Älä luovuta

"Jos saisin yhden toiveen
Sen tuuleen kuiskaisin
Jos voisin vuoret siirtää
Niin kuitenkin
Hiljaa nimes lausuisin

Jos saisin yhden toiveen
Todeksi kirjoittaa
Sielusi silmät avaisin
Katsomaan
Miten paljon tunnenkaan"

https://www.youtube.com/watch?v=-R8v3K6lPj0

Seuraavaksi otat yhteyttä oikeassa elämässä, ei nimettömänä palstalla. Kerrot tunteesi, et pakene. Jos tunnet niin kuin linkkailet biisejä täällä. Muuten tämä viestisi ei ole totta sille toiselle.

Pakenija kirjoitti:

"Jos saisin yhden toiveen
Sen tuuleen kuiskaisin
Jos voisin vuoret siirtää
Niin kuitenkin
Hiljaa nimes lausuisin

Jos saisin yhden toiveen
Todeksi kirjoittaa
Sielusi silmät avaisin
Katsomaan
Miten paljon tunnenkaan"

https://www.youtube.com/watch?v=-R8v3K6lPj0

Tuttu biisi. Ota yhteyttä. Lupaan kuunnella sua, kunhan olet rehellinen. Lopetat pakenemisen. Se on ollut väärin mua kohtaan myös, kipeää tekee sun käytös ja teot vieläkin. Lopeta tänne tunnustaminen, siirry irl juttuihin. Jookosta mies.

Vaiootkovaanfeikkihöpö kirjoitti:

Seuraavaksi otat yhteyttä oikeassa elämässä, ei nimettömänä palstalla. Kerrot tunteesi, et pakene. Jos tunnet niin kuin linkkailet biisejä täällä. Muuten tämä viestisi ei ole totta sille toiselle.

Mistä rohkeutta lisää saisin, jotta tunteistani kertoa voisin.
En haluaisi sinua satuttaa, mutta tyhmä kun olen, en osaa oikein toimia.
Ujostuttaa niin, että en suutani auki saa, kädet tärisee ja kasvot punoittaa.
Jalat eivät tahdo pysyä paikallaan, vaan laittavat minut pakenemaan, piiloutumaan omaan pieneen kolooni.
Siellä sitten mietin, mitä toisin tehdä voisin, vaikka kuinka yritän, en minä uskalla.
En kai ole sinun arvoisesi. Tunteilleni en mitään voi. Sinut minä tahtoisin, mutta kuinka voisin saada. En ehkä mitenkään, koska kaikki onnistun aina pilaamaan.
Mutta minä en halua luovuttaa. Kerään rohkeutta ja joku päivä minä vielä kaiken sinulle kerron, toivottavasti se päivä olisi mahdollisimman pian.
Mutta minä toivoisin, että sinä et enää päästäisi minua karkuun.

Pakenija kirjoitti:

Mistä rohkeutta lisää saisin, jotta tunteistani kertoa voisin.
En haluaisi sinua satuttaa, mutta tyhmä kun olen, en osaa oikein toimia.
Ujostuttaa niin, että en suutani auki saa, kädet tärisee ja kasvot punoittaa.
Jalat eivät tahdo pysyä paikallaan, vaan laittavat minut pakenemaan, piiloutumaan omaan pieneen kolooni.
Siellä sitten mietin, mitä toisin tehdä voisin, vaikka kuinka yritän, en minä uskalla.
En kai ole sinun arvoisesi. Tunteilleni en mitään voi. Sinut minä tahtoisin, mutta kuinka voisin saada. En ehkä mitenkään, koska kaikki onnistun aina pilaamaan.
Mutta minä en halua luovuttaa. Kerään rohkeutta ja joku päivä minä vielä kaiken sinulle kerron, toivottavasti se päivä olisi mahdollisimman pian.
Mutta minä toivoisin, että sinä et enää päästäisi minua karkuun.

Et voi vaatia ettei sua päästetä karkuun, sillä rakkaus ei kahlitse. Vain itse voit kahlita itsesi toiseen. Et voi pistää toisen vastuulle sitä että pysyt aloillasi, sun täytyy itse pysyä.

Tärkeän asian eteen kannattaa ottaa riski.

eikukaanolenoinujo kirjoitti:

Et voi vaatia ettei sua päästetä karkuun, sillä rakkaus ei kahlitse. Vain itse voit kahlita itsesi toiseen. Et voi pistää toisen vastuulle sitä että pysyt aloillasi, sun täytyy itse pysyä.

Tärkeän asian eteen kannattaa ottaa riski.

En tässä nyt mitään kahleita vaadikaan.
Mutta asiat etenevät, jos niin on tarkoitettu. Jos eivät, niin toivon hänelle onnea ja rakkautta elämäänsä.
Kiitos ja hyvästi, minun avautumiseni oli taas tässä.

Pakenija kirjoitti:

Mistä rohkeutta lisää saisin, jotta tunteistani kertoa voisin.
En haluaisi sinua satuttaa, mutta tyhmä kun olen, en osaa oikein toimia.
Ujostuttaa niin, että en suutani auki saa, kädet tärisee ja kasvot punoittaa.
Jalat eivät tahdo pysyä paikallaan, vaan laittavat minut pakenemaan, piiloutumaan omaan pieneen kolooni.
Siellä sitten mietin, mitä toisin tehdä voisin, vaikka kuinka yritän, en minä uskalla.
En kai ole sinun arvoisesi. Tunteilleni en mitään voi. Sinut minä tahtoisin, mutta kuinka voisin saada. En ehkä mitenkään, koska kaikki onnistun aina pilaamaan.
Mutta minä en halua luovuttaa. Kerään rohkeutta ja joku päivä minä vielä kaiken sinulle kerron, toivottavasti se päivä olisi mahdollisimman pian.
Mutta minä toivoisin, että sinä et enää päästäisi minua karkuun.

Minä toivon myös, että se päivä olisi pian, siis kerrot nuo asiat kasvotusten.

Pakenija kirjoitti:

Mistä rohkeutta lisää saisin, jotta tunteistani kertoa voisin.
En haluaisi sinua satuttaa, mutta tyhmä kun olen, en osaa oikein toimia.
Ujostuttaa niin, että en suutani auki saa, kädet tärisee ja kasvot punoittaa.
Jalat eivät tahdo pysyä paikallaan, vaan laittavat minut pakenemaan, piiloutumaan omaan pieneen kolooni.
Siellä sitten mietin, mitä toisin tehdä voisin, vaikka kuinka yritän, en minä uskalla.
En kai ole sinun arvoisesi. Tunteilleni en mitään voi. Sinut minä tahtoisin, mutta kuinka voisin saada. En ehkä mitenkään, koska kaikki onnistun aina pilaamaan.
Mutta minä en halua luovuttaa. Kerään rohkeutta ja joku päivä minä vielä kaiken sinulle kerron, toivottavasti se päivä olisi mahdollisimman pian.
Mutta minä toivoisin, että sinä et enää päästäisi minua karkuun.

Uskotko, että se voisi olla molemmille helpotus? Elämä voisi helpottua huomattavasti, kun asian nostaisi pöydälle. Jos olisit hän, en päästäisi karkuun, jos sen vain suinkin voin estää. Enkä luovuta, kaiken tämän ajan jälkeen. Vähän taka-alalla saatan olla, mutta olen kuitenkin. Mieti muutama sana valmiiksi, ei sen paljoa tarvitse olla, millä alkuun pääsee. Pidä sitten linjasi.

Pakenija kirjoitti:

En tässä nyt mitään kahleita vaadikaan.
Mutta asiat etenevät, jos niin on tarkoitettu. Jos eivät, niin toivon hänelle onnea ja rakkautta elämäänsä.
Kiitos ja hyvästi, minun avautumiseni oli taas tässä.

Onko pakenija mies?

Ajattelin.vastasin kirjoitti:

Uskotko, että se voisi olla molemmille helpotus? Elämä voisi helpottua huomattavasti, kun asian nostaisi pöydälle. Jos olisit hän, en päästäisi karkuun, jos sen vain suinkin voin estää. Enkä luovuta, kaiken tämän ajan jälkeen. Vähän taka-alalla saatan olla, mutta olen kuitenkin. Mieti muutama sana valmiiksi, ei sen paljoa tarvitse olla, millä alkuun pääsee. Pidä sitten linjasi.

Uskoisin, että olisi molemmille helpoitus, kun saisimme tämän asian selvitettyä. Mutta en minä tiedä mitä hän ajattelee... Mitä jos onkin jo unohtanut ja jatkanut elämäänsä.
Olen jo miettinyt mitä minä sanoisin. Tilanteen tullen voi vain ujous viedä ajatukseni mennessään, enkä saa sanottua mitään, ainakaan mitään järkevää. Ja on vielä mietinnässä, että kannattaako sitä heti sanoa asioita niin suoraan.

tuttujafiiliksiä kirjoitti:

Onko pakenija mies?

En ole mies.