Ulkonäkö vai arvot?

Samaa mieltä ja kertoo paljon että edes miettii tällasia. No mut mun vastaus olisi että jos arvot on ihmisellä kohdillaan, hän on kaunis.

Tämä oli hyvä kommentti, mutta valitettavasti tämä päivä on ulkonäkökeskeinen. Saatan suututtaa nyt joitakuita (ei ole tarkoitus) katselin joskus ohimennen Jutan superdieetit, tai jotain sinne päin ohjelmaa ja siinä tuo mies Bull, Mentula? oli mielestäni kauhean arvostelevan ja ilkeän oloinen ja haukkui ihmisten ulkonäköä. Mutta, kun haastattelusta luin, että hän korosti ja nimenomaan sanoi, ettei ole ketään haukkunut rumaksi vaan läskiksi. Ja tässä on mielestäni pointti: tuolle painollensa voi tehdä jotakin ja erityisesti, jos olet ohjelmassa, jossa tarkoituksena on painonpudotus. Siis sanoma on, että ulkonäölleen voi jotain tehdä, jos haluaa. No, ok kaikki ei voi esim. sairauden vuoksi ja kaikki ei halua ja tämäkin on mielestäni jokaisen oma valinta. Pääasia on, että jokainen on valintaansa tyytyväinen tai sitten yrittää toimia toisin.
Mutta yhteiskuntamme on mielestäni nykyisin liian suvaitsematon ja ulkonäkökeskeinen.

Onhan sillä ulkonäöllä sen verran merkitystä ettei se mies vaihdu. On se niin suloinen.

old_profile_87188 kirjoitti:

Onhan sillä ulkonäöllä sen verran merkitystä ettei se mies vaihdu. On se niin suloinen.

Jos se sairastuu esim miksi vaihtaisin kyllä se on se mun koukku.

old_profile_87188 kirjoitti:

Jos se sairastuu esim miksi vaihtaisin kyllä se on se mun koukku.

En vaikka kuinka yritä ajatellla kaksosta juu en vaihtaisi vaikka olisi fiksumpi. Se ihan hassukin väliin kun näen toistavan ihmisen kehityksen.

Tiedän ns rumia, joista kuitenkin ollaan kiinnostuneita. Heillä on arvostus olemassa myös itseään kohtaan ja pitävät huolen siitä ulkonäöstään mikä heillä on ja etsimällä parhaan mahdollisen tyylinsä. Pukeutuvat siististi ja siten, että viihtyvät omina itsenään ja kestävät muidenkin edessä. Se tekee hirmu paljon. Naama ja vartalo on mitä on, mut vaikutuksen tekee se, miten sen kantaa.

Tottakai kaunilla on aina paremmat mahdollisuudet, huonostikin laittautuneena. Mut ei kuitenkaan likaisena, ärtyisenä ja huonosti käyttäytyvänä hänelläkään tuuri käy.

tääonjännä kirjoitti:

Tiedän ns rumia, joista kuitenkin ollaan kiinnostuneita. Heillä on arvostus olemassa myös itseään kohtaan ja pitävät huolen siitä ulkonäöstään mikä heillä on ja etsimällä parhaan mahdollisen tyylinsä. Pukeutuvat siististi ja siten, että viihtyvät omina itsenään ja kestävät muidenkin edessä. Se tekee hirmu paljon. Naama ja vartalo on mitä on, mut vaikutuksen tekee se, miten sen kantaa.

Tottakai kaunilla on aina paremmat mahdollisuudet, huonostikin laittautuneena. Mut ei kuitenkaan likaisena, ärtyisenä ja huonosti käyttäytyvänä hänelläkään tuuri käy.

No tämähän on ihan selvä juttu. Miehille nuo ulkonäköseikat eivät ole niin tärkeitä kuin naisille. Ainakaan kaikille. Luulen, että liian kauniita ja liian paljon itseään "tällääviä" aika moni mies jopa välttelee. Tavallinen normaalisti ajatteleva nainen on paljon parempi vaihtoehto. Naiset ovat monesti paljon pinnallisempia. Naistenlehtien jutut ovat täynnä näitä ulkonäköjuttuja. Samoin he myös helpommin ovat arvioimassa ja arvostelemassa toistensa ulkonäköä ja pukeutumista.

Siitä tullaankin sitten siihen, että ruma mies on parisuhde markkinoilla paljon huonommassa asemassa kuin ruma nainen. Poikkeuksen tässä tekee vain se, että jos miehellä on riittävän paljon rahaa..

tääonjännä kirjoitti:

Tiedän ns rumia, joista kuitenkin ollaan kiinnostuneita. Heillä on arvostus olemassa myös itseään kohtaan ja pitävät huolen siitä ulkonäöstään mikä heillä on ja etsimällä parhaan mahdollisen tyylinsä. Pukeutuvat siististi ja siten, että viihtyvät omina itsenään ja kestävät muidenkin edessä. Se tekee hirmu paljon. Naama ja vartalo on mitä on, mut vaikutuksen tekee se, miten sen kantaa.

Tottakai kaunilla on aina paremmat mahdollisuudet, huonostikin laittautuneena. Mut ei kuitenkaan likaisena, ärtyisenä ja huonosti käyttäytyvänä hänelläkään tuuri käy.

aika jänkä juttu muuten ett just silloin kun yritin nähdä vaivaa ulkonäön suhteen sain kuulla eniten loukkaavia kommentteja ulkonäöstäni. Jopa tuttavanikin sanoi mua luontaantyöntävän näköiseksi. Mutt kun lopetin vaivan näön niin ketään ei kiinnostanut tulla sanomaan mitään ilkeää ulkonäöstäni. Vaikea arvostaa itseään, kun kukaan muukaan ei ole mua koskaan arvostanut. Eikä miehet kiinnostuneet musta silloinkaan kun näin vaivaa ulkonäköni suhteen. Mä taidan vaan olla sitten muita rumempi tapaus, ei musta pentunakaan pojat tykänneet ;). Mä olen tyylitön lyyli, ei mikään kaunein kukka kukkapenkissä vaan se rumin rikkaruoho joka tempaistaan pois pilaamasta yleisvaikutelmaa ;)

Tuostapa tuli mieleen, että aika hauskaa muuten, että korostetaan sitä arvojen tärkeyttä, ikään kuin "arvot" olisi automaattisesti jotenkin positiivinen asia.

Olettekos koskaan havainneet, että eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset arvot, ihan eri ääripäistä, eikä ne arvot välttämättä aina ole sieltä hyväksyttävimmästä päästä, jonkun toisen mielestä. Mikä on arvo kellekin, siinäpä kysymys. Ehkä sillä arvojen tärkeydellä tässä tarkoitetaankin arvojen samankaltaisuutta eikä arvoja ylipäätään.