Hyvä lähde nollapiste-energiasta?

Se on jokaisessa systeemissä oleva "värinä", jota ei pysty käyttämään hyödyksi. Energian säilymislakia ei rikota.

Ei voi ammentaa energiaa tyhjästä.

Ei, se on absoluuttinen nollapiste.
Siis nolla Kelvin asteikolla.

Kyse ei oikeastaan ole värisemisestä, vaan epätarkkuudesta, eli Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta. Karkeasti se voidaan sanoa seuraavasti : Alkeishiukkasen paikkaa ja liikettä ei voida määrittää samaan aikaan mielivaltaisen tarkasi. Tämä johtaa myös siihen, ettei "tyhjiön" energiatasoa vopida määritellä mielivaltaisen tarkasti. Ns. Plancin ajan puitteissa voi syntyä virtuaalihiukkasia ilman, että massa-energian säilymislakia rikottaisiin.
Ps. Kyllä kyseessä on tiede, eikä pseudotiede. Ilman virtuaalihiukkasia ei edes hiukkasfysiikan standardimalli toimisi ja se on sentään erityisen suhteellisuusteorian ohella tarkimmin testattu tieteellinen teoria.

agnoskepo kirjoitti:

Kyse ei oikeastaan ole värisemisestä, vaan epätarkkuudesta, eli Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta. Karkeasti se voidaan sanoa seuraavasti : Alkeishiukkasen paikkaa ja liikettä ei voida määrittää samaan aikaan mielivaltaisen tarkasi. Tämä johtaa myös siihen, ettei "tyhjiön" energiatasoa vopida määritellä mielivaltaisen tarkasti. Ns. Plancin ajan puitteissa voi syntyä virtuaalihiukkasia ilman, että massa-energian säilymislakia rikottaisiin.
Ps. Kyllä kyseessä on tiede, eikä pseudotiede. Ilman virtuaalihiukkasia ei edes hiukkasfysiikan standardimalli toimisi ja se on sentään erityisen suhteellisuusteorian ohella tarkimmin testattu tieteellinen teoria.

Lue lisää

Uusimmat ja hienoimmat teoriat ovat jo standardimallin ylittäviä ! Etkö tätä tiedä?
Standardimalli ei selitä aivan kaikkea.

tiedän_tämän_sentään kirjoitti:

Uusimmat ja hienoimmat teoriat ovat jo standardimallin ylittäviä ! Etkö tätä tiedä?
Standardimalli ei selitä aivan kaikkea.

Kerrohan, mitä ne hienoimmat teoriat sinun mielestäsi ovat.
Tiedän kyllä supersymmetriateorian, joka on standardimallin teoreettinen laajennus, mutta josta ei ole vielä ainakaan kokeellista näyttöä.
Myös säijeteoria on minulle tuttu jollain tasolla jo -80 -90 luvuilta, mutta senkin näytöt ovat vielä varsin puutteelliset, eikä sen kohdalla missään tapauksessa voida puhua valmiista teoriasta. Matemaattiset vaikeudet ovat suuria.
Standardimalli on hiukkasfysiikan pisimmälle kehitetty *testattu* teoria. Itse asiassa LHC:n tulokset ampuivat alas joitain standardimallin laajennuksista ainakin Syksy Räsäsen mukaan. Noilla energioilla olisi pitänyt eräiden laajennusten mukaan jo löytyä SuSy hiukkasia.
Katsellaan ja käännellään. Ehkä jotain vielä köytyy LHC:n käydessä nyt isommilla energiatasoilla. Tällä hetkellä laajin ja parhaiten toteen näytetty fysiikan teoria on hiukkasfysiikan standardimalli.
Vai onko sinulla esittää jotain parempaa?

Ps. Jokainen fysiikkaa seurannut tietää, ettei standardimalli selitä kaikkea, mutta ei selitä vielä mikään muukaan malli.

agnoskepo kirjoitti:

Kerrohan, mitä ne hienoimmat teoriat sinun mielestäsi ovat.
Tiedän kyllä supersymmetriateorian, joka on standardimallin teoreettinen laajennus, mutta josta ei ole vielä ainakaan kokeellista näyttöä.
Myös säijeteoria on minulle tuttu jollain tasolla jo -80 -90 luvuilta, mutta senkin näytöt ovat vielä varsin puutteelliset, eikä sen kohdalla missään tapauksessa voida puhua valmiista teoriasta. Matemaattiset vaikeudet ovat suuria.
Standardimalli on hiukkasfysiikan pisimmälle kehitetty *testattu* teoria. Itse asiassa LHC:n tulokset ampuivat alas joitain standardimallin laajennuksista ainakin Syksy Räsäsen mukaan. Noilla energioilla olisi pitänyt eräiden laajennusten mukaan jo löytyä SuSy hiukkasia.
Katsellaan ja käännellään. Ehkä jotain vielä köytyy LHC:n käydessä nyt isommilla energiatasoilla. Tällä hetkellä laajin ja parhaiten toteen näytetty fysiikan teoria on hiukkasfysiikan standardimalli.
Vai onko sinulla esittää jotain parempaa?

Lue lisää

"Vai onko sinulla esittää jotain parempaa?"

Kyllä. Minä jäisin odottamaan tiedon kasvua enkä sitoutuisi tässä vaiheessa mihinkään esitettyn teoriaan. Tässä vaiheessa ei ole syytä hirttäytyä yhden teorian kannattajaksi.
Sopiva esimerkki taitaisi tulla 1800-luvun puolelta. Kun rautatieliikenne alkoi kasvaa, alussa kriittisimmät "asiantuntijat" epäilivät tätäkin: voiko ihminen kulkea niin nopeasti? He pelkäsivät nopeuden tuomia tuntemattomia uhkia. Mutta olivat väärässä. Eihän se junan nopeus ihmisiä tapa vaan ne äkkipysähdykset, radalta suistumiset ja törmäykset.

Minä ehdottaisin tässäkin parempana ratkaisuna "odotetaan ja tutkitaan" eikä sitouduta yhteen nykyteoriaan.

ei_sitoutumispakkoa kirjoitti:

"Vai onko sinulla esittää jotain parempaa?"

Kyllä. Minä jäisin odottamaan tiedon kasvua enkä sitoutuisi tässä vaiheessa mihinkään esitettyn teoriaan. Tässä vaiheessa ei ole syytä hirttäytyä yhden teorian kannattajaksi.
Sopiva esimerkki taitaisi tulla 1800-luvun puolelta. Kun rautatieliikenne alkoi kasvaa, alussa kriittisimmät "asiantuntijat" epäilivät tätäkin: voiko ihminen kulkea niin nopeasti? He pelkäsivät nopeuden tuomia tuntemattomia uhkia. Mutta olivat väärässä. Eihän se junan nopeus ihmisiä tapa vaan ne äkkipysähdykset, radalta suistumiset ja törmäykset.

Minä ehdottaisin tässäkin parempana ratkaisuna "odotetaan ja tutkitaan" eikä sitouduta yhteen nykyteoriaan.

Lue lisää

Odotetaan ja tutkitaan, mutta kyllä nykyteoriat tulevat olemaan oikeassa omilla pätevyysalueillaan. Einstein sanoi, että parasta mitä fysiikan teorialle voi käydä on, että se jää elämään laajemman teorian erityistapauksena. Ei se Weinbergin "tiedon saari" enää uppoa. Uudet teoriat laajentavat entisiä ja ehkä yhdistävät kvanttifysiikan ja yleisen suhtiksen. Mikään uusi teoria ei kuitenkaan kumoa sitä, että kyseiset teoriat mallintavat varsin tarkasti omaa pätevyysaluettaan.
Jos satelliittien radat lasketaan Newtonin kaavoilla, onko se hirttäytymistä epätarkkoihin teorioihin?
Mielestäni agnoskepon kommentti oli asiaa. Niillä korteilla pelataan, jotka on kädessä, paremmista saa haaveilla, mutta silloin jää koko peli pelaamatta. Maailmankuvakin on järkevää rakentaa sen mukaan, mitä tiedetään, eikä sen mukaan, mitä uskotaan joskus tiedettävän.
Voi olla, että saat odottaa hautaan asti ja viisi päivää sen jälkeenkin.

agnoskepo kirjoitti:

Kyse ei oikeastaan ole värisemisestä, vaan epätarkkuudesta, eli Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta. Karkeasti se voidaan sanoa seuraavasti : Alkeishiukkasen paikkaa ja liikettä ei voida määrittää samaan aikaan mielivaltaisen tarkasi. Tämä johtaa myös siihen, ettei "tyhjiön" energiatasoa vopida määritellä mielivaltaisen tarkasti. Ns. Plancin ajan puitteissa voi syntyä virtuaalihiukkasia ilman, että massa-energian säilymislakia rikottaisiin.
Ps. Kyllä kyseessä on tiede, eikä pseudotiede. Ilman virtuaalihiukkasia ei edes hiukkasfysiikan standardimalli toimisi ja se on sentään erityisen suhteellisuusteorian ohella tarkimmin testattu tieteellinen teoria.

Lue lisää

Olet näköjään asiantuntija, kerro enemmän.

Tyhjiöenergian fluktuaatio merkitsee samaa kuin tyhkiö on alkanut masturboimaan itseään (tätähän se kvanttikentän itsevärähtely on) ilman mitään syytä.
Näin kvanttifysiikka on yhdistetty freudillaiseen olemassoloon eli kvanttikentälle syntyi seksuaalinen tarve kun sitä toista sukupuolta ei vielä ollut. Pakkohan sen tyhjiön oli tyydyttävä masturbaatioon.

Tätähän se uskonfilosofiaon miettinyt vuosituhansia: onko olemassaolo maskuliinista vai feminiinistä luonnetta. (ying ja yang käsitteet ovat taolaisuuden ytimessä). Evokitikin tuntee tämän vahvan voiman koska sanovat "vahvimamt ja kelposimmat jatkavat sukua".
Kvanttifysiikka on sidottu evoluutioteoreettiseen näkemykseen eli tyhjiöenergian oli "pakko jatkaa sukuaan" siksi se alkoi värähdella ilman syytä.
Tyhjiöenergia katsoi olevansa KELPOINEN tähän.