Päättäjien pitäisi ymmärtää että nykyajan kustannustehokasta koulutusta on muuntokoulutus sekä jatkomahdollisuuksista pätevöityä ammattiin. Tradenomin tutkintoa ei vielä tunneta työelämässä tarpeeksi hyvin. Lisäkoulutuksella saataisiin kustannustehokasta koulutusta. Oikeustradenomit mm. Opiskelevat 4 vuotta lakia ja liiketaloutta. Eivät juurikaan työllisty, samalla muut tradenomit. myös samassa veneessä. Jos päättäjillä olisi osaamista ja kustannustehokasta ajattelua nykypäivänä, koulutuksessa säästettäisiin miljoonia euroja toisiin tarpeisiin. Oikeustradenomeille suora jatko yliopistoon ja hyväksilukeminen aikaisemmat opinnot, tai sitten oma kiintiö ,näin Saksassa jossa talous ja tehokkuus toimii
Muuntokoulutus
Saksalainen
10309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juu, mutta jos siellä on sähköasentajaksi koulutusen saaneita ei heitä kiinnosta
Monetta kertaa ap on jäänyt rannalle oikeustieteellisen pääsykokeista kun tätä samaa naukuu tuolla oikkareiden puolella.
Lukekaa niihin pääsykokeisiin kunnolla!
Älkää turhaan suostuko käymään tuollaisia AMK tutkintoja jos ette niihin tyydy.
Jos ovet ei aukea pääsykokeella niin sitten on vain hyväksyttävä se fakta ettei mopolla moottoritielle.
Oikeustieteelliinen ei takaa tänäpäivänä työpaikkaa.
Ainoastaan lääkäriksi kouluttautuminen takaa tänä päivänä varman työpaikan. Kauppatieteilijöitä mm. koulutetaan joka tuutista aivan liikaa.
Koulutusta on jo liikaa. On koulutettu tietämättä mihin koulutettuja tarvitaan ja tietämättä millaista koulutusta olisi annettava.
Huippujen koulutusta kuitenkin tulee lisätä tutkimuksen ja tuotekehityksen aikaansaamiseksi.
Jos on hyvään hintaan kaupaksi menevät tuotteet, ei niiden tekemiseen ihmeellistä koulutusta tarvita.
Kyllä koulutuspolitiikka on niin junailtu, ettei amk-koulutetuttuja haluta työelämään ollenkaan. Opiskelijoiden sisäänottomäärät pidetään suurina, mikä vaikeuttaa työn saantia, kun samoista työpaikoista taistelee suuret massat valmistuneita. Maistereilla on historian myötä tullut statusarvo eikä sitä haluta horjuttaa, joten on järkevää pitää koulutusmäärät amk-puolella suurina ja pienentää maisterien määrää samalla.
Jännää myös huomata, että journalistit usein puhuvat korkeakoulututkinnoista ja amk-tutkinnoista, vaikka pitäisi puhua tiedekorkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkinnoista. Molemmat kun ovat Suomen lain edessä korkeakoulututkintoja. Onko tässäkin jotain tarkoitushakuisuutta mukana, tiedä häntä.
Joka tapauksessa mitä pienempi määrä ammattilaisia valmistuu, sitä paremmat palkat saadaan taattua. Hyvä esimerkki tästä ovat lääkärit.
Ammattikorkeakoulututkintojen sisällöstä ja vaativuudesta ei myöskään tiedetä tarpeeksi. Virheellistä tietoa siitä, että opiskelut ovat suurin piirtein läpihuutojuttu viljellään ahkerasti. Virheellisestä kuvitelmasta muodostuu ajan myötä yleinen "totuus".
Amk-puolella on olemassa ylempi amk-tutkinto, mutta vaikka sen pitäisi vastata vaatimuksiltaan maisterin tutkintoa, sen sisältö on pitkälti koulutuksen tuoreuden tähden monelle työnantajalle ja opiskelijoillekin harmaata aluetta.
Lukuunottamatta sairaanhoitajia, amk-opinnoista valmistuneita kohtaa ikävä tosiasia, että tarjonta ylittää huomattavasti kysynnän, eikä tähän tilanteeseen ole tultu sattumalta. Tämä on ollut tietoista koulutuspolitiikkaa, johon amk-koulutettujen ammattitaitoisuutta ei kannata sekoittaa, vaikka meitä ihmisiä onkin aina laidasta laitaan.
Tarkoituksena ei ole, että amk:sta jatketaan vielä yliopistoon (suurissa määrin). Tekniikan alalta on mahdollista päästä yliopistoon suoraan lukemaan DI:ksi, mutta siinäkin on tietenkin kriteerejä. Jos liiketalouden sisältö on hieman erilainen oikikseen verrattuna, niin koko kandia ei voi niin vain siellä hyväksilukea.
Oikeustradenomit eivät opiskele neljää vuotta. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä eli tavoiteajassa 3,5 vuotta. Tutkinto on mahdollista suorittaa nopeamminkin. Koko tutkinto ei koostu oikeudellisista opinnoista.
Mitä tulee noihin kiintiöihin, niin eiköhän ole parempi, että oikeustieteelliseen haetaan ja tullaan valituksi edelleen valintakokeen kautta. Näin koulutukseen saadaan ne lahjakkaimmat ja motivoituneimmat, taustasta riippumatta.
Nyt aiotaan antaa mamujen aloittaa työt lyhentämällä karenssiaikaa (maahantulon jälkeen). Kenties vielä kysytään mitä tehneet aiemmin ja mitä opiskelleet. Työssä oppii halutessaan vaikka kielenkin.
Tällä hallituksella saattaa sittenkin olla muita suunnitelmia kuin odottaa kädet ristissä aikojen paranemista.
Oppineella oikeustradenomilla ei pitäisi olla hankalaa päästä opiskelemaan oikeustiedettä pääsykokeen kautta. Suurimman osan tenteistä suoritat suitsait vanhoilla tiedoillasi ja valmistut ennätysajassa.