Paniikkihäiriö?

Sulla ei oo paniikkihäiriöö. Toi kuulostaa aivan normaalilta ujousreaktiolta. Paniikkihäiriössä on voimakkaampia oireita, käsien puutumista, tukehtumisen tunnetta, kuoleman pelkoa ym

Mulla on pari kertaa tullut joku paniikkihäiriön tapanen juttu ja ei tuo sun näytä ollenkaan paniikkihäiriöltä. Mutta onhan niitäkin kai eri "voimakkuuksilla".

Kerron esimerkin joka tapahtu luokassa tunnilla. Ajattelin vaan jotain asiaa ja yhtäkkiä tuli todella ahdistava olo. Syke nousi sillain, että se ei ole sillain ikinä hakannutkaan ja tuli myös kauhee hiki. Ei pystyny pysyyn paikallaan ja jos yritti kirjottaa niin kädet vapisi. Teki mieli huutaa ja oksetti. En enää kestäny vaan ponkasin pystyyn ja sanoin opelle, että meen vessaan oksentaan.. sanoja ei kuitenkaan tullut suustani. Pääsin vessaan mutta olo palautu normaaliksi enkä oksentanut. Toi oli kauhee kokemus, ette pysty kuvittelemaan tän kirjotuksen perusteella.

Mulla oli yks kaveri,jolle tuli aina paniikkihäiriö,kun se joutu olemaan erosta sen äidistä. Siitä alkoi kuulemma tuntua sille,että se näkee ja kuulee kaiken,mutta kukaan ei huomaa eikä kuule eikä nää sitä. Eli siitä niinku tuntuu et se on olemassa mut ei kuitenkaan oo. :O

mulla on ollu paniikkihäiriöitä 8 vuotta. niitä tosiaan on eri tasosia ja erilaisia. on tavallaa vaikee määrittää mikä on paniikkia ja mikä jotai muuta. Sen voin sanoa, ettei ainakaa heti kannata lääkkeisiin turvautua. niihin jää niin helposti koukkuun, ja se on tosi huono juttu. Mä päätin, ettei mua tollaset "häiriöt" määrää. se on vaan tunne, et sä oikeesti kuole. pitää ottaa itteään niskasta kiinni ja pysyä vahvana. Nyt mä oon oppinu elää niitten kaa ja hallitsee niitä. ku tulee huono olo ni tärkeintä on pystyä rauhottaa ittensä. Niistä ei sillee kannata kaikille puhua.
Tosta punastumisesta. Iän myötä ku sun itsevarmuus
kasvaa ni sä et enää punastelekaan. sen mä lupaan.
ota vaa ihan iisisti ja keskity muihin asioihin. älä anna sen pilata tai häiritä sun elämää. muista, se menee kyllä ohi.