Leski korvaa keskinäisen testamentin uudella

Lindorff ei pyri taivastenvaltakuntaan.

Kyllä testamenttiaan muuttaa saa.

Ilman testamenttia leski B olisi perinyt puolisonsa A:n ja lesken kuoltua lesken pesä olisi jaettu lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Lähtökohtaisesti jako olisi mennyt tasan siitä riippumatta, kumpi puolisoista olisi ollut varakkaampi. Avioehdon ansiosta jakosuhde voi olla muukin kuin fifty-fifty (PK 3:2.1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P2)

Ap:n tapauksessa puolisoilla oli keksinäinen testamentti, jossa ensiksi kuolleen peri (omistusoikeudella?) viimeksi elänyt ja tämän kuoltua kumpaisenkin perilliset. A oli siten testamentissa määrännyt häneltä jäävälle perinnölle toissijaiset testamentinsajat B:n kuoltua.

PK 12:1 säännöksen mukaan, "jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu." Kun puolisoiden välillä oli ollut avioehto, tulee siis sovellettavaksi edellä mainittu PK 3:2.1 kohdan säännös. Sen mukaan jaetaan B:n pesä, jonka jakosuhde, koska puolisoiden varallisuuksien suhde A:n kuollessa oli muu kuin 1 : 1, on muu kuin 1 : 1 (eli puolitus).

Jaossa A:n osuus menee hänen toissijaisille testamentinsaajilleen. B voi omalta osaltaan testamenttiaan muuttaa, jolloin B:n osuus menee hänen viimeisen tahtonsa mukaisesti.

Esimerkki:
Puolisoiden avio-oikeudesta vapaat varat A:n kuollessa:
A 10.000, B 90.000, yhteensä 100.000
B:n pesän varat B:n kuollessa 80.000
B:n pesän jako
- A:n toissijaiset testamentinsaajat 1/10 x 80.000 = 8.000
- B:n testamentinsaajat 9/10 x 80.000 = 72.000

Ilman testamenttia leski B olisi perinyt puolisonsa A:n ja lesken kuoltua lesken pesä olisi jaettu lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Lähtökohtaisesti jako olisi mennyt tasan siitä riippumatta, kumpi puolisoista olisi ollut varakkaampi. Avioehdon ansiosta jakosuhde voi olla muukin kuin fifty-fifty (PK 3:2.1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P2)

Ap:n tapauksessa puolisoilla oli keksinäinen testamentti, jossa ensiksi kuolleen peri (omistusoikeudella?) viimeksi elänyt ja tämän kuoltua kumpaisenkin perilliset. A oli siten testamentissa määrännyt häneltä jäävälle perinnölle toissijaiset testamentinsajat B:n kuoltua.

PK 12:1 säännöksen mukaan, "jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu." Kun puolisoiden välillä oli ollut avioehto, tulee siis sovellettavaksi edellä mainittu PK 3:2.1 kohdan säännös. Sen mukaan jaetaan B:n pesä, jonka jakosuhde, koska puolisoiden varallisuuksien suhde A:n kuollessa oli muu kuin 1 : 1, on muu kuin 1 : 1 (eli puolitus).

Jaossa A:n osuus menee hänen toissijaisille testamentinsaajilleen. B voi omalta osaltaan testamenttiaan muuttaa, jolloin B:n osuus menee hänen viimeisen tahtonsa mukaisesti.

Esimerkki:
Puolisoiden avio-oikeudesta vapaat varat A:n kuollessa:
A 10.000, B 90.000, yhteensä 100.000
B:n pesän varat B:n kuollessa 80.000
B:n pesän jako
- A:n toissijaiset testamentinsaajat 1/10 x 80.000 = 8.000
- B:n testamentinsaajat 9/10 x 80.000 = 72.000

Leski ei voi sivuuttaa vaimon perillisiä. Leski voi määrätä vain puolesta omaisuudesta. Eli siis leski ei voi muuttaa jo kuolleen puolisonsa osuutta testamentista. Puolisoiden osuudet ovat puolet kummallekin avioliiton aikaisista omistuksista riippumatta.