Kyllä aika ajoin jotkut palstalaiset tahtovat tikahtua nauruihinsa. Jotkut saattavat naureskella ihhan ittekseen kuin joku hihhuh hei.
Tikahtuvat palstalaiset
Rikastuva.palstalainen
18<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Juu, käsi ylhäällä. Pitää välillä oikein varoa ettei repee. Joskus elän vaarallisesti ja annan mennä vaan. Laastarilla ennenkin paikkoja paikkaillut.
On sitä tullut naurettua ja kaikkein huvittavinta on ollut se, että, kun siitä palstalla mainitsee, niin siitäkin joku rientää irvailemaan.
Näinhän se :)) Koirat toimii laumassa niin, että vaativat tasaisen mielentilan. Jos joku innostuu yltiömäisesti, löytyy aina joku joka toruu sen hiljaiseksi. Jos hupiveikko ei ota kuuleviin korviin, tulee tappelu ;D
Hyvin sanottu ja kuvattu, eppu2 ja hmp.f. Minulla oli tapana kertoa, jos joku juttu nauratti, antaa ikään kuin palautta sille, joka tahtoi pitää hyvää mieltä yllä. Mutta kun sekin tuntui olevan liikaa, "väärin naurettu", naureskelen täällä enimmäkseen itsekseni...
Jossain vaiheessa minäkin varoin, kun vähän väliin tuli kommentti että nuoleskelee tai sättäilee tai mitäliee. Sitten päätin teinimäisesti (lapsihan mää) että ihan vitun sama ;))
Joskus kauan aikaa sitten havahduin omassa elämässä, että olin kadottanut itseäni, olin nujerrettu, ja kadottanut positiivisuuden. Mun "tunnarini" ikään kuin. Se oli pysähdyttävä kokemus. Enää ei nujerreta, mikään netti ainakaan.
Aika vaan ei riitä edes lukemaan kaikkea. Ja kun on hirvittävä lörppä, alkaa sitten sormiakin syyhyämään aina kun luen.
Noinhan sitä pitäisi asennoitua. Ettei välitä, antaa palaa vaan.
Remu Aaltosen aforismi taitaa sopia hyvin tuohon kuvaamaasi kehitykseen:
"Jos sä koko ajan tiedät, mitä sä teet, sä olet sinä. Jos sä kysyt sitä muilta, sua ei ole olemassakaan. Jos sä kysyt kerran, sä kysyt aina."..))
Ah nuo taitelijat :) Tuo oli hyvin kiteytetty. Kurt Cobain sanoi joskus "I'd rather be hated for who I am than loved for who I am not". Suomennettuna jotenkin että "olen mieluummin vihattu itsenäni, kuin rakastettu jonain muuna kuin mitä olen." Olipa vaikea kääntää, jos joku osaa avittaa, olen kiitollinen.
Ittensä ei kannata hukata, jalostaa vaan :)
Hyvä käännös minusta. Tuo ei vain oikein huomioi sitä, että ihminen on sittenkin aika monipohjainen, vastakkaisia ominaisuuksia sisältävä. Vai puhunko vain itsestäni ?..))
Siinä mielessä tuo rosaliinin "suden ruokkiminen" on osuva kuvaus. Se sisältää jalostusaspektinkin...
oikein viisaita ajatuksia, joo
Ei läheskään kaikkia nauramisiaan tule aina mainittua täällä erikseen.
Tänään olin kyllä vähällä revetä ihan konkreettisesti, kun tuossa tunti sitten avasin koneen uudestaan. Ihan oikeasti sattui mahalihaksiin niin, että pelkäsin tulevan repeämiä ilman korsettia.
Pikkunen koirakin alkoi vapisemaan, kun säikähti ja kissat juoksivat karkuun sängyn alle.
Mikä sua nauratti?
Sitähän ei saa kertoa, ettei mene slurpsimiseksi.
Kauhiaa tuommonen koirienn pelottelu.
Sanos muuta, naapupurikin saattaa olla levon tarpeessa kun ei pysty konetta aukaisemaan nauramatta.
Mutta hyvä kuitenni kun on mahalihakset, jos noin niin kuin positiivista näkökulmaa haluaa hakea.
Kerro edes alotus niin menen etsimään naurun aihetta.
Kaikkia ei varmaan aina samat naurata, mutta se oli tuo jyrkk kontrasti tuolla Elokuun unelmissa.
Ensin aamulla kotona olin jo katsellut ja kuunnellut lyhyeksi jääneen yön jälkeen unenpöpperöistä aamulaulua ja happy day vaan kaikille smailien kanssa. Sitten siirryin tänne kylän toiseen laitaan likan kotizoohon.
Kun aikani konttailin likan kirjoituspöydän alla, niin löysin sieltä kaiken kaaoksen seasta vahvistimen noihin kaiuttimiin. Sitä kun vähän kääntelin, niin löysin sellaisen nappulan, missä luki on/off. No jihuu, hähää! Laitetaanpa soimaan juutuuppia. Mitähän imelän romanttista positiivista lällyä siellä on musiikiketjun jatkona nyt...
Se oli tuo hunkszin kommentti seuraavana...
Aahhaaaaa...juujuujuu....nauratti minuakin...hunksz se osaa..hanipupunen..