tajusin asian. Ulkopintaa oli pakko koputella.

Olisi hauska nähdä kyseiset talot nyt 10v. kuluttua kuinka ovat toimineet.

Ei kukaan ole sanonut, että valuharkkorunko ja eps siihen päälle olisi hyvä ratkaisu. Kyse oli siitä toimiiko eps höyrynsulkuna rakenteessa sisäpuolella... ei toimi... ei ole sen tarkoitus. Ja kyllä. Epsin kuuluu läpäistä kosteutta... vai miten luulet betonin kuivuvan eps muottiharkon sisällä?.. no helkutin huonosti, mut kuivuu. Paras tällainen eps eristetty rakenne on umpiharkko (leca tai siporex) tai sitten betonielementti (teräsbetoni tai siporex) rungoksi ja päälle eps. Näin taloja tehdään paljon euroopassa. Sielä ei tuota paikallavalurunkoa pientaloissa juuri tehdä...

Betoniin alkaa muodostumaan ammoniakkia ja sädesientä, mikäli se ei pääse kunnolla kuivamaan. En uskaltaisi itse muuttaa tällaiseen taloon, jossa styroxmuotin sisään on valettu märkää betonia.

tutkijatre kirjoitti:

Betoniin alkaa muodostumaan ammoniakkia ja sädesientä, mikäli se ei pääse kunnolla kuivamaan. En uskaltaisi itse muuttaa tällaiseen taloon, jossa styroxmuotin sisään on valettu märkää betonia.

Lue lisää

Olet sekoittanut tietosi Siporexiin, betoni on hyvin emäksistä ja kestää pitkään neutralisoitua. Sienet tarvitsevat myös ravintoa, jota puhtaassa betonissa ei ole, lisäksi happea jota Eps muotin sisällä huonosti on.
Hidas kuivuminen ei ole sama kuin huono kuivuminen, betoni kuivuu myös lujittumisen kemiallisessa reaktiossa, joka tarvitsee kosteutta.
Eps muottia ei kannata sekoittaa lautamuottiin, Eps muotti ei ole orgaanista ruokaa ja monta kertaa harvempaan kuin puu.
Eps muotteilla ja kivi Eps muoteilla on rakennettu kymmeniä vuosia ja ovat toimineet erinomaisesti, päin vastoin kuin Tampereen kehuma tiili villa tiili rakenne aikoinaan.
Tampereen tietoja on korjailtu ennenkin, kuin Helsinginkin. Tutkijaa usein ihmetyttää fysiikan lakien vastaistenkin rakenteiden hyvä toimivuus käytännössä. Tavalliset kastepistelaskelmat eivät toimi tällaisissa massiivisissa rakenteissa, joissa on runsaasti kosteuskapasiteettia.
Omasta mielestäni Eps muotti on oiva keksintö, jossa ilma ei liiku ja betoni kapseloitu kuivien eristekerrosten väliin. Silloin rakenteeseen ei pääse homehtuvaa pölyä eikä epäpuhtauksi, sekä ilmavuoto on mahdoton.
Eps muoteista löytyy netistäkin maailmalta tutkimuksia ja ovat positiivisia, sekä hyvin perusteltuja. Niitä näyttäisi käytetyn jo lähes viisikymmentä vuotta, jona aikana suuremmat ongelmat jo yleisesti tulevat esiin.

Samaa mieltä. Sisäpinta, eriste ja erikseen ulkopinta. Erikseen ulkopinnalla tarkoitan ulkopintaa joka ei ole kiinnitettynä eristeeseen, kuten rappauksen tapauksessa.

Iso kysymys on, että miksi??? 375cm harkoista tehty siporunko (U-arvo 0,22) on ihan järjettömän energiatehokas jo sellaisenaan... Ja nyt kannattaa unohtaa ihan alkuunsa tuo U-arvo hömpänpömppä tässä kohtaa. Se on eristeteollisuuden keksimä haihatus jolla ei ole käytännön kanssa hirveästi tekemistä. 375 massiivirunko pieksee KÄYTÄNNÖN energiatehokkuudessa nämä 0,10 U-arvolla varustetut passiiviseinärakenteet mennen tullen... 500:sta nyt puhumattakaan. Jos ette usko, kysykää joltain, joka asuu ko. runkoisessa talossa.

Siksi, kun 0,22 arvo seinässä ei täytä rakennusmääräyksiä ilman lisäeristystä tai kompensointia.

Voi voi sinua Tietämätöntä. Seinän u-arvoraja on 0,60, joten 0,22 seinässä ei tarvitse mitään kompensaatiota. Aivan samat eristeet ylä- ja alapohjissa, sekä perus 0,8-1,0 ikkunat riittävät. Lämmitysjärjestelmäksi kaikki mitä nyt yleensä kivitaloihin laitetaan. Kommenttisi on eristemiehen huuhaata. Tällä massiivi 375 rungolla on tehty energiatehokkaita taloja suomeen 70 luvulta asti ja ne kestävät energiatarkastelun vielä tänä päivänäkin aivan loistavasti. Oma sipotaloni kuluttaa 15000kW/ vuosi kaikki sähkönkulutus yhteenlaskettua ja lämmitä 200:aa neliötä.Seinärunko 375 harkkoa silloisella u-arvolla 0,28 ja suora sähkö takka. ilmalämpöpumppu. Rakennusvuosi 2000

HAHAHA kiitos nauruista, seinän U-arvoraja 0,6 hyvän vitsin murjasit. Toki jos yritit selittää, että seinän ENIMMÄISarvo saa olla 0,6 mikä TÄYTYY kompensoida muilla rakenneosilla, mutta mikäli sulla olisi tietämystä asiasta näin ei olisi käynyt.

Itse APINA yritit väittää, että 0,22 U-arvo ei täytä rakennusmääräyksiä, van kylläpä täyttää aivan kirkkaasti... Paitsi jos yrität väittää että kompensaatioksi lasket yleensäkin tehokkaamman lämmitysjärjestelmän, kuin leivänpaahdin käyttämisen. Mitään normaalia erikoisempaa lämmitysjärjestelmää, ikkunoita, ovia, ylä-/alapohjaa tms. Ei tarvita 0,22 u-arvolla varustetun seinärakenteen kompensoimiseksi... Jos muuta väität, niin kerro mitä kompensatiota tarvitaan... Muuten viestisi on trolli.

Olet selvästi enemmän pihalla kuin lumiukko joten turha alkaa sun kanssa väittämään yhtään mitään. Jos vaikka seuraavan kerran, kun YRITÄT alkaa pätemään asioista tarkastaisit ensin faktat ennen kuin ammut reikiä lisää päähäsi.

En VÄITÄ vaan se on tosi, että 0,22 arvo ei täytä määräyksiä ellei sitä KOMPENSOIDA, selvästi kyseinen asia käy ilmi jos luet D3:sen.

Ja mitkäs olisi sitten sellaiset U-arvot vaikka nyt sitten seinässä, katossa, lattiassa, ikkunoissa yms, joita ei tarvitsisi kompensoida? Eli mikä on sitä kompensointia ja missä rajoissa ei tarvitse enää kompensoida..? Teoriasi mukaan kun tekee vaikka styroxista seinät alle 0,10 U-arvolla, niin muut rakenteet voi tehdä kaikista heikoimmalla läpi menevällä U-arvolla.... Ei vaan nyt taida niin kuitenkaan olla. Kyllä se olet sinä, joka tässä et ymmärrä asiasta mitään.

Rakennus.mies kirjoitti:

Olet selvästi enemmän pihalla kuin lumiukko joten turha alkaa sun kanssa väittämään yhtään mitään. Jos vaikka seuraavan kerran, kun YRITÄT alkaa pätemään asioista tarkastaisit ensin faktat ennen kuin ammut reikiä lisää päähäsi.

En VÄITÄ vaan se on tosi, että 0,22 arvo ei täytä määräyksiä ellei sitä KOMPENSOIDA, selvästi kyseinen asia käy ilmi jos luet D3:sen.

Lue lisää

No laitappas linkkiä tulemaan D3:sen kohdasta, jossa sanotaan, että 0,22 tai vaikka 0,28 U-arvoja seinässä mitäisi kompensoida jotenkin. Jos tarkoitat VERTAILUarvoa 0,17 seinissä, niin se on tuo vanha "matalaenergiatalon" raja, mutta sillä ei ole mitään tekemistä rakennusmääräysten täyttämisen tai lisäeristysvaatimusten kanssa. Jos haluat teoreettisen lämmönläpäisykyvyn laskentatavan mukaisen matalaenergiatalon, niin tottakait tuolla 0,17 arvolla on jotain laskennallista merkitystä. Jos haluat kuitenkin tehdä määräykset täyttävän massiivikivitalon 375 sipoharkolla, niin mikään säädös, saatikka kompensointivaatimus ei sitä estä. Todellisuudessa tuollainen 375 paksuinen massiiviseinä pesee mennen tullen käytännön energiatehokkuudessa tuollaisen eps-lisäeristetyn vastaavanpaksuisen seinän. Katsos kun tuo U-arvo on vain matematiikkaa, mutta sähkölaskut maksetaan ihan oikealla rahalla.

2.5.1
Rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviötä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden
saavuttamiseksi. Rakennuksen lämpöhäviö saa olla ENINTÄÄN yhtä suuri kuin kohtien 2.5.4, 2.5.7 ja
2.5.10 - 2.5.12 mukaisilla vertailuarvoilla rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö.

2.5.4. kohdasta seinä 0,17 W/(m2 K)

Mikäli siis muutat tuosta seinän arvoa huonommin eristäväksi tässä tapauksessa ehdottamaksi 375 mm sipo seinäksi jonka arvo on 0,22 niin tällöin kokonaislämpöhäviö on SUUREMPI kuin VERTAILUARVOILLA saatu EIKÄ näin ollen TÄYTÄ määräyksiä ellet KOMPENSOI HUONOMPAA seinärakenetta jotenkin esim. parantamalla katon eristävyyttä.

Kompensaatioperiaate opetetaan ihan ensimmäisillä rakennusfysiikan kursseilla, mutta ilmeisesti olet itse (epä)oppinut tai on jäänyt tunnit käymättä.

Rakennus.mies kirjoitti:

2.5.1
Rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviötä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden
saavuttamiseksi. Rakennuksen lämpöhäviö saa olla ENINTÄÄN yhtä suuri kuin kohtien 2.5.4, 2.5.7 ja
2.5.10 - 2.5.12 mukaisilla vertailuarvoilla rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö.

2.5.4. kohdasta seinä 0,17 W/(m2 K)

Mikäli siis muutat tuosta seinän arvoa huonommin eristäväksi tässä tapauksessa ehdottamaksi 375 mm sipo seinäksi jonka arvo on 0,22 niin tällöin kokonaislämpöhäviö on SUUREMPI kuin VERTAILUARVOILLA saatu EIKÄ näin ollen TÄYTÄ määräyksiä ellet KOMPENSOI HUONOMPAA seinärakenetta jotenkin esim. parantamalla katon eristävyyttä.

Kompensaatioperiaate opetetaan ihan ensimmäisillä rakennusfysiikan kursseilla, mutta ilmeisesti olet itse (epä)oppinut tai on jäänyt tunnit käymättä.

Lue lisää

Höpöhöpö... Puhumme nyt kivitalosta, joka on automaattisesti tiiviimpi ja kylmäsillaton. Varsinkin jos se on sipotalo... Eli mitään erityistä kompensaatiota, mitä rakenne ei automaattisesti tuottaisi, ei tarvitse tehdä. Jos olisit olisit ollut hereillä tunneilla, olisit tietoinen siitä, että rakenteiden energiatarkastelusta ollaan jo aikaa sitten siirrytty koko rakennuksen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Eli yksittäisellä rakenneosalla tai sen U-arvolla ei juurikaan ole merkitystä kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi tuon niin ongelmaksi nostamasi 0,05 U-arvon "puute" seinässä ei vaadi mitään muutosta muihin runkorakentisiin. Riittää kun työt tehdään asianmukaisesti, joilloin ilmatiiveys on hyvä (esim. ilmatiiveysluku alle 2.0) tai laitetaan vaikka 77% hyötysuhteella oleva ilmastointikoje taloon (mikä laitetaan tod.näk. muutenkin)... Eli jos sinä besserviseri haluat kutsua tätä kompensoinniksi, nii be my guest. Itse kutsun sitä normaaliksi rakentamiseksi.

Sen lisäksi, että olet väärässä näytät olevan myös hieman vajakki.

Kun et edes edellisestä viittauksesta YMMÄRRÄ, että tiiveys ja ilmanvaihto on jo HUOMIOITU laskelmissa ja seinän huonontaminen vertailuarvosta aiheuttaa sen, että rakennus ei täytä määräyksia ja mikäli muutat tiiveyden ja ilmanvaihdon paremmaksi kuin ensimmäisissä laskelmissasi niin se on juurikin sitä kompensointia.
Mutta varmaan jossain takahikiän rakennusvalvonnassa kyseinen asia jää huomaamatta ja olet tullut siihen tulokseen, että se on normaali käytäntö.

Ja ei, ei olla siirrytty mistään yhden rakenneosan tarkastelusta kokonaisvaltaiseen tarkasteluun vaan aina on tarkasteltu kokonaisuutta.

Normaalia rakentamista kuitenkin on, että kaikki rakenneosat pyritään tekemään paremmiksi kuin viitearvot eikä käytetä jotain alimitoitettua höpöharkkoa seinässä jos kerran määräyksetkin täyttävää on saatavilla.

En kyllä kutsuisi sipotaloa kivitaloksi jos seinän läpi pääsee lusikalla.

PS. 0,17 U-arvo seinässä ei ole edes matalaenergiataso vaikka niin väitit.

Kerroppas huvikses kuinka suuresta laskennallisesta energiansäästöstä puhuisit (kilowateissa) jos muuttaisit perustalossa tuon 0,22 U-arvon seinissä 0,17:aan. Rahassa tuskin puhutaan edes 20€ säästöstä vuodessa... Ymmärrätkö edes kuinka pienestä asiasta tai kompensaation tarpeesta edes puhut? Vai onko eristeharkkokaupan hiivuttua taksisuharin hommissa laskupää pehmennyt liikaa, ettei enää kykene.??

Eeehheehheheheheeee kirjoitti:

Kerroppas huvikses kuinka suuresta laskennallisesta energiansäästöstä puhuisit (kilowateissa) jos muuttaisit perustalossa tuon 0,22 U-arvon seinissä 0,17:aan. Rahassa tuskin puhutaan edes 20€ säästöstä vuodessa... Ymmärrätkö edes kuinka pienestä asiasta tai kompensaation tarpeesta edes puhut? Vai onko eristeharkkokaupan hiivuttua taksisuharin hommissa laskupää pehmennyt liikaa, ettei enää kykene.??

Lue lisää

Mielenkiintoista väittelyä teillä. Sivusta seuraajana voisin todeta seuraavaa: Suomalainen energiakeskustelu on aivan hakoteillä. Meidän ekovihreät kommunistimme ovat saaneet aikaiseksi lakeja , joilla ei ole mitään tekemistä järjen ja ekologisuuden kanssa. Tärkeintä rakentamisessa on että lakeja NOUDATETAAN, vaikka niissä ei ole päätä eikä häntää.
Nykyiset energiaa säästävät toimenpiteet (lisäeristys, maalämpölaitteet, energiankeräimet) eivät elinkaarensa aikana todennäköisesti tule maksamaan sijoitettua pääomaa.
Jos oikeasti haluttaisiin säästää energiaa, niin ihmisiä verotettaisiin asuinpinta-alan mukaan, jolloin turhia neliöitä ei rakennettaisi. Toinen vaihtoehto olisi ottaa uudelleen käyttöön "ikkunavero" , jolla saataiseen taloihin järjelliset ikkunakoot takaisin.
Jos seinässä on 30-40 % ikkunaa (näitä näkee arkkitehtien passiivitaloissa ???), ei sitä voida mitenkään kompensoida lopulla seinäpinta-alalla. Ei riitä vaikka siposeinä olisi 2 metriä paksu. tai vaikka se olisi äärettämän paksu, ei sii veisi energiaa ollenkaan.

Jos ikkunan u-arvo on 1 ja seinän 0.1 niin yhdestä neliöstä ikkunaa menee sama energiamäärä kuin 10 m2 seinää. Lisäksi ikkunaa voidaan joskus avata, jolloin seinän lisäeristyksen hyöty häipyy höyrynä ulos.

MAAILMA EI PELASTU, vaikka jokainen päätettäisiin että jokainen uusi talo pitäisi olla nolla-energiatalo. Vain suomalainen yhteiskunta velkaantuu.

Eeehheehheheheheeee kirjoitti:

Kerroppas huvikses kuinka suuresta laskennallisesta energiansäästöstä puhuisit (kilowateissa) jos muuttaisit perustalossa tuon 0,22 U-arvon seinissä 0,17:aan. Rahassa tuskin puhutaan edes 20€ säästöstä vuodessa... Ymmärrätkö edes kuinka pienestä asiasta tai kompensaation tarpeesta edes puhut? Vai onko eristeharkkokaupan hiivuttua taksisuharin hommissa laskupää pehmennyt liikaa, ettei enää kykene.??

Lue lisää

Puhe olikin siitä, että mikä täyttää määräykset EI SIITÄ, että paljonko saadaan säästöä aikaiseksi.

Olet näemmä se sama vajakki, kun väitteli Seinät ja tapetointi osastolla, että hengittävyys on ilman liikkumista rakenteessa, yrittäisit nyt keksiä jokun muun kuin tuon taksisuhari vertauksen vai onko liian vaikeaa? ? ?

Rakennus.mies kirjoitti:

Puhe olikin siitä, että mikä täyttää määräykset EI SIITÄ, että paljonko saadaan säästöä aikaiseksi.

Olet näemmä se sama vajakki, kun väitteli Seinät ja tapetointi osastolla, että hengittävyys on ilman liikkumista rakenteessa, yrittäisit nyt keksiä jokun muun kuin tuon taksisuhari vertauksen vai onko liian vaikeaa? ? ?

Lue lisää

MÄÄRÄYS on E-lukurajan täyttäminen. Keinot siihen ovat lähes vapaita. Vertailuarvot eivät ole MÄÄRÄYKSIÄ ja niitä voi soveltaa kukin rakentaja haluamallaan tavalla kunhan saavuttaa halutun E-lukurajan arvon energialaskelmassa. Tuollaiset harhaanjohtavat kommentit, kuten että joku rakenne tai sen U-arvo ei täytä määräyksiä, ovat ala-arvoisia, sillä laskennan voi tehdä millä tavalla haluaa kunhan se vaan menee läpi. KOMPENSOINNISSA tai sen tarpeessa ei ole mitään huonoa ja sitä kannattaa tehdä, mikäli se on tarpeen. SIKSIHÄN se on asetettu mahdolliseksi!

Massiivinen, yksiaineinen runkomateriaali on aina turvallisin ja paras myös energiataloudellisuudessa. JOS sen käyttäminen vaatii jotain kompensointia, teen sen mielelläni.

Selvä juttu maksan itselleni 2000 euroa palkkaa ja se on vertailu arvo ja maksan sulle 1000 euroa ja saat kompensoinniksi puisen oravan, sun mielestä molempien palkka täyttää nyt määräykset.

Edelleenkää kyseinen rakenne EI TÄYTÄ määräyksiä ILMAN kompensointia, ei voi olla noin vaikea ymmärtää.

Määräysten puitteissa siitä saa tehdä huonomman, mutta se VAATII KOMPENSOINNIN, jos se täyttäisi määräykset MITÄÄN kompensointia EI tarvittaisi.

Jos sinun mielestä kompensointi on noin seksikäs sana, niin käytä sitä ihan rauhassa. Minä en katso että siinä olisi mitään ihmeellistä että kompensoidaan, koska minulle seinärakenteessa merkkaa monet muut asiat enemmän kuin tuo minimaalinen ero LASKENNALLISESSA energiatehokkuudessa. Jos tulee kompensoinnin tarve, jota todellisuudessa ei edes ole, niin kompenssoin mielelläni sitä esimerkiksi tekemällä hyvin tiiviin kiviyläpohjan talooni. Siinä saa epsit ja pepsit jäädä vain maanalaisiin osiin eristeeksi... Sinne ne juuri ja juuri kelpaavat

mielestäni kivitalon erittäin suuri tiiveys IVK:n tehokas LTO lisäeristeet yläpohjassa pienetää talon energiantarvetta jo niin rajusti että U=0,25 seinät ja U=0,1 ikkunat alkavat tuntua todella kylmiltä koska lattialämmön kiertovesi ei enään riitä aikaansaamaan nousevaa ilmavirtaa seinille & ikkunoiden alle.

Eli tiiviissä ja tehokkaan LTO:n taloissa on rakennusvirhe käyttää normiseiniä ja normi-ikkunoita. (oma tähänastinen kokemus on tuon suuntainen)

raksaaja kirjoitti:

mielestäni kivitalon erittäin suuri tiiveys IVK:n tehokas LTO lisäeristeet yläpohjassa pienetää talon energiantarvetta jo niin rajusti että U=0,25 seinät ja U=0,1 ikkunat alkavat tuntua todella kylmiltä koska lattialämmön kiertovesi ei enään riitä aikaansaamaan nousevaa ilmavirtaa seinille & ikkunoiden alle.

Eli tiiviissä ja tehokkaan LTO:n taloissa on rakennusvirhe käyttää normiseiniä ja normi-ikkunoita. (oma tähänastinen kokemus on tuon suuntainen)

Lue lisää

Samaa mieltä. Vielä kun tähän lisää runsaan käyttösähkön, kuten meillä, niin ongelmaksi tulee erityisesti isot ikkunapinta- alat.

Esim. halogeenivalot tulisi jokaisen vaihtaa ledeihin asuinmukavuutta lisäämään. Näin saadaan lämpö ohjattua lattiaan, jolla lämmitystä voidaan säätää. Käyttösähkön tuottama lämpö on "jätelämpöä", joka jakaantuu sekä tietyssä tilassa väärin, että epätasaisesti eri tiloihin kuormittaen toisia tiloja enemmän kuin toisia.

Mitä energiatehokkaampi talo, sitä isompi ongelmasta muodostuu.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikaa eristämällä aiheutuu pahimmillaan muita, kuten homeongelmia. Tämän päivän passiivitaloista todennäköisesti puretaan suurin osa seuraavan 30v. aikana, koska ne on tehty huolimattomasti eivätkä toimi tai niitä ei osata käyttää.

Mitä tulee Siporexiin, eli kevytbetoniin, niin on totta, että sen markkinaosuus on pudonnut kun uusia tuotteita on tullut markkinoille. Toki edelleen esimerkiksi Jämerä on markkina 2. Ja tekee kevytbetonista talot. Ja löytyy sieltä Jämerältäkin passiivirakenne (lisäeristysrakenne), jolla taloja on tehty jo 70- luvulla. Kevytbetoni- eli massiivirakenteiden hyödyt eivät olekaan tuolla äärimmäisessä laskennallisessa energiatehokuudessa, vaan aivan muualla, kuten rakentamis- ja asumismukavuudessa. Lisäksi se tarjoaa paljon muutakin, kuin ulkoseinäharkot, eli se on kokonaisvaltainen järjestelmä, josta voi tehdä kaikki muutkin runkorakenteet. On äärimmäisen typerää tuijottaa vain jonkun ulkoseinäharkon U-arvoa, kun tekee päätöksiä rakennusmateriaalista, sillä tuon vertailun merkitys esimerkiksi energiatehokkuudessa, investoinnissa tai vaikka viihtyvyydessä omassa kodissa on äärimmäisen mitätön.

Asun sipotalossa itse ja sanoisin, että tämä on erittäin energiatehokas vaikka siihen ei erityisesti edes pyritty rakentamievaiheessa. Se tuli kaupan päälle ns. Neliöitä on 175m2 ja energiaa lämmitykseen kuluu 8000kW/a. Seinä on 375 harkosta tehty ja mitään lisäeristystä ei ole. Yläpohja on myös kevytbetonia, mikä on tehnyt talosta todella tiiviin. En missään nimessä pohtisi mitään muuta runkomateriaalia kivitaloon ja tiedän useita sipotalon rakentaneita tuttujani, jotka toteavat saman. Onhan se hienoa että mietitään uusia juttuja ja lisäeristysratkaisuja. Kevytbetoni on kuitenkin ainoa eristekivimateriaali, eli eriste, josta voi rakentaa talon. Se on siis hyvin poikkeuksellinen tuote, jota on turha edes vertailla muihin rakenneratkaisuihin... Se pitää vain ymmärtää ja kun sen ymmärtää, ei mieti enää muita.

Maalämpö tulee mitoittaa energiantarpeeseen. Esim passiivitaloon laittaisin pienen maalämöpumpun ja pintaputkiston. Tällöin lämmityslaitteen kokonaiskustannus olisi luokkaa 10t€ ja lämmitys olisi todella ekologista.
(mutta harva myyntitykki myy oikean kokoista laitetta energiapihiin taloon)

Passiivitalokin tarvitsee jopa 5kw lämmitystehoa tuloilmaan kovilla pakkasilla. Toki LTO voi kattaa siitä 70% mutta silti jäljelle jää huomattava energianhukka joka pitää kattaa jotenkin. Suorasähköä käytettäessä se tod. näk. katetaan kivihiiltä polttamalla. Maalämmön avulla ostoenergiaa tarvitaan 70% vähemmän.

Lisäksi tulee muistaa että maalämpökone kuluttaa jopa 60% vähemmän energiaa myös käyttöveden tekemiseen, verrattaessa suorasähköön.

Talon ulkovaipan ulkopinna kosteuskuormasta EPS tapauksessa olen funtsinut että suurin kuorma tulee rappauksen läpi imeytyneestä viistosateesta. Ja toiseksi suurin matalan höyrynvastuksen omaavista EPS saumoista. Ja häviävän pieni määrä itse EPS:n läpi.

Eihän epsissä juurikaan ole höyrynvastusta, sillä siitä menee vesikin läpi ( ainakin joidenkin valmistajien eristeet on niin harvoja, että vesi tulee läpi. Uretaani ja Finnfoam ovat eri asia, ne toimivat höyrynsulkuna.

Palleroiden väleissä on rakoja. Mikäli ohut eriste niin toki, vesi, höyry ja ilma kulkee sen läpi. Paksummissa vahvuuksissa & tiiviimmissä laaduissa lähinnä kaasut kulkee läpi.

Rak.inssi kirjoitti:

Eihän epsissä juurikaan ole höyrynvastusta, sillä siitä menee vesikin läpi ( ainakin joidenkin valmistajien eristeet on niin harvoja, että vesi tulee läpi. Uretaani ja Finnfoam ovat eri asia, ne toimivat höyrynsulkuna.

Lue lisää

Jos tuote on erittäin tiivis ja siihen kosteus imeytyy huonosti, se myös kuivuu äärettömän heikosti.
XPS kun vettyy, niin ei kuivu koskaan.

Kaikki mikä kastuu myöskin kuivuu, mikäli kylmällä puolella ei ole kastunutta rakennetta tiiviinpää höyrynsulkua.
Talvien muututtua leudoiksi tapahtuu kuivumista läpi vuoden ja kostumista vain kylminpänä kautena.
Siitä seuraa että kaiikki yksiaineiset eristeratkaisut toimii erittäin hyvin.

"Jospa nyt unohdettaisiin nuo epsit ja pepsit muualta kuin maanalaisista rakenteista jooko... siis kun nyt ollaan kuitenkin kivitalopalstalla."
tarkoitatko että tämä palsta on tarkoitettu vain kevytbetonitaloille? Voisikohan Suomi24 tehdä Jämerälle oman palstan, jotta voisitte siellä keskustella keskenään.
Onhan kevytbetoni yksi tapa rakentaa, mutta kuitenkin suurin osa suomalaisista "kivitaloista" rakennetaan betonista, harkoista tai tiilestä. Eipä taida olla yhtään kerrostaloa kevytbetonista tehty.

Yksinkertaisuuden vuoksi rakensimmekin talomme sokkelin sisään, emme halunneet kyhäelmää.
MH350 harkolla lähtee 4m maan pinnan alapuolelta ja jatkuu 6m maanpinnan yläpuolelle.

"Ulkopinnasta ei ole vielä irronnut mitään, mutta mitenköhän jos eristerapattuun pintaan joku heittää vaikkapa kiven, jääkö siihen tollainen 5mmx5mm jälki vai lohkeaako?"

Mietippä sitä kun jälkikasvu tulee kotia ja heittää pyörän seinää vasten kiireessään sisälle ja sarvi kolahtaa suoraan seinään. Meneekö läpi, tuleeko tuuman hole, pienempi, vai hieman rappausta pinnasta pois? Aivan mielenkiinnosta pitää yrittää vierailla tuossa 10v. sitten käydyssä talossa. Mikä noista on toteutunut...

"Sisäseinissä on huomannut että pienimmästäkin kolhusta yleensä jää kolo seinään. "

Näinpä. Ja näitä koloja riittää. Osa tullut jo tasoiteltua ja maalattua umpeen kun ei viitsinyt katsella. Helpompi homma pikkuseinissä kuin jatkuvasti paapoa jälkikasvua. Isommissa saa odottaa aikaansa. Rappurallin käyttöä tässä vielä opetellaan sisääntulossa. Enkä tällä tarkoita itsenäisyyspäivän ilmaisuvapautta.

"Ulkopuolella rapattu harkkopinta on ainakin helppohoitoinen. Jotkut naapurit on maalanneet talonsa jo kahdesti Mutta viisi kertaa saavat maalata ennen kuin rappaus alkaa haukkua hintaansa."

Näin kyllä, mutta ei aina. Naapurissa n. -90 rakennettu harkkotalo, jossa ohutrappaus ilman räystäitä (kalliita kun ovat). Rappaus irronnut monin paikoin laajoilta alueilta pohjastaan. Rappaus saattaa olla irti (millejä, tai sentin) muutaman metrin matkalta useiden halkeamien kohdalta. Halkeamat ovat todennäköisesti kohdissa jossa rappauksen raja on ollut päivän päätyttyä ennen jatkamista. N. 6 vuotta sitten talo "pinnoitettiin" uudestaan, eli käytännössä vedettiin joku ohut värilaasti, tai maali pintaan. Lopputulos on nykyään ikävä. Lähivuosien aikana rappaus tehdään todennäköisesti uusiksi vanha irtoava poistaen. Elämä on...

"Sisäpintojen lujuus ei ole sen kummenpi kuin ek kipsilevyssä, kait jopa huonompi. Hyvin levytetty seinä taitaa vaatia vähemmän höttöä tasoitetta kuin yksikään valuharkkoseinä..."

Näin kyllä pienissä iskuissa. Kipsiseinästä saattaa polvi mennä läpi, mutta pintavauriot tuntuvat olevan harkkoseinissä herkemmässä. Kumpia nyt sitten tulee milläkin tahdilla, mikä on paikkauksen menevä aika ja mitä viitsii kukakin katsella ennen aktivoitumista.

Molempiin seiniin tarttuu suklaisista pienistä kätösistä aivan yhtä hyvin elämisen jäljet.

Kunhan hiljaa sivusta seuraan kun jälkikasvu tekee ruokaa ja kaivaa nenää samaan aikaan...

"Kunhan hiljaa sivusta seuraan kun jälkikasvu tekee ruokaa ja kaivaa nenää samaan aikaan..."
Kas. Onnittelen.

Meillä keskittyvät vielä siihen nenän sisällön syömiseen ja vanhempien tekemä ruoka on lähinnä jälkiruokaa...

raksaaja kirjoitti:

"Kunhan hiljaa sivusta seuraan kun jälkikasvu tekee ruokaa ja kaivaa nenää samaan aikaan..."
Kas. Onnittelen.

Meillä keskittyvät vielä siihen nenän sisällön syömiseen ja vanhempien tekemä ruoka on lähinnä jälkiruokaa...

Lue lisää

Joo. Tullut otettua ne ruoanvalmitukseen heti pienenä mukaan, että oppisivat syömään kaikkea. Maistuuhan se itse tehty pöperö paremmalta lähtökohtaisesti kuin toisen eteen tuoma. Ja oppivat myös, että jos ei ruoka onnistunut, niin tietävät mitä tekevät toisin seuraavalla kerralla, jos haluavat erilaista lopputulosta.

Valehtelet?

Väitän ettei valuharkkorakenteista näy mitkään kylmäsillat ellei ole täysin eristeettöntä kohtaa jäänyt seinään. Kevytharkot eri juttu. Jos muuta väität niin anna todiste.

Maanvaraisesta alapohjasta ei ole mahdollista nousta kosteutta pintalaattaan koska se on fysikaalinen mahdollsuus, ellei kapilaariyhteyttä ole laatan ja maan välissä. Esim EPS on kapilaarikatko ja veshöyry kulkee sen läpi kohti kylmenpää sokkelin sisätäyttömaata pohjamaata. Fysiikkaa ja faktaa.

mahdollsuus, -> mahdottomuus

"Hienoa keskustelua ja kovalla itseluottamuksella mutu on tutkittua faktaa. "

Varmasti eristerapattu pinta on kylmäsillaton, jos ei satunnaisia eristeen kiinnityksiä oteta huomioon. En kyseisen tuotteen lämpöeristävyyttä epäile, mutta muuten tuotetta kylläkin.

"Kuvatkaapa lämpökameralla joskus talvella eristeharkkotaloa niin näette ne kaikki saumat jotka ovat kylmäsiltoja. "

Eiköhän siellä saumat näy hyvin. Saumat kun ovat eri ainetta kuin harkot, niin luonnollisesti niiden lämpötila on eri kuin harkon, jos ulkona lämpötila vaihtelee. Ei valitettavasti kerro mitään itse eristeen toimivuudesta.

Mitä raksaaja tuossa kirjoitteli EPS:n kapillarikatkosta on fysiikkaa. Se, että maan 100% RH jotenkin nousisi kapillaarikatkon läpi pintalaattaan on totaalista tietämättömyyttä fysiikan laeista ja krijotuksesi pelkkää soopaa.