Kuka olikaan se lieksalainen pärehöylän keksijä? En löydä enää tietoa netistä.
Pärehöylän keksijä
päreet.palaa
14
294
Vastaukset
- Tesitäjaksatteyllättää
Mitä h....ttiä? Onko Lieksassakin keksitty pärehöylä? Sen keksinnön on pitänyt syntyä ihan lähimenneisyydessä, koska vielä viime viikolla kyseinen laite oli Lieksassa täysin tuntematon.
- Oikeaa_tietoa
Varmasti kyse on lieksalaisesta keksijästä sillä kaikilla paikallisilla on vain päreitä kainalossa!
Martti-setä teki aikoinaan siitä jopa laulunkin innostuttuaan Lieksassa käyntinsä jälkeen asiasta!
http://i57.tinypic.com/34irb48.jpg - päreet.palaa
10 vuotta sitten minä itsekin olin tekemäsää päreitä niin että siihen kuivui sinun trollaus.
Tämä lieksalainen keksintö on 1800-luvulta.
Sinun kattosi taitaa vuotaa vieläkin.
- rotestimökinpoika
Näin kertoo 19. helmikuuta 1864 Suometar numero 41:
Uusi keino kiskoa kattopäreitä. (Ote eräästä lähetyskirjasta)
"Minä aiwon teille tässä ilmoittaa yhden hyödyllisen koneen, nimittäin päremasiinan, jonka minä olen kokoonpannut viime kesänä. Tuskin se on sattunut teille tietoon tulemaan, sillä se on semmoinen kalu, että käytetään hewosella ja kaksi miestä tällä kiskoo katto-päreitä. Ja tämä kone on aiwan wähä rakennus, joka ei tule maksamaan kuin 4 ruplaa, mutta woisi täyttää koko pitäjän tarpeen; tämän on nähneet hywäksi jokainen kuka on waan sen nähnyt, sillä ei yksikään enää pane kattopäreitä kiskomalla. Ja tämä konsti on lopettawa päreiden kiskomisen koko Suomen maasta, kuin waan se tietysti on kerta tulewa. Tällä keinoin tulewat kattopäreet hywin helpoiksi, että ne eiwät voi tulla maksamaan kuin pennin joka sata, kuin myöskin tulewat niin leweitä ja wahwoja kuin tahtoo. Waan ei ole wielä leweempiä kiskottu kuin kaksi korttelia. Ja niitä saapi niin joutusaan etten woi tarkempata määrää sanoa kuin sen, että päreitä tulee niin monta, kuinka monta askelta hewonen woi päiwässä astua. Minä pyytäisin teitä, että olisitte niin hywä ja ilmoittaisitte kaikille että kuka tahtoisi tätä neuwoa itsellen niin minä annan sen kirjallisesti eli suullisesti rakkaudesta isänmaatani kohtaan ilman mitään maksuta.
Samuel Kotilainen
Pielisen pitäjän Murtorannan kylästä"- rotestimökinpoika
Tämä löytyy netistä haulla Kotilaisen suku
- päreet.palaa
Kiitosta, juuri tuo Samuel Kotilainen se oli, myöhemmin muut teki siitä koneella käyvän version.
- päreet.palaa
Lisää aiheesta:
Keksi päremasiinan ja oli hukkua.
Tähän lehteen kirjoittaminen on sukuvika. Isoisäni isoisä Samuel Kotilainen kirjoitteli ahkerasti Suomettareen 123 vuotta sitten. Lukijakirjeitä tulvi. Ja Samuel upposi Pielisen syysjähin vastauskirjeitä tuodessaan. Pelastus tuli Samuelille ja samaan avantoon pudonneille auttajille aivan viime hetkessä. Kotilaisten kirjoittajasuku pelastui.
Tapahtumasarja alkoi kun kekseliäs isoisänisoisäni Samuel kyllästyi kiskomaan kattopäreitä käsin mäntypölkystä. Miksei sitä voisi tehdä koneella?
Muuta kateainetta kuin pärettä ei vuonna 1864 Pielisjärven saloilla eikä muuallakaan Suomessa juuri tunnettu. Kaikki omaisuus oli päreillä suojattu. Päreitä tarvittiin valtavat määrät. Ja käsin kiskominen oli tuskallisen raskasta työtä. - varamoottori
Vempele on pystymallinen pärehöylä jonka kehitti Ahto Rekola Renkomäestä ja niitä on valmistettu ainoastaan 10kpl 1930 luvulla kertoo Hollolan sanomat maamoottorilla toimien myöskin pätehöyliä on ollut tuulimyllyllä toimivia ja myöskin vesivoimalla jollainen on ollut myöskin Lieksan ja Nurmeksen rajamailla tieto netistä
- Historiaa-kaipaaville
päreet.palaa kirjoitti:
Lisää aiheesta:
Keksi päremasiinan ja oli hukkua.
Tähän lehteen kirjoittaminen on sukuvika. Isoisäni isoisä Samuel Kotilainen kirjoitteli ahkerasti Suomettareen 123 vuotta sitten. Lukijakirjeitä tulvi. Ja Samuel upposi Pielisen syysjähin vastauskirjeitä tuodessaan. Pelastus tuli Samuelille ja samaan avantoon pudonneille auttajille aivan viime hetkessä. Kotilaisten kirjoittajasuku pelastui.
Tapahtumasarja alkoi kun kekseliäs isoisänisoisäni Samuel kyllästyi kiskomaan kattopäreitä käsin mäntypölkystä. Miksei sitä voisi tehdä koneella?
Muuta kateainetta kuin pärettä ei vuonna 1864 Pielisjärven saloilla eikä muuallakaan Suomessa juuri tunnettu. Kaikki omaisuus oli päreillä suojattu. Päreitä tarvittiin valtavat määrät. Ja käsin kiskominen oli tuskallisen raskasta työtä."Muuta kateainetta kuin pärettä ei vuonna 1864 Pielisjärven saloilla eikä muuallakaan Suomessa juuri tunnettu."
Kyllä vaan muitakin tunnettiin ja monet muut olivat varsin paljon käytössä. Turpeella tai muulla auringolta suojaavalla materiaalilla peitetty tuohikatto oli tuolloin varsin yleinen ja ainakin maaseudulla ylivoimaisesti yleisin. Pärekatto yleistyi oikein kunnolla vasta 1800- luvun lopulla ja sen taival kesti noin 40 vuotta. Toki pärekattoja tehtiin varsinkin tulisijattomiin rakennuksiin vielä niinkin myöhään kuin 1960-luvulla (meillä oli pärehöylä ja viimeinen pärekatto meille tehtiin traktoritalliin vuonna 1972). Pärekaton heikkoutena oli sen paloherkkyys ja lyhytikäisyys, joka oli ainakin etelälappeella yleensä enintään hiukan yli kymmenen vuotta, kun hyvin tehty tuohikatto kesti jopa sata vuotta (tämä on sitten tietoa, eikä luuloa).
Mm. huopa ja peltikattoja tehtiin jo 1800- luvun alussa pienessä määrin ja tiilikatto löi itsensä läpi 1930- luvulla, syrjäyttäen samalla päreen. Tiilikaton osuus ja aika jäi lopulta melko lyhyeksi kun peltikatto osoitti ylivoimaisuutensa. Nykyiset peltikatot tosin eivät ole sieltä vahvimmasta päästä, mutta se lienee sitten toinen tarina.
Ensimmäisiä versioita pärehöylistä olivat käsin lykättävät ja sittemmin puomiin kiinnitetyt useamman miehen voimalla toimivat höylät. Laite oli hyvin yksinkertainen; tukeva puomi "saranoitiin" esim. riihen seinään ja puomin varteen kiinnitetty höylä höyläsi alapuolelle kiinnitetystä pöllistä päreitä. Ilmeisesti päreiden valmistajilla tai siitä kiinnostuneilla on ollut kova tarve koneellistaa tuotanto, koska laitteista on mitä ihmeellisimpiä viritelmiä.
Konekäyttöisiä höyliä alkoi ilmestyä vasta 1800- luvun lopulla. - päreet.palaa
Historiaa-kaipaaville kirjoitti:
"Muuta kateainetta kuin pärettä ei vuonna 1864 Pielisjärven saloilla eikä muuallakaan Suomessa juuri tunnettu."
Kyllä vaan muitakin tunnettiin ja monet muut olivat varsin paljon käytössä. Turpeella tai muulla auringolta suojaavalla materiaalilla peitetty tuohikatto oli tuolloin varsin yleinen ja ainakin maaseudulla ylivoimaisesti yleisin. Pärekatto yleistyi oikein kunnolla vasta 1800- luvun lopulla ja sen taival kesti noin 40 vuotta. Toki pärekattoja tehtiin varsinkin tulisijattomiin rakennuksiin vielä niinkin myöhään kuin 1960-luvulla (meillä oli pärehöylä ja viimeinen pärekatto meille tehtiin traktoritalliin vuonna 1972). Pärekaton heikkoutena oli sen paloherkkyys ja lyhytikäisyys, joka oli ainakin etelälappeella yleensä enintään hiukan yli kymmenen vuotta, kun hyvin tehty tuohikatto kesti jopa sata vuotta (tämä on sitten tietoa, eikä luuloa).
Mm. huopa ja peltikattoja tehtiin jo 1800- luvun alussa pienessä määrin ja tiilikatto löi itsensä läpi 1930- luvulla, syrjäyttäen samalla päreen. Tiilikaton osuus ja aika jäi lopulta melko lyhyeksi kun peltikatto osoitti ylivoimaisuutensa. Nykyiset peltikatot tosin eivät ole sieltä vahvimmasta päästä, mutta se lienee sitten toinen tarina.
Ensimmäisiä versioita pärehöylistä olivat käsin lykättävät ja sittemmin puomiin kiinnitetyt useamman miehen voimalla toimivat höylät. Laite oli hyvin yksinkertainen; tukeva puomi "saranoitiin" esim. riihen seinään ja puomin varteen kiinnitetty höylä höyläsi alapuolelle kiinnitetystä pöllistä päreitä. Ilmeisesti päreiden valmistajilla tai siitä kiinnostuneilla on ollut kova tarve koneellistaa tuotanto, koska laitteista on mitä ihmeellisimpiä viritelmiä.
Konekäyttöisiä höyliä alkoi ilmestyä vasta 1800- luvun lopulla."Muuta kateainetta kuin pärettä..."
Joo, minä vain kopioin tuon tekstin, siinä on selvä virhe.
http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172
- Suomi_nousuun
Mohammed Abdi Ahmed.
Mohammed teki lukuisia keksintöjä. Hän haki patenttia 12 keksinnölle.
Patentti myönnettiin pärehöylälle.- oeitert
muhametti keksi mennä 8 vuotiaan tytön kanssa naimisiin.
- dksfsdf
Jep.
- Koti.laiska
Okno Kotilaisen kauppiassukua
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241576- 291413
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611279Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!711259- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?761189Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031173- 54998
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18972Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per177865