aito ystävyys? Minulla oli tänään suurempi välien selvittely ystäväni kanssa ja vaikka tiedän pitäneeni puoliani ihan oikeiden asioiden edessä niin tuntuu jotenkin tosi pahalle..Vihastuin ystävääni joka harrasti minuun mm.
Pahan puhumista selän takana, riidan tullen kipikapin muille mustamaalaan ja vääristeleen riidan aiheita ja sanomisia.(sosiaalisen elämän vahingoittamista)
Letkautuksia ihan puun takaa joissa vähättelee ystävänsä ulkonäköä,harrastuksia, osaamista, taitoja. Ei vaadi tappelua vaan ihan yhtäkkiä isketään piikkejä. (henkistä väkivaltaa)
Itsemurhalla kiristämistä saadakseen tahtoaan läpi (henkinen väkivalta, uhkailu)
Rahallista hyväksikäyttöä
Kiinni käymistä. mm. käsivarresta retuutusta, avokämmenellä läpsäytys (ei riita tilanne vaan tahtoaan halusi läpi silloinkin ja teki sen jopa minua pakottaen.)
Käytin aikaani paljon hänen auttamiseen ja kuunteluun kun hänellä oli vaikeaa, mutta hän ei ollut samalla tavalla tukenani minun vaikeina aikoina.
Olenhan minäkin pahasti sanonut silloin kun puoliani olen pitänyt ja yllä olevaan käytökseen puuttunut.. Tämän päiväinen riita laittoi miettiin olenko liian ankara ja armoton kun noin tuomitsen ystävääni.. Minulla on taipumusta armottomaan ja ankaraan tuomitsemiseen vihaisena ja kun jokin käytös vain riittää niin en periksi anna.
Millainen on hyvä ystävä? Edellä kuvattu käytös on huonoa tiedän ja tein oikein siitä sanoessani ja rajoja asettaessani, mutta kysynkin millainen minun pitäisi olla tässä tilanteessa ystävänä tälle ystävälle? Miten hyvä ystävä toimisi ?
Antaako riidan nyt päättyä välirikkoon jos ystäväni ei ymmärrä ja pyydä anteeksi katuen aidosti? Vai pitäisikö minun päästä suuttumuksestani ja niellä ylpeyttäni yrittäen sovintoa? Miten hyvä ystävä toimisi?
Pahan puhumista selän takana, riidan tullen kipikapin muille mustamaalaan ja vääristeleen riidan aiheita ja sanomisia.(sosiaalisen elämän vahingoittamista)
Letkautuksia ihan puun takaa joissa vähättelee ystävänsä ulkonäköä,harrastuksia, osaamista, taitoja. Ei vaadi tappelua vaan ihan yhtäkkiä isketään piikkejä. (henkistä väkivaltaa)
Itsemurhalla kiristämistä saadakseen tahtoaan läpi (henkinen väkivalta, uhkailu)
Rahallista hyväksikäyttöä
Kiinni käymistä. mm. käsivarresta retuutusta, avokämmenellä läpsäytys (ei riita tilanne vaan tahtoaan halusi läpi silloinkin ja teki sen jopa minua pakottaen.)
Käytin aikaani paljon hänen auttamiseen ja kuunteluun kun hänellä oli vaikeaa, mutta hän ei ollut samalla tavalla tukenani minun vaikeina aikoina.
Olenhan minäkin pahasti sanonut silloin kun puoliani olen pitänyt ja yllä olevaan käytökseen puuttunut.. Tämän päiväinen riita laittoi miettiin olenko liian ankara ja armoton kun noin tuomitsen ystävääni.. Minulla on taipumusta armottomaan ja ankaraan tuomitsemiseen vihaisena ja kun jokin käytös vain riittää niin en periksi anna.
Millainen on hyvä ystävä? Edellä kuvattu käytös on huonoa tiedän ja tein oikein siitä sanoessani ja rajoja asettaessani, mutta kysynkin millainen minun pitäisi olla tässä tilanteessa ystävänä tälle ystävälle? Miten hyvä ystävä toimisi ?
Antaako riidan nyt päättyä välirikkoon jos ystäväni ei ymmärrä ja pyydä anteeksi katuen aidosti? Vai pitäisikö minun päästä suuttumuksestani ja niellä ylpeyttäni yrittäen sovintoa? Miten hyvä ystävä toimisi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kuin että tuo ystäväsi " ystävyys " ei ainakaan ole aitoa ystävyyttä, kaukana siitä.
Ainakaan minä en ois sellaisen ihmisen ystävä joka lyö omia ystäviään.
Jos on fyysistä väkivaltaa
Jotkut ei osaa käsitellä tunteitaan ilman väkivaltaa. Taitaisi tarvita apua, jos itsemurhallakin uhkailee. Jos ei ota apua vastaan, niin mieti onko ystäväsi sinun energiasyöppö? Arvostusta pitäisi olla molemmin puolin.
Mietin kaikkia saamiani kommentteja ja muutama asia tuli mieleen.
Toista ja toisen erehdyksiä pitäisi ymmärtää eikä vaatia täydellisyyttä toiselta mutta missä menee ymmärryksen rajat?
Energiasyöppö on terminä tuttu mutta tarkemmin en tiennyt mitä piti sisällään joten luin tämän artikkelin.
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/energiavaras_vie_voimat
Eipäs ole sullakaan kovinkaan kummoset kriteerit "ystävyydelle"? Hae itselles apua, ettet ihan kynnysmattona itseäs pidä, ketä vaan elämääs huoli.
Niin eihän sitä ihan mitä tahansa tulisi sietää.. Onhan se ihan hyvä ottaa asiat puheeksi.. Ja jossei päästä sopuun niin sitten miettiä ja pohdiskella. Tosiaan ihmisethän kasvaa ja muuttuu, joten ei kannata täysin tuomitakaan. Eikä anteeksianto ole koskaan mahdotonta.
Hänen se pitäis sulta pyytää anteeks. Sähän vaan pidit puolias, ei sunkaan tarvitse kaikkeen alistua pitääksesi ystävyyttänne yllä. Anna pölyn laskeutua, jos oot rahaakin antanut, niin luulisin ettei väliänne poikki pistä. Tuskin muut hälle rahaa jakelee. Jos sä haluat ett ootte ystäviä, niin pistä rajoja tuohon sun hyväksikäyttöön. Et sä ole hänen äitinsä tai rahasampo. Piikittele samaan tapaan takas, ehkä ymmärtää miten loukkaavaa sellainen käytös on. Mullakin oli "ystävä" joka purki pahaa tuultaan muhun, ei hän muille ystävilleen ollut sellainen. Kerran, kun hän oli hankkinut itselleen ja ystävälleen liput risteilylle, niin sitten se ystävä peruikin, ei lähtenytkään. Hän soitti sitten mulle, oli äkäinen, yritti myydä sitä lippua mulle ja sanoi, ett kai sun pakko se tulla häneltä sitten hakemaan ja hän ei sitten lähde mukaan. En ollut innostunut lippua ostamaan, sanoin ett voihan ne palauttaa ja saada rahat takas. Hän ärisi vielä jotain ja lätkäs luurin kiinni. Jäi hölmistynyt ja paha mieli tuosta episodista. Hän ei sitäkään, niinkuin muitakaan sanomisiaan koskaan anteeksi pyydellyt. Itse veti herneet jos erehdyin jostain asiasta huomauttamaan. Niin, kun myöhemmin kysyin ett miten lippujen kans kävi, oli kuulema saanut palautettua ne ja rahatkin takas. Kun myöhemmin lopetin yhteydenpidon koska koin ettei siinä ollut mitään järkeä, me ei enää edes nähty ja hän itse ei pystynyt kyselemään mun kuulumisia. Kyllä hän mun viesteihin vastas, kun kysyin ett miten menee, mutt hän ei kertaakaan kysynyt ett miten mulla menee. Kun lopetin viestittelyn, niin eipä hän mun perään kaivannut. Mä kelpasin hänelle pahan tuulen purkukohteeksi, sanoikin kerran, kun olin kehdannut jostain hänen tekemisestään mua kohtaan sanoa, ett pelkästä säälistä oli yleensä mun kanssa ollut tekemisissä. Ihmeen pitkä pinna oli hänellä ollut, kun säälin vuoksi melkein toistakymmentä vuotta oli mua kestänyt. Yhdessä asiassa en voi häntä moittia, hän kyllä teki aina mulle sen selväksi etten mikään ystävä ollut, se ei jäänyt missään vaiheessa epäselväksi. Itsellä kun ei ystäviä ollut, niin kai tyydyin huonoon kohteluun, ett olis jotain seuraa joskus ollut. Joten mullakaan ei ole käsitystä millaista oikea ystävyys on.
Ei ole oikeaa ystävyyttä.
Vaikeaa ja mahdotonta neuvoa kun emme kuule kuin sinun versiosi.
Oli sen versio mikä vaan niin ystävyyttä tuollainen ei ole. Ei ap:n kannata tuhlata aikaa tuollaiseen. Kynnysmatoksi ei pidä ruveta. Versio oli toisella mikä vaan niin tuollainen käytöstä jos ap saanu niin minusta parempi jättää tuollainen ystävä joka noin toimii.
Henkisesti raskasta tuollainen ystävyys. Kannattaa laittaa poikki
Omien oikeuksien luettelo
Minulla on oikeus vastata kieltävästi pyyntöihin tai vaatimuksiin, joita en voi täyttää.
Minulla on oikeus ilmaista sekä kielteisiä että myönteisiä tunteitani.
Minulla on oikeus muuttaa mieleni.
Minulla on oikeus tehdä virheitä ja olla epätäydellinen.
Minulla on oikeus toimia omien arvojeni ja moraalikäsitysteni mukaan.
Minulla on oikeus päättää omien asioideni tärkeysjärjestyksestä.
Minulla on oikeus odottaa muilta rehellisyyttä.
Minulla on oikeus sanoa: "En tiedä".
Minulla on oikeus olla selittelemättä tai puolustelematta käytöstäni.
Minulla on oikeus olla sekaantumatta muiden asioihin.
Minulla on oikeus kaivata omaa aikaa tai tilaa.
Minulla on oikeus saada ystäviä ja viihtyä ihmisten seurassa.
Minulla on oikeus muuttua ja kasvaa.
Minulla on oikeus siihen, että muut kunnioittavat ja ottavat huomioon tarpeitani ja toiveitani.
Minulla on oikeus saada arvokasta ja kunnioittavaa kohtelua.
Minulla on oikeus olla onnellinen.
(Edmund Bourne 1999)
Ole Jämäkkä!
Tiedä mitä haluat ja esitä se kaartelematta
Kun pidät omia tarpeitasi arvossa ja osaat ilmaista ne jämäkästi, muutkin kunnioittavat sinua eivätkä kävele ylitsesi. Jämäkkyys on sitä, että voit pyytää haluamaasi tai sanoa ei tarvittaessa. Kerrot tarpeistasi ja tunteistasi rehellisesti ja suoraan ottaen samalla muut huomioon. Osaat pitää puolesi syyllisyyttä tuntematta ja anteeksi pyytelemättä. Otat vastuun omien tarpeittesi täyttämisestä siten, ettet loukkaa muita ihmisiä ympärilläsi. Kun toimit jämäkästi, tunnustat, että sinulla on samanlaiset oikeudet kuin kaikilla muillakin ihmisillä – ei enempää eikä vähempää.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=onn&p_artikkeli=onn00017
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/irtiahminnasta/Pages/Askel-9.aspx
Jos ystäväsi pitää tuollaista käytöstä oikeutettuna niin teeppä hänelle samoin. Retuuta ja läpsi, käytä rahasamponasi, piikittele, mustamaalaa puhu seläntakana ja marmata vain omista ongelmistasi. Hän pitää käytöstään ystävyytenä joten kai sinulla sitten on oikeus olla sitä samaa hänelle? Kokeileppas kaun jaksaa ottaa sinulta vastaan samaa?
En ole koskaan tuollaisiin ystävìä kohdannut.
Oletteko vielä ystäviä?
Rakkaus on ihmeellistä ja anteeksiantavaa?