Olen ihan oikeasti tienhaarassa, ollut jo pitkään. Jatkanko vanhalla tutulla polulla vai otanko uuden suunnan. Kahteen suuntaan en pysty kulkemaan. Uuteen suuntaan haluaisin lähteä se mies rinnallani. Mikään kiire ei ole, mutta en minä vuosia ala tätä asia kieputtamaan, yhdessä vuodessa on tarpeeksi. Vajaan vuoden aikana on sen verran ajatukset selvinneet, tiedän että polulla en halua talloa yksin lopun elämää.
En tiedä olisiko sillä miehellä vielä tai enää tai onko koskaan ollutkaan niin paljon kiinnostusta, että haluaisi sinne polulle lähteä kanssani. Kunhan tässä mietin taas ääneen näitäkin asioita.
En tiedä olisiko sillä miehellä vielä tai enää tai onko koskaan ollutkaan niin paljon kiinnostusta, että haluaisi sinne polulle lähteä kanssani. Kunhan tässä mietin taas ääneen näitäkin asioita.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos nyt mietityttää niin sinähän tiedät vastauksen. Itse lähdin rakkauden matkaa, ja voin sanoa että ketään ei onnistanut, siis jätä se kaveri, älä jahkaa jahkaamalla ei saa kuin sydänsuruja.
Tuttu tilanne.Jos olette olleet vähän epävarmoja molemmat.Tarkkailleet vaan.Kumpikaan ei ole uskaltanut nostaa kunnolla asiaa esille.Eikö kannattaisi nähdä jo se voisi tuoda ratkaisua.Kiinnostusta varmaan on jos tuollaista edes mietit.
Minä haluaisin kulkea uuteen suuntaan ja uusia polkuja miehen kanssa johon ihastuin ja huomasin, että olen muutenkin kiinostut miehestä koska minä uskon, että sinä se olet jota olen etsinyt koko elämäni. Niin sitä en tiedä, että onko tämä mies tarpeeksi kiinostunut minusta, että hän haluaisi lähteä minun kanssani tuota yhteistä polkua kulkemaan vierelläni, se kaikki on hänestä kiinni miten ja milloin sittä yhteisä polkua lähdetään, kulkemaan päätös on hänen.
mitä meistä kukaan täällä tekee vieraan ihmisen päätöksillä!!! äly hoi älä jätä.
Jotain tuttua tässä on... en tiedä onko häneltä vai ei? Vastaisin, että en halua olla syy päätökseesi. Jos valitsee uuden suunnan on oltava valmis siihen ettei jostain syystä sujukkaan. Ensin hyvästeltävä vanha polku sitten uusille.
Odottaisin siinä tapauksessa häneltä samaa.
häneltä. turha " nähdä " tuttua siellä ja täällä.
Miksi näinajattelen ei voi olla osasyy toisen päätökseen? Suhteen kestosta ei kukaan voi olla koskaan varma ja onhan suhde aina riski, jossa toinen on osasyy, mutta päätöksenhän jokainen tekee itse. Kuka voi koskaan toista syytellä mistään?
Jos ei toisen elämään millään tavalla halua koskaan kuulua niin sittenhän asia on varmaan noin. Ymmärrätteköhän te nyt varmasti toisianne? Vaikka toinen aloittaisi suhteen jonkun toisen kanssa ja luopuisi jostakusta niin ei kai kukaan nyt ole niin yksinkertainen ettei ymmärrä, että täytyy olla valmis toisenlaiseenkin elämään.
Miehellä varmaan samat ajatukset.Toivottavasti tapaat hänet jossain muualla kuin missä yleensä näette.Silloin voi olla helpompaa.Kannattaa liikkua ihmisten parissa.Uimaan,kuntosalille,kauppoihin ym. Suuremmalla todennäköisyydellä voitte "törmätä" jossain.
Niin sama tilanne täälä. mutta minä olen nainen joka myös riutuu rakkaudesta mieheen ja haluaisin aloittaa uuden polun hänen kanssaa, ja sen uuden suunankin olen valmis aloittamaan hänen kanssaan, tuli mitä tuli eihän kukaan voi ennakkoon tuommoisia asioita tietää, mutta täytyy olla rohkeutta otta riskejä elämässään eihän sitä muuten tiedä jos ei uskalla ottaa sitä ensimäistäkään askelta, ja lähteä kulkemaan sitä uutta polkua pitkin. Minä ainakin olisi valmis tuohon kaikkeen hänen kanssaan, vaikka ei sitten sujuisikaa meidän yhteisellä polulla kulkeminen, mutta ei mitään tuollaista kannata ennakoon surra, niin eihän mestä kukaa pystytä ennustaa tulevaisuuttamme, se taas on meistä kummastakin kiinni miten haluamme sen sujuvan. Tämä viesti on miehelle joka nimimerkki on sormus, tai jotain sinne päin.
Soita, niin katsotaan, miten järjesteleme käytännön asiat, jos kerran olet hän. Luulin, että et halua, että olemme yhteydessä, jonka vuoksi tein tilaa sinulle ja ajatuksillesi. Olet ollut mielessäni samalla tavoin.
niinpä<3