Kuka olikaan se lieksalainen pärehöylän keksijä? En löydä enää tietoa netistä.
Pärehöylän keksijä
päreet.palaa
14361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä h....ttiä? Onko Lieksassakin keksitty pärehöylä? Sen keksinnön on pitänyt syntyä ihan lähimenneisyydessä, koska vielä viime viikolla kyseinen laite oli Lieksassa täysin tuntematon.
Varmasti kyse on lieksalaisesta keksijästä sillä kaikilla paikallisilla on vain päreitä kainalossa!
Martti-setä teki aikoinaan siitä jopa laulunkin innostuttuaan Lieksassa käyntinsä jälkeen asiasta!
http://i57.tinypic.com/34irb48.jpg
10 vuotta sitten minä itsekin olin tekemäsää päreitä niin että siihen kuivui sinun trollaus.
Tämä lieksalainen keksintö on 1800-luvulta.
Sinun kattosi taitaa vuotaa vieläkin.
Näin kertoo 19. helmikuuta 1864 Suometar numero 41:
Uusi keino kiskoa kattopäreitä. (Ote eräästä lähetyskirjasta)
"Minä aiwon teille tässä ilmoittaa yhden hyödyllisen koneen, nimittäin päremasiinan, jonka minä olen kokoonpannut viime kesänä. Tuskin se on sattunut teille tietoon tulemaan, sillä se on semmoinen kalu, että käytetään hewosella ja kaksi miestä tällä kiskoo katto-päreitä. Ja tämä kone on aiwan wähä rakennus, joka ei tule maksamaan kuin 4 ruplaa, mutta woisi täyttää koko pitäjän tarpeen; tämän on nähneet hywäksi jokainen kuka on waan sen nähnyt, sillä ei yksikään enää pane kattopäreitä kiskomalla. Ja tämä konsti on lopettawa päreiden kiskomisen koko Suomen maasta, kuin waan se tietysti on kerta tulewa. Tällä keinoin tulewat kattopäreet hywin helpoiksi, että ne eiwät voi tulla maksamaan kuin pennin joka sata, kuin myöskin tulewat niin leweitä ja wahwoja kuin tahtoo. Waan ei ole wielä leweempiä kiskottu kuin kaksi korttelia. Ja niitä saapi niin joutusaan etten woi tarkempata määrää sanoa kuin sen, että päreitä tulee niin monta, kuinka monta askelta hewonen woi päiwässä astua. Minä pyytäisin teitä, että olisitte niin hywä ja ilmoittaisitte kaikille että kuka tahtoisi tätä neuwoa itsellen niin minä annan sen kirjallisesti eli suullisesti rakkaudesta isänmaatani kohtaan ilman mitään maksuta.
Samuel Kotilainen
Pielisen pitäjän Murtorannan kylästä"
Tämä löytyy netistä haulla Kotilaisen suku
Kiitosta, juuri tuo Samuel Kotilainen se oli, myöhemmin muut teki siitä koneella käyvän version.
Lisää aiheesta:
Keksi päremasiinan ja oli hukkua.
Tähän lehteen kirjoittaminen on sukuvika. Isoisäni isoisä Samuel Kotilainen kirjoitteli ahkerasti Suomettareen 123 vuotta sitten. Lukijakirjeitä tulvi. Ja Samuel upposi Pielisen syysjähin vastauskirjeitä tuodessaan. Pelastus tuli Samuelille ja samaan avantoon pudonneille auttajille aivan viime hetkessä. Kotilaisten kirjoittajasuku pelastui.
Tapahtumasarja alkoi kun kekseliäs isoisänisoisäni Samuel kyllästyi kiskomaan kattopäreitä käsin mäntypölkystä. Miksei sitä voisi tehdä koneella?
Muuta kateainetta kuin pärettä ei vuonna 1864 Pielisjärven saloilla eikä muuallakaan Suomessa juuri tunnettu. Kaikki omaisuus oli päreillä suojattu. Päreitä tarvittiin valtavat määrät. Ja käsin kiskominen oli tuskallisen raskasta työtä.
Vempele on pystymallinen pärehöylä jonka kehitti Ahto Rekola Renkomäestä ja niitä on valmistettu ainoastaan 10kpl 1930 luvulla kertoo Hollolan sanomat maamoottorilla toimien myöskin pätehöyliä on ollut tuulimyllyllä toimivia ja myöskin vesivoimalla jollainen on ollut myöskin Lieksan ja Nurmeksen rajamailla tieto netistä
"Muuta kateainetta kuin pärettä ei vuonna 1864 Pielisjärven saloilla eikä muuallakaan Suomessa juuri tunnettu."
Kyllä vaan muitakin tunnettiin ja monet muut olivat varsin paljon käytössä. Turpeella tai muulla auringolta suojaavalla materiaalilla peitetty tuohikatto oli tuolloin varsin yleinen ja ainakin maaseudulla ylivoimaisesti yleisin. Pärekatto yleistyi oikein kunnolla vasta 1800- luvun lopulla ja sen taival kesti noin 40 vuotta. Toki pärekattoja tehtiin varsinkin tulisijattomiin rakennuksiin vielä niinkin myöhään kuin 1960-luvulla (meillä oli pärehöylä ja viimeinen pärekatto meille tehtiin traktoritalliin vuonna 1972). Pärekaton heikkoutena oli sen paloherkkyys ja lyhytikäisyys, joka oli ainakin etelälappeella yleensä enintään hiukan yli kymmenen vuotta, kun hyvin tehty tuohikatto kesti jopa sata vuotta (tämä on sitten tietoa, eikä luuloa).
Mm. huopa ja peltikattoja tehtiin jo 1800- luvun alussa pienessä määrin ja tiilikatto löi itsensä läpi 1930- luvulla, syrjäyttäen samalla päreen. Tiilikaton osuus ja aika jäi lopulta melko lyhyeksi kun peltikatto osoitti ylivoimaisuutensa. Nykyiset peltikatot tosin eivät ole sieltä vahvimmasta päästä, mutta se lienee sitten toinen tarina.
Ensimmäisiä versioita pärehöylistä olivat käsin lykättävät ja sittemmin puomiin kiinnitetyt useamman miehen voimalla toimivat höylät. Laite oli hyvin yksinkertainen; tukeva puomi "saranoitiin" esim. riihen seinään ja puomin varteen kiinnitetty höylä höyläsi alapuolelle kiinnitetystä pöllistä päreitä. Ilmeisesti päreiden valmistajilla tai siitä kiinnostuneilla on ollut kova tarve koneellistaa tuotanto, koska laitteista on mitä ihmeellisimpiä viritelmiä.
Konekäyttöisiä höyliä alkoi ilmestyä vasta 1800- luvun lopulla.
"Muuta kateainetta kuin pärettä..."
Joo, minä vain kopioin tuon tekstin, siinä on selvä virhe.
http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172
Mohammed Abdi Ahmed.
Mohammed teki lukuisia keksintöjä. Hän haki patenttia 12 keksinnölle.
Patentti myönnettiin pärehöylälle.
muhametti keksi mennä 8 vuotiaan tytön kanssa naimisiin.
Jep.
Okno Kotilaisen kauppiassukua