Hei!
Minulla on kaksivuotias poika, jolle valitsin kummit täysin väärin. Toisilta kummeilta ei tullut edes korttia viime syntymäpäivänä. Surullisinta tässä on se, että omat kummini eivät ole koskaan pitäneet minuun yhteyttä, eli tiedän kuinka tuskallista se on lapselle, kun koetaan jäävänsä ilman jotain tärkeätä, mitä muilla on. toinen kummi on oma veljeni, jolle myös kummit jäivät vieraiksi, joten hän ei oikein osaa "hommaansa". Emme tosin tapaa kovin usein ihan välimatkan takia ja sieltäkin muistamisen hoitaa veljen avovaimo. Mutta kuitenkin.
Minulla on kaksivuotias poika, jolle valitsin kummit täysin väärin. Toisilta kummeilta ei tullut edes korttia viime syntymäpäivänä. Surullisinta tässä on se, että omat kummini eivät ole koskaan pitäneet minuun yhteyttä, eli tiedän kuinka tuskallista se on lapselle, kun koetaan jäävänsä ilman jotain tärkeätä, mitä muilla on. toinen kummi on oma veljeni, jolle myös kummit jäivät vieraiksi, joten hän ei oikein osaa "hommaansa". Emme tosin tapaa kovin usein ihan välimatkan takia ja sieltäkin muistamisen hoitaa veljen avovaimo. Mutta kuitenkin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kummisetää ei näkynyt enää 1-v synttäreilläkään, mutta onneksi nykyään on aivan ihana "adoptiokummisetä" = kummitädin nyk. mies.
samoin minä valitsin lapselleni väärät kummit. Itselläni on ihania kummeja jotka on aina tukena ja muutenkin mutta luulin valitsevani tyttärelleni hyvät kummit mutta eipä nuo kysele tytön kuulumisia ja kun on tytöllä synttärit ja joulu yhtä aikaa niin tulee vaan yksi lahja niin tytöstä tuntuu aika pahalta kun muut saa synttäri ja joululahjat. Mutta minkäs teet.
Ja ne lahjatko siis on tärkein asia, mitä kummilta odotetaan? Jos tollasen takia jo tuntuu noin pahalta, niin kyllä tulee kivikkoinen elämä...
ne kummit on? Itselläni 3 kummia, jotka olivat paikalla silloin kun oli minun ristiäiset, sen koommin en kummejani ole nähnyt. En ole edes osannut heitä kaivatakkaan saati sitten kärsinyt siitä mitenkään. Vaan jokaisellahan on eri näkemys tästä kummiudesta.
Ei ne lahjat ole tärkein asia. Mutta kummia valitessani luulin että he olisivat mukana lapseni elämässä kaikilla tavoin. Sinulla ei varmaan ole ollut ihania kummeja etkä sitten tiedä millaista se on kun on. Minulla on ollut aivan ihanat kummit ja tiedän miten paljon rikkautta ne tuo elämään ja olisin myös halunnut lapselleni kummit jotka tukevat ja ovat läsnä mutta eipä nuo pidä yhteyttä.
Kyse oli muistamisesta, joka ei ole sama kuin lahjojen antaminen. Kyläilyä, kuulumisten kyselemistä ja lapsen elämään osallistumista.
Kummi on henkilö, jonka pääasiallinen tehtävä on RUKOILLA LAPSEN PUOLESTA.
Nykyään ihmiset liittävät kummiuteen omituisia odotuksia. Lapsi ei osaa kummia edes kaivata, jos vanhemmat eivät tee asiasta numeroa.
Kummiuteen ei sisälly velvoitetta muistaa lasta kaikkina merkkipäivinä ja juhlina. Kummi muistaa silloin kun haluaa.
Jos nyt olet kovin pettynyt kummeihin niin vaihda kummit. Kummeja voi myös lisätä jälkeenpäin.
Rukoilla lapsen puolesta ja muistaa kun haluaa?
Kyllä on kummallisia ajatuksia ihmisillä!
Alumperin kummit olivat ne, jotka huolehtivat lapsista, jos vanhemmille sattui jotain.
En odota itse lapseni kummeilta lahjoja, toivoisin vain että lapsella olisi hyviä luotettavia aikuisia ympärillään, joihin voisi vanhempanakin turvata. Nyt sattui kuitenkin niin onnellisesti että eno-kummi oli koko joulun luonamme ja hyvä niin. Kyllä pienikin lapsi osaa nauttia läheistensä seurasta. Ja tiedoksi vielä että eno-kummi ei tuonut lahjaksi muuta kuin itsensä ja se oli paras lahja, jonka voin pojalleni kuvitella.
vaihdetaan kummit aina kun ei heidän toiminta miellytä....
Meilläkin meni valinta yhden pariskunnan suhteen metsään. Kyseinen kummisetä pelkää/inhoaa vauvoja, eikä ole meidän neitiin edes koskenut, saati ottanut syliin. Ja kummitäti inhoaa vauvan kuolaa eniten maailmassa, eikä myöskään huoli vauvaa syliin, koska "se voi pulauttaa mun paidalle, iik"... Idiootti, olis ajatellut sitä paitaa valitessaan, ja pukenut ylleen paidan, jolle saa pulauttaa.
Kuitenkin ovat tuppautumassa vähän väliä kylään, ja ovat sitten pelkäksi vaivaksi, käyttäytyvät kuin vauvaa ei olisikaan, ja mun pitäis sitten keskittyä viihdyttämään heitä. Kummitäti on aivan hämmästynyt, kun en enää viitsi vastailla puhelimeen, kun hän soittaa.
Harmittaa tosi paljon. Luulin tuntevani nämä ihmiset, mutta ei... Onneksi eivät ole ainoat kummit. Muut kummit sentään ovat vauvasta kiinnostuneita.