Kuinka suhtaudut kun huomaat narsistin nolaavan pahasti itsensä?
Narsisti munaa itsensä
ketttkä
9165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jäimpä miettimään, että voiko tuo olla edes mahdollista, että narsisti itse kokisi munanneensa itsensä , ehkä hän saattaa joskus harmitella tekemiään virheitä ihan vaan sillä periaatteella, että menetti jonkun hyödyn, mutta että tuntisi häpeää, siihen en oikein usko...
Suhtautumistapa siihen, että huomaa jonkun nolanneen itsensä riippuu kaiketi tilanteesta, asiasta ja siitäkin miten läheinen ko. henkilö on, mikä merkitys itselle hänellä on...
Vaihtoehtoisiia suhtatumistapoja on useampiakin, jotkut tuntevat myötähäpeää ts. häpeä siirtyy toisen kannettavaksi varsinkin jos ihminen itse ei ymmärrä munanneensa itseään mitenkään. Ajattelisin monenkin hävenneen sen narsistinsa tekemisiä.
Tilanteessa kun joku munaa itsensä monet lohduttelevat tyyliin älä välitä sattuuhan sitä, kaikki mokaa joskus ja vielä lopuksi kun ollaan vaan ihmisiä, eikä pyhimyksiä niin muistetaan, että joskus saatetaan tuntea salassa niinkin alhaista tunnetta kuin vahingoniloa...
Ja sellasen alhaisen vahingonilon kanssa sitten ollaan yleviä vähemmän noloja...
Hyvin vastasit, mutta tässä keksimäni esimerkki. Ihminen joka on aiheuttanut sinulle harmia, tässä tapauksessa narsisti, kumartuu ja housut repeävät ja kaikki huomaavat sen. Ihmiset hihittävät tai suoraan nauravat. Mitä sinä teet?
No joko poistuisin paikalta tai keksisin asiaa pyytää narsistia sivummalle.
En minä milleen revenneille housuille tapaa nauraa, ihan sama kenen housut repeää.
"Ja sellasen alhaisen vahingonilon kanssa sitten ollaan yleviä vähemmän noloja.."
Noh, riippunee tilanteesta, useimmiten reaktiot syntyvät aika spontaanisti ja sattaa nauraa ns. väärässä paikassa, mutta hetikohta jälkeenpäin herää syyllisyys ja nolottaa, nimitinhän jo aiemmassa kommentissani vahingoniloa alhaiseksi tunteeksi...
En tiedä, uskoisin että monellekkin on saattanut joskus käydä niin, että on tuntenut vahingoniloa, toki sitäkin voinee paheksua ja sillä tavalla ylentää itseään,mutta kuten jo mainitsin, harva meistä on pyhimys, saati ihmisenä virheetön/täydellinen...
Vahingonilon kokemustakin on joku jossain pohtinut ja siinäkin on puolensa, milloin sitä pidetään ns. inhimillsenä reaktiona ja milloin on kyse silkasta ilkeydestä ellei peräti sadismista...
"- Ihmiset eivät halua myöntää olevansa vahingoniloisia, kuvailee psykologien professori Susan Fiske Princetonin yliopistosta.
Hänen mukaansa toisen vahingolle nauraminen on hiukan nolo, mutta myös hyvin inhimillinen reaktio.
Smith kehottaa pitämään mielessä, että ihmisten reaktiot ovat yleensä monimutkaisia. Nauruun voi sekoittua myös syyllisyyttä ja tietoa siitä, mikä on sopivaa. Se ei siis ole ainoa reaktio, jonka toisen onnettomuus saa aikaan. Vasta sitten jos toisten tuska tuottaa selvää mielihyvää, on vahingonilo karkaamassa käsistä."
http://www.iltalehti.fi/terveys/2015041519520959_tr.shtml
Tähän vahingonilo teemaan liittyen muistan täältä jonkun ikävän aloituksen jossa tunnettiin vahingoniloa narsistin sairastumisesta syöpään, jota yleisesti paheksuttiin.
Että rajansa vahingonilollakin toki on vaikka tunteena se on perin inhimillinen ja paheksuntaa herättävä, ettei kovinkaan sitä myönnä tuntevansa...
Olen tarkkaillut näitäkin tilanteita.
Kun narsistille valkenee, että hän on nolannut itsensä, hän letkauttaa jotain, jolla siirtää huomion johonkin toiseen. Hauskanilkeän alun jälkeen seuraa "paljastus" ja pidempi esitelmä narsistin kohdehenkilöksi joutuneen ala-arvoisuudesta.
En osaa kuvitella, että narsistin housut repeäisivät tai vastaavaa. Nasse on aina huoliteltu ja huomioi pukeutumisessaan kaiken. Myös humalatilassa mokaillessaan hän tapansa mukaan sättii ja uhkailee muita niin, että tilanne ei ainakaan naurata.
En ole ikinä tuntenut vahingoniloa, enkä pysty semmoista tuntenmaan tulematta hulluksi.
Olen joutunut joskus paljastamaan joidenkin ihmisten minua kohtaan kehittelemiään kierouksia, mutta en nauti siitä yhtään, minua vähän melkein sattuu sydämeen, että ne heidän niin kovasti suunnittelemansa kieroudet meni myttyyn, mutta kun minun oli pakko ne paljastaa, ettei asiat mene liian huonosti.
"Kun narsistille valkenee, että hän on nolannut itsensä, hän letkauttaa jotain, jolla siirtää huomion johonkin toiseen. Hauskanilkeän alun jälkeen seuraa "paljastus" ja pidempi esitelmä narsistin kohdehenkilöksi joutuneen ala-arvoisuudesta. "
Noinhan se menee, narsistihan saattaa olla toisten ihmisten suhteen hyvinkin moraalinen, jonka avulla oma syyllisyys ja häpeä pyritään siirtämään toisen kannettavaksi...