Aamulenkillä pysähdyin lammelle johtavan puron sillalle.. muistelemaan.. ajattelemaan.. kaipaamaan.
Itkin siinä, itkin kaipuun kipua, menetetyn rakkauden surua. Toivoin, että etsisit minut, löytäisit, tulisit luokseni.
Onneksi oli nenäliinoja.
Itkin siinä, itkin kaipuun kipua, menetetyn rakkauden surua. Toivoin, että etsisit minut, löytäisit, tulisit luokseni.
Onneksi oli nenäliinoja.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eikös äiti sanonut.. ettei lammelle johtavan puron sillalle saa pysähtyä..
Olipa tökerösti ilmaistu.
Mutta vastauksen jätän omaan arvoonsa.. se oli liian kypsää tekstiä.
No ei ollu, kun vähän sinua..ap? kiusasin. Samaistuin tuohon tirautteluusi.. kun sellaista itsekin kokenut erästä ajatellessa.. pitihän mun terästäytyä, ja miehekkäästi vetää leikiksi..
Herkillä herkästi itteeni otan..
Sellasta se on tää toivoton kaipuu. Ei koskaan enää mitään.. ei sellaista kuten ennen. En alkaisi siihen "leikkiin" enää. Sen verran olen jo tasapainoani saavuttanut.. eikä mitään ole tulossa.
Kunpa joku kertoisi hänelle rakkaudestani, kunpa hän tietäisi olevansa tärkeä, rakas, ainoa, merkityksellinen. Ihana ja hellyttävä.
Joskus hän tiesi. Ja sitten hän lakkasi tuntemasta.. minuakaan. Hän löytää uuden, ellei jo ole löytänyt. Vaikka hänelle kaikkea hyvää toivon.. nuo ajatukset toisesta tuntuvat silti pahalta, jopa mustasukkaiseksi asti.. ei kannattaisi siis ajatella.. :D
..hän on sellainen. Erilainen kuin kukaan toinen. Minä rakastuin häneen koko sydämestäni ja sielustani.
Ja mikäs miehekkäämpää kuin itkeä rakastaan..
Minusta se on ihailtavaa ja todellakin vahvuutta.
Onkohan nyt tämäkin...
Tällä viikolla kolmas aloitukseni. Ehkä paria olen komentoinut.
Eli tuskin. "Tämäkin"
Ehkä vielä kahdestaan aamulenkillä pysähdymme sille sillalle..venyttelemään ja varsinkin suutelemaan.
Pituutta hänellä lenkille aika paljon, jos tulisi, pitäisi ajella ensin tänne. :D No huomenna olen siinä varmaan noin 9-9.30 välillä.
Jotta pääsee perille
on eksyttävä
ja kun pääsee perille
oppii
välillä haavat polvissa
heftaa jaloissa
eksyessään polulta
voi kohdata
sen suuren onnen
jos siihen uskoo
usko siihen
se on edessäsi
Upea runonen :)
No olipa ihana.
minkä niminen neitonen kaipailee miestä?
Eräs neitonen kaipailee komeaa miestä. Ja jatkuvalla syötöllä
Lammella oli aamu-usva. Pysähdyin taas sillalle. Eri sillalle kuin millä me joskus oltiin.
Lammelle vievän puron sillalla. Siellä halasin sinua selkäsi takaa. Painaiduin sinua vasten ja ihmettelin, miten mikään tässä maailmassa voi tuntua niin ihanalta. Sinä oot aina niin lämpöinen. Eikä sinua ahdistanut, sillä se tapahtui vain haaveissani..
Kyllä minä pärjään tämän ikäväni kanssa. "Kyllä me pärjätään ", sanoit sinäkin joskus..
On outoa kuvitella sitä tilannetta, jos me vielä joskus toistemme ohi kuljetaan. Ja helppoa kuvitella, miten särkyisin, jos sinut toisen kanssa näkisin. Sekin varmaan sitten tapahtuu, pahimmat pelot usein käyvät toteen. :D eli ei auta kuin varautua siihen :D
Minä sain tämän rakkauden sinuun, olen saanut kokea ja tuntea jotain niin ihmeellistä. Sain tuntea sinutkin.
Kaipaan sinua. Hymyäsi. Kaikkea sinussa.
Ikävä voi syödä
varsinkin jos sitä
ei saa puhua toisen
kanssa
se on kuin punkki
joka pureutuu
sisälle
ja lopulta aikaansaa
halvauksen
ja horkan
siksi ajatukset
eivät saisi jäädä
pelkästään palstoille
koska täällä kukaan
ei tiedä
kuka on kuka
Rakkautta ei voi paeta
ja sitä kohti on
käveltävä rohkeasti
ja ainakin ojennettava
käsi
ja katsottava tarttuuko
siihen joku
ellei matka jatkuu
taakka selässä
tai ilman taakkaa
Elämisen taitoa
on muuttaa mielipaha
mielihyväksi
*hymyillä*
Eivät ne ole jääneetkään palstalle.
Mutta tänne ne loppuvat.
Hyvä
Tässä käsi
korvani kuuntelee
ja olkapää on vapaa
Ootpa suloinen.
Se on vähän liian näkymätön käsi tartuttavaksi..
Ojentaisit sen hänelle siellä elävän elämän puolella.
Ehkäpä se on jo
ojennettu
vaan sitä ei nähdä
niin...
mitään pientä
ei kannata väheksyä
eikä ainakaan sitä joka
vainoaa sielua....
suloiset hymyt
ps. jospa silmälasit auttaisi...toivotaan....
Kenellehän sinä kirjoitat. :)
Joo minä oon kyllä lähes puolisokea.. enkä pärjää ilman laseja. Paitsi että käytän aina piilareita.
Minulle kättä ei ainakaan ole ojennettu. Me emme koskaan tapaa missään. Asumme eri kaupungeissa. Jos joskus sattumalta.. vielä hänet näkisin.