Pohjois-Karjalassa sijaitseva Lieksan kaupunki uhkaa sairastua rasismiin.
Rasismi voi pahimmillaan myrkyttää Lieksaan muuttaneiden somaleiden ja paikallisten välit niin pahoin, että kehitystä on vaikea kääntää myönteisempään suuntaan. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Lieksa voi onnistua, ja kaupungille on syytä toivottaa onnea.
Maailma on täynnä esimerkkejä, joissa pieni väkivaltainen tapahtuma johtaa toiseen ja lopulta hallitsemattomaan koston kierteeseen. Lieksassa nähtiin viime viikonloppuna yhteenotto teräasein. Yhtä somalimiestä puukotettiin, ja yksi lieksalainen sai viiltohaavoja.
"Pelottaa erittäin paljon", kuvaili somalimies HS:lle (13. 10.).
Puukkotappelu ei ollut suuri yllätys. Alueen päälehti Karjalainen julkaisi äskettäin poikkeuksellisen haastattelun (1. 10.), jossa Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen päällikkö Kai Markkula varoitti, että Lieksa uhkaa kulkea pahempaa polkua kuin Joensuu 1990-luvulla.
Markkulaa äimistyttää, kuinka Lieksassa asenteellinen suhtautuminen maahanmuuttajiin näkyy kaikissa sosiaalisissa ryhmissä, kun Joensuussa rasismi yhdistettiin riehuviin skininuoriin. Vaikka Lieksassa asuu vähemmän kuin joka kymmenes pohjoiskarjalaisista, siellä tehdään lähes puolet maakunnan rasismirikoksista.
Joensuuhun vertaamisen pitäisi olla lieksalaisille melkoinen hälytyskello. Rasismiongelman ollessa pahimmillaan jotkin yritykset karttelivat Joensuuta. Leima ei ole hävinnyt vieläkään.
Lieksa tuskin haluaa olla uusi suomalaisen rasismin symboli. On huolestuttavaa, että runsaan 12 500 asukkaan kaupunkiin ei tunnu mahtuvan 220:tä oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa, semminkin kun kuihtuvasta kaupungista on lähtenyt viime vuosikymmeninä pois tuhansia ihmisiä.
Jotkut lieksalaiset uskovat virheellisesti maahanmuuttajien saavan heitä parempaa sosiaaliturvaa. Köyhyys, suuri työttömyys ja näköalattomuus luovat herkästi maaperän rasismille ja perättömien juorujen levittämiselle.
Negatiivista kierrettä on vaikea pysäyttää, jos sitä ei huomata. Lieksassa se on huomattu: nyt on aika korjata tilanne mitä pikimmin. Siihen tarvitaan lisää kanssakäymistä tavallisten ihmisten välillä, rohkeita päättäjiä ja avoimia kansalaistapahtumia.
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma lupaa toimia "määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan".
Hallitusohjelman nimi "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi" ei ole sattuma ilmapiirissä, jossa rasismi uhkaa nostaa päätään muuallakin kuin Lieksassa.
Hallituksen tulee kartoittaa, miten se voi auttaa Lieksaa ja muita vastaavaan tilanteeseen ajautuvia yhteisöjä. Se on lieksalaisten ja maan etu
Koska häirikkö iski
Hhoo
29.8.2015 19:52
Uusi
Älä nyt helevetti viiti trolli kopata ja muokata noita vuoden 2010 kirjoituksia taas uudelleen. Alkaa jo kyllästyttää. Ja etteköhän te kohta saa hyysätä sydämenne kyllyydestä, kun 40 000 turvista rynnistää maahan. Niitä voi olla kohta niin paljon, että millä me ne elätetään. Otetaan lisää velkaa vai? Ja pelastetaan koko maailma, vai?
Rasismi voi pahimmillaan myrkyttää Lieksaan muuttaneiden somaleiden ja paikallisten välit niin pahoin, että kehitystä on vaikea kääntää myönteisempään suuntaan. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Lieksa voi onnistua, ja kaupungille on syytä toivottaa onnea.
Maailma on täynnä esimerkkejä, joissa pieni väkivaltainen tapahtuma johtaa toiseen ja lopulta hallitsemattomaan koston kierteeseen. Lieksassa nähtiin viime viikonloppuna yhteenotto teräasein. Yhtä somalimiestä puukotettiin, ja yksi lieksalainen sai viiltohaavoja.
"Pelottaa erittäin paljon", kuvaili somalimies HS:lle (13. 10.).
Puukkotappelu ei ollut suuri yllätys. Alueen päälehti Karjalainen julkaisi äskettäin poikkeuksellisen haastattelun (1. 10.), jossa Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen päällikkö Kai Markkula varoitti, että Lieksa uhkaa kulkea pahempaa polkua kuin Joensuu 1990-luvulla.
Markkulaa äimistyttää, kuinka Lieksassa asenteellinen suhtautuminen maahanmuuttajiin näkyy kaikissa sosiaalisissa ryhmissä, kun Joensuussa rasismi yhdistettiin riehuviin skininuoriin. Vaikka Lieksassa asuu vähemmän kuin joka kymmenes pohjoiskarjalaisista, siellä tehdään lähes puolet maakunnan rasismirikoksista.
Joensuuhun vertaamisen pitäisi olla lieksalaisille melkoinen hälytyskello. Rasismiongelman ollessa pahimmillaan jotkin yritykset karttelivat Joensuuta. Leima ei ole hävinnyt vieläkään.
Lieksa tuskin haluaa olla uusi suomalaisen rasismin symboli. On huolestuttavaa, että runsaan 12 500 asukkaan kaupunkiin ei tunnu mahtuvan 220:tä oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa, semminkin kun kuihtuvasta kaupungista on lähtenyt viime vuosikymmeninä pois tuhansia ihmisiä.
Jotkut lieksalaiset uskovat virheellisesti maahanmuuttajien saavan heitä parempaa sosiaaliturvaa. Köyhyys, suuri työttömyys ja näköalattomuus luovat herkästi maaperän rasismille ja perättömien juorujen levittämiselle.
Negatiivista kierrettä on vaikea pysäyttää, jos sitä ei huomata. Lieksassa se on huomattu: nyt on aika korjata tilanne mitä pikimmin. Siihen tarvitaan lisää kanssakäymistä tavallisten ihmisten välillä, rohkeita päättäjiä ja avoimia kansalaistapahtumia.
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma lupaa toimia "määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan".
Hallitusohjelman nimi "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi" ei ole sattuma ilmapiirissä, jossa rasismi uhkaa nostaa päätään muuallakin kuin Lieksassa.
Hallituksen tulee kartoittaa, miten se voi auttaa Lieksaa ja muita vastaavaan tilanteeseen ajautuvia yhteisöjä. Se on lieksalaisten ja maan etu
Koska häirikkö iski
Hhoo
29.8.2015 19:52
Uusi
Älä nyt helevetti viiti trolli kopata ja muokata noita vuoden 2010 kirjoituksia taas uudelleen. Alkaa jo kyllästyttää. Ja etteköhän te kohta saa hyysätä sydämenne kyllyydestä, kun 40 000 turvista rynnistää maahan. Niitä voi olla kohta niin paljon, että millä me ne elätetään. Otetaan lisää velkaa vai? Ja pelastetaan koko maailma, vai?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.