Lakiosa testamentatun lisänä

Tiedot tapauksesta ovat tosi niukat. Mutta yritetään auttaa: Jos rintaperillisiä on vain yksi ja tälle on testamentattu puolet omaisuudesta, hän on silloin saanut lakiosansa. Lakiosa sisältyy testamentilla saatuun. Toinen puoli omaisuudesta on ilmeisesti testamentattu muualle. Sen vuoksi juuri testamentti ilmeisesti on tehtykin, että tämä rintaperillinen saa vain lakiosansa (testamentilla) ja toinen puoli menee muualle.

Testamentti ei loukkaa perillisen oikeutta, jos hän kerran saa puolet omaisuudesta. Se on lakiosa. Lakiosa sisältyy testamentilla saatuun.

Juuri tätä halusin tietää, sisältääkö testamentillä saatu osa myös lakiosan. Olettaen että testamentillä saatu osa on tarpeeksi suuri.

Miten lakiosat menee jos rintaperillisiä on neljä ja testamentillä perintö on testamentattu kahdelle rintaperilliselle puoliksi? Onko koko testamentti tarpeeton? Olettaen että kaikki rintaperilliset vaatii lakiosaansa yms.

Perustietoa lakiosasta:

LAKIOSAN SUURUUS

PK 7:1
"Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."

Jos jäämistön arvo on 100.000 ja lapsia 4, kunkin perintöosa on arvoltaan 25.000 ja lakiosa arvoltaan 12.500.

LAKIOSAN VAATIMINEN

PK 7:5
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.

Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa."

Jos siis esimerkkitilanteessa 100.000 on testamentattu puoliksi lapsille A ja B, lapset C ja D esittävät lakiosavaatimuksen A:lle ja B:lle, minkä jälkeen he kumpainenkin saavat jäämistöstä lakiosanaan omaisuutta 12.500:n arvosta. A ja B saavat kumpainenkin 37.500.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7

Vähän täydennystä:

Jos pesässä on varoja kaikkiaan 120.000, joista 100.000 on testamentattu A:lle ja B:lle, lakiosa on määrältään 15.000. Jos testamentti täytettäisiin sellaisenaan, C:lle ja D:lle jäisi kumpaisellekin 10.000 eli alle lakiosan määrän; testamentti siten loukkaa C:n ja D:n lakiosaa. C ja D kumpainenkin saavat lakiosan vaadittuaan perintönä 15.000 sekä A ja B kumpainenkin 45.000.

"Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos rintaperillisiä on kolme, osuudeksi tulee 1/3. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta. Tietyissä erityistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan."

Eroaako lopputulos jotenkin jos testamentin saaja on rintaperillinen tai joku muu?

Ei eroa.

Esimerkissä P:n jäämistö 100.000, rintaperilliset A, B ja C, veli Y.

a) Testamentti 100.000 A:lle. B ja C vaativat lakiosansa ja saavat kukin 100.000 : 3 : 2 = 16.666. A saa 66.667.

b) Testamentti 100.000 Y:lle. A, B ja C vaativat lakiosansa ja saavat kukin 100.000 : 3 : 2 = 16.666. Y saa 50.000.

Vähän täydennystä:

c) Testamentti A:lle 80.000 ja Y:lle 20.000. B ja C saavat kumpainenkin lakiosansa 16.666. Loppu 66.667 jaetaan A:n ja Y:n kesken tekemällä kumpaisenkin osuuteen suhteellinen vähennys. A saa 80/100 x 66.667 = 53.334 ja Y saa 20/100 x 66.667 = 13.333.

d) Testamentti A:lle 20.000 ja Y:lle 80.000. B ja C saavat kumpainenkin lakiosansa 16.666,66. Loppu 66.66,66 jaetaan A:n ja Y:n kesken tekemällä kumpaisenkin osuuteen suhteellinen vähennys. Tällöin A saisi (20/100 x 66.666,66 =) 13.333 eli alle lakiosansa. Kun testamentti siten loukkaa myös A:n lakiosaa, hän saa lakiosansa 16.666,66 ja Y saa 66.666,66 - 16.666,66 = 50.000

PK 11:3
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L11P3

Homma rupeaa itselle pikku hiljaa selviämään. Paljon asiaa on auttanut kun on ymmärtänyt että on erikseen perintöosa ja lakiosa.

Onko perinnöstä luopumisessa mitään järkeä jos se menee sitten omille alaikäisille lapsille?

nimimerkkinimi3 kirjoitti:

Homma rupeaa itselle pikku hiljaa selviämään. Paljon asiaa on auttanut kun on ymmärtänyt että on erikseen perintöosa ja lakiosa.

Onko perinnöstä luopumisessa mitään järkeä jos se menee sitten omille alaikäisille lapsille?

Lue lisää

Onhan luopumisesta ainakin verotuksellista hyötyä.

Jos sinulle tulevan perintö olisi 55.000 euroa, maksaisit siitä perintöveroa 3.350 euroa. Mutta kun luovut siitä ja kolme lastasi tulevat sijaasi, perintöveroa ei makseta lainkaan. Jos perintösi olisi 1.000.000 euroa, perintöverosi olisi 159.500 euroa, mutta luvuttuasi perinnöstä kolme lastasi maksaisivat perintöveroa yhteensä 138.483 euroa, jolloin säästöä tulisi 21.017 euroa.

Tässä vielä ilmainen bonusneuvo:

Jos lapsesi ovat alaikäisiä, he luopumisen yhteydessä eivät saisi hyväkseen muuten alaikäisille kuuluvaa 40.000 euron vähennystä, luopuminen kun pääsääntöisesti tapahtuu perittävän kuoltua.
PerVL 12 §
"Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vähentää:
//
2) sellainen perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, ->jolla perinnönjättäjän kuolinhetkellä lähinnä oli oikeus periä perinnönjättäjä<- ja joka tuolloin ei ollut täyttänyt 18 vuotta, 40 000 euroa (alaikäisyysvähennys)."

Mutta jos luovutkin perinnöstä perittävän eläessä, em. 2-kohdan ehto täyttyy.

PK 17:1.2
"Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta."

Näin perilliset joutuisivat verolle kukin vasta 60.000 euron perinnöstä eli he saisivat perintöverotta 3 x 59.999 euron perinnön eli yhteensä 179.997 arvoisen perinnön.

Kunhan tosiaan muistaa, että varat ovat sitten lapsen, eikä niitä saa käyttää normaaliin elatukseen, joka kuuluu vanhempien vastuulle. Jos siis elatuskyky on huono, kannattanee ottaa itse perintö vastaan, auttaa se lapsia niinkin.