Miten voidaan estää' lavatanssin rappio. Ei mitenkään jos nykyinen meno lavoilla jatkuu. Miten saadaan nuoria lisää tanssilavoille. Ei mitenkään jos nykyinen eläkeläistanssimusiikin ylivalta lavoilla jatkuu. Lavatanssin tulevaisuus on musiikista riippuvainen. Nuoret eivät lavoille tule jos sieltä puuttuu kokonaan nuorten musiikki. Nykyiset eläkeläismusiikkia suosivat tanssien järjestäjät, eläkeläismusiikkia soittavatbändit ja eläkeläismusiikkia vaativat tanssijat tukevat todella tehokkaasti lavatanssin lopullista pois kuolemista. Turha syyttää norisoa siitä kun eivät lavoilla halua, vaan nuoret menevät sinne missä soi nuorten musiikki. Tanssilavoille on aivan turhaa odottaa nuoria jos siellä soi vain eläkeläistanssimusiikki.
Nykyinen eläkeläismeno tanssilavoilla on selvä salaliitto millä ohjataan nuoret muualle kuin tanssilavoille.
Nykyinen eläkeläismeno tanssilavoilla on selvä salaliitto millä ohjataan nuoret muualle kuin tanssilavoille.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Jos tanssijärjestäjän pitää valita niin mieluummin 1000 keski-ikäistä ja eläkeläistä kuin tuhat nuorta. Nuoret tulevat teknisissä paidoissa oma vesipullo kainalossa kun taas vanhemmat käyttävät kahvilan palveluita. Vanhemmat ovat uskollisia lähimmälle lavalle kun taas nuoret juoksevat pelkästään suosikkiorkestereiden perässä.
Missä päin lavoilla esiintyy nuorten susikkiorkestereita.
Etelän lavoilla käy paljon nuoria. Heitä vetää esmes Taikakuu, Sinitaivas, Neljänsuora, Finlanders, Hurma ja moni muu. Kolmilammi oli koko kesän korrutettu nuorisolla muinakin iltoina. Samoin Kisarannassa ja Särkässä loisti nuoriso useimpina iltoina kuin vanhukset.
Pitää paikkansa että muutama bändi vetää eläkeläistanssimusiikillakin nuoria, mutta se ei oikein riitä. Valtaosa nuorista haluaisi muutakin kuin Sinitaivaan, Hurman, Yölinnun, Myrskytuulen, Finlanderssin ja muidenkin eläkeläistanssibändien eläkeläistanssimusiikkia. Aika harvinaista herkkua on jos nuorisobändin tahdittamat tanssit jostain löytyy.
Heilukaa niissä diskoissa pennut. Yökerhoja teille piisaa joka kaupungissa. Me keski-ikäiset pidämme lavat pystyssä siihen asti kun teillä on riittävästi ikää ja kypsyyttä hyväksyä oikea tanssimusiikki.
Melko taantunutta on nykytanssimusiikki verrattuna siihen mitä oli tarjolla 60 ja 70-luvuilla. Silloin oli täyskattaus nuorisobändejä ja musiikkia myös tanssilavoilla, mutta nykyisin tanssilavat tarjoaa ainoastaan eläkeläistanssimusiikkia. Ei meitä kiinnosta pätkääkään isovanhempien aikainen vanha tanssimusiikki. Se isovanhempian aikainen rokkikin olisi jotain verrattuna jo silloin vanhaan tanssimusiikkiin. Takaisin odotetaan 60-luvun kaltaista monipuolista tarjontaa, mutta tietenkin nykyaikaan sovitettuna. Nykyinen tanssilavakulttuuri on taantumuksen takapajula.
Aika entinen ei koskaan enää palaa. Nykynuoriso ei ollut syntynytkään vuonna 60-70 joten aivan turha sinun sitä on haikailla.
Tuskin kirjoittaja noin asiaa tarkoittikaan. Vaan sitä, että soitettava musiikki olisi kutakuinkin samalta vuosisadalta kuin missä mennään. Ja sitä olen itsekin monesti ihmetellyt. Ja esimerkiksi Sinitaivas soittaa nuoriso-orkesterin maineesta huolimatta hyvinkin perinteistä lavamusiikkia. Vaikka itsekin olen jo kohtuullisen vanha papparainen, niin kyllä nuo perinnehumpat/-tangot/-valssit ovat aika puuduttavaa kuunneltavaa ja tanssittavaa.
Muistan hyvin tanssilavojen 60/70 lukujen musiikkitarjonnan. Nykyisin yleinen tarjonta vastaa sen ajan eläkeläistanssipaikkojen tyypillista ohjelmaa. Sen aikaisesta monipuolisesta tarjonnasta, tietenkin sovitettuna nykyaikaan, ei ole tietoakaan.
Nuoret eivät vesipulloja kantele. Vanhat parkettien partaveitset eivät kahvion palveluja käytä ja heillä onkin omia pulloja mukana tanssipaikalla. Erityisesti nuoret ovat niitä kahvion ja anniskelupalveluiden käyttäjiä.
Mulle kelpaa kyllä perinteinen monipuolinen tanssimusiikki vaikka eläkeikään on vielä matkaa. Sinitaivaan musiikki toimii hyvin lavalla.
Radiosta tulee tänä päivänä pelkkää jumputusta ja suomiräppiä. Tansseista kotiin ajaessa kuuntelisin mieluusti radiokanavaa, joka soittaa perinteistä tanssimusiikkia. Ei vaan ole sellaista mikä kuuluisi varsinaissuomessa. Mikä idea siinäkin on että Järviradiokin on sortunut yöaikaan soittamaan sitä jumputusta..?
Monelle tanssimusiikki on vain tanssiin kuuluva "apuväline". Tiedän kyllä että monella PNP tansseihin mennessä soi PNP ja palatessa soi PNP. Minulle PNP on yksitotista jumputusta ja myös vastaavat.
Kävin 1960-luvulla nuorena tanssilavoilla, jopa soittamassa. Lavoilla soi mm. sähkökitarabändien musiikki nuorten soittamana (Shadows, Ventures), Beatles, Kinks, Hollies, Mamas and The Papas, Beach Boys, Chuck Berry, Elvis, Paul Anka, Moody Blues, Spencer Davis Group jne, jopa Bob Dylan.
Tanssibändit soittivat myös jazzia. Solistina ollut Laila Kinnunen (oltiin samoilla keikoilla) toi koko ajan ohjelmistossaan esiin uusia ajankohtaisia kansainvälisiä iskelmiä italialaisia iskelmiä myöden, eikä laulanut vanhaa vaarinaikuista musiikkia viidenkymmenen vuoden takaa. Jo lavoilla käymällä pysyi perillä ajankohtaisesta musiikista.
Käyn joskus kesälomilla maalla ja poikkean lavoillekin. Ei kuitenkaan kiinnosta jäädä pidemmäksi aikaa kuuntelemaan nykyistä tanssilavamusiikkia, joka on yhdentekvää ja tasapaksua humppajollotusta jostakin peräkammarin pojan kellaristudiosta tyhjänpäiväisine sanoituksineen.
" Vaootikka itsekin olen jo kohtuullisen vanha papparainen, niin kyllä nuo perinnehumpat/-tangot/-valssit ovat aika puuduttavaa kuunneltavaa ja tanssittavaa."
- nuoremmille ne onkin uutta ja exoottista. Nuoret eivät ole vielä vuosikymmeniä niitä kuulleet ja tanssineet kuten sinä.
Hmmm...hyvä arvaus mutta ei mennyt ihan nappiin :) Olen näitä myöhäisheränneitä, siis tanssiharrastuksen vasta muutama vuosi sitten aloittanut. Enkä silti jaksa kuunnella näitä mainittuja eivätkä ne innosta edes tanssimaan.
Onneksi on ÄinäänMiäs.
Kaipaan lavoille suomiräppiä ja disco meininkiä ja kahvioon burgereita.
Kirjoittaa wannabe-nuori.. :)
Perinteinen diskomusiikin soittaminen lavoilla on hiukan lisääntynyt kun siihen on alettu tanssimaan perinteistä buggia ja one step foksia ja perinteistä askel iskulle hustlea.
Ei mitään hätää. Juha Pöpilä hallitusjoukkoineen hoitaa tanssilavoja vaivanneen miespulan. Nyt rupeaa löytymään tanssintuskissaan riutuvien neitojen avuksi moniosaajia. Heiltä kyllä sujuu masurkka sängynlaidalla ja panopolkka puskissa. Tanssipaikat ovat muutoinkin tyhjänä ja niitä voi näin ollen käyttää vok majoitustilana viikolla.
Uskoisin heidän toivovan enemmän zoukkia lavoille...
Pöpilä.
Äinää tykkää.
On totta, että tanssilavoilla esitettävä musiikki on tärkein tanssien suosion peruste. Jos orkestri soittaa vanhoista kappaleista uusia tai omia sovituksiaan, esim. alkuperäisversioiden komppi on muutettu tai kappaleeseen on sisäistetty jatzz lurituksia tai rytmi / tempo on muutettu, jne eli nk. revittyä musiikkia, on todennäköistä, että tanssipaikan suosio hiipuu. Toinen hiipumisen syy on tuntemattomien tai ei suosittujen kappaleiden soittaminen.
Kolmas syy on tanssikansan tanssitaidon puute / arkuus. Nykyisin tanssilajien repertuaari on kasvanut niin laajaksi, että sama biisi voidaan tanssia useilla eri tavoilla ja ollaan epävarmoja osaako tanssipartnerini just omaa osaamaani tanssitapaa.
Tanssipaikan suosion säilyttämisen varmin tapa on käyttää musiikkivalinnoissa eri vuosien listaykkösiä, evergreenejä ja shanssoneita sekä yleisölle eikä itselleen esiintyviä artisteja.
Paritanssi on parhaimmillaan sulautuminen tanssipartneriin, eli tanssia / antautua vain tanssipartnerilleen ja musiikin vietäväksi sekä jakaa liikkumisen, läheisyyden ja onnistumisen mielihyvää.
Valitettavasti tansseissa näkee turhan usein tanssipareja, jota tanssivat vain itselleen, mutta eivät yhdessä tai toisilleen.
Sitä se urheilu teettää mutta kyllä me kaikki lavoille sovimme, etikettiä kun vain noudatetaan.
Tanssilavojen käyttöaste on todella huono. Suuressa osassa kesälavoja on yhdet tai kahdet tanssit / viikko, 4 - 5 kk ajan. Talvipaikoissa vieläkin vähemmän.
Mielestäni kannattaisi ainakin kokeilla sitä että perjantaina olisi joku nuoremman väen yhtye soittamassa ja lauantaina sitten sitä perinteisempää tanssimusaa soittava yhtye. Naapurilava pitäisi sitten päinvastaisessa järjestyksessä, vanhemmat perjantaina ja nuoret lauantaina. Lavojen pitäjät voisivat tehdä myös vähän yhteistyötä, eikä vain puukottaa toisiaan selkään. Aika järjetöntä ottaa esim 3 nimekästä yhtyettä samalle illalle jotta saa kaiken tanssiväen omaan "latoonsa", ja ettei kilpilevalle lavalle jäisi kuin kourallinen tanssijoita.
Uusia idoita, tai muunnoksia vanhoita tarvitaan jotta tanssiharrastus säilyy.
Hyvä esimerkki järkevästä toiminnasta on sellainen paikka missä viikolla on tanssikursseja ja lauantai-iltana tanssit. Näin pysyy tilojen käyttöaste korkeana ja kuluille löytyy useampi jakaja.
Talvipaikoissa on paljon muutakin toimintaa tanssin lisäksi. Vuoroja kun on kysyttiin tanssikurssia varten, niin aika tiukassa vuorojen saanti.
Mistähän olette kysyneet vuoroja.
pnp hurma??? nevöhööd
Ehdottomasti Suomen suosituimmat eläkeläistanssibändit.
Ketjun aloittaja ei taida itse tanssia harrastaa. Väittäisin että lavoilla tanssitaan nykyisin paljon lajityypillisemmin kuin esim 60- luvulla.
Tanssilavat eivät ole enää yleisiä kokoontumis- ja seuranhakupaikkoja vaan lavojen palveluita käyttävät ovat enemmän tai vähemmän seuratanssimista harrastavia.
Harrastajat edellyttävät että lavoilla on mahdollista tanssia useita eri seuratansseja lajinomaisesti. Tämä tarkoittaa että myös soitettavan musiikin tulee olla lajityypillistä tai sellaiseksi sovitettua.
Lavoilla soitettavan musiikin on enemmän tai vähemmän oltava käyttökelpoista tanssimiseen ja tanssilajeihin joita tanssitaan.
Nykyisen kevyen musiikin eri genret, vaikka niiden volyymit ovatkin valtavia, eivät lähtökohtaisesti tuota musiikkia joka olisi kovinkaan käyttökelpoista tai tanssittavaa lavoilla. Toimiakseen lajinomaisen seuratanssin tarpeisiin Nykymusiikki vaatisi raakaa sovittamista joka taas on oma haasteensa ja taloudellinen riski mihin harvalla orkesterilla tai esiintyjällä on varaa.
Vuosikymmenien mittaan seura- ja lavatanssin ympärille on muodostunut oma pienimuotoinen eriytynyt bisneksensä jossa lavojen pyörittäjät, musiikkiyhtiöt, muusikot ja tanssikoulut tuottavat vakiotua tansipalvelua vaativalle harrastajaryhmälle. Tämä bisnes myös tuottaa, ylläpitää ja tarvittaessa sovittaa sen omaan käyttöön tarvittavan musiikin.
Pitää paikkansa. Tanssitaan mahdollimman lajityypilliseen musiikkiin mikä tekee tanssimisesta todella tylsää. Käytännössä sama musiikki soi kaikissa tansipaikoissa niin että muutama tahtilaji riittää nykyisten tanssijoiden tarpeisiin. Jos joku bändi erehtyy soittamaan vähänkään vaihtelevampia sovituksia, niin johan siitä meteli nousee. Nykyinen tanssilajityypillinen musiikki on tylsyyden huippu.
Lavatanssi on lavatanssia ja lavoilla soitetaan tanssimusiikkia. Diskot on erikseen. Musiikkimakujakin on erilaisia, mutta olen sitä mieltä, että musiikki on melko monipuolista lavoilla. Me keski-ikäiset ja vanhemmat pidämme siitä perinteisestä, mutta saa siellä seassa olla tätä uudempaakin "ränkytystä", vaihtelu virkistää. Koko iltaa ei kyllä Taikakuuta eikä Neljänsuoraa jaksa kuunnella eikä tanssia eikä se ole kunnosta kiinni vaan kyllä tangot, hitaat valssit ja humpat kuuluu lavatanssiin. Nuoriso ei vaan ole löytänyt tätä lavatanssin ihanuutta ja jos me ei siellä käydä niin kyllä lavatanssi kuolee. Koulujen liikuntatunneille tanssinopetusta niin aina sieltä joku innostuu. Sitten sitä suvaitsevaisuutta voisi myös kouluissa opettaa, ettei tulisi noita "rasistisia" mielipiteitä ketkä siellä lavoilla voisi käydä. Lavoille sopii kaikki ikäryhmät, tanssitaitoiset tai vasta harrastuksen aloittelevat varustettuna iloisella mielellä.
Tanssikurssien perusteella diskomusiikki on erinomaista tanssimusiikkia one step foksiin, hustleen ja varsinkin buggiin sitä on alettu soittamaan lisääntyvässä määrin.
Humpan komppi on sama kuin diskokomppi.
Olen käynyt Yhdysvalloissa country-tansseissa, jossa soi musiikki, jota voi luonnehtia sanoilla country, rockabilly ja bluegrass. Tunnelma oli paljon iloisempi ja rennompi kuin täkäläinen luterilainen, tylsä, totinen ja muodollinen lajinomainen seuratanssi.
Jopa ruotsalaisissa tanssipaikoissa mukavampaa, sellaista iloista Strömsö-meininkiä. Musiikkikin on iloisempaa ja ihmiset hymyilevät. Katsokaapa vaikka yhteislaulutilaisuuksia Skansenilla. Samanlaista tunnelmaa.
Niinpä, suomalaiset tangot ja valssit, siis ne perinteiset, joita lavalla tavataan soittaa, ovat kuin hautajaismusiikkia. Ja sitten höpötetään, että tarvitsee olla tietynsorttista musiikkia, että voi tanssia lajinomaisesti. Lavoilla ei kuule lajinomaista musiikkia kuin harvinaisena poikkeuksena, vain näitä suomi-versioita, jossa ainut juju taitaa olla se, että tahdit soitetaan riittävän selkeästi, jotta "osataan" tanssia.
Hurma on ehdottomasti paras esiintyjä/bändi tuomaan tätä päivää lavoille, näkevät vaivaa uusien biisien ottamisessa ohjelmistoon (esim Haloo Helsinkiä!) jotka sopivat todella hyvin lavatansseihin.
Muita hyviä Neljänsuora ja Taikakuu jonka biisi 'Tunne' on hyvä esimerkki kappaleesta jonka voi tanssia buggina, slovarina tai jotainsiltäväliltä! PARHAUTTA!!
Menkää hyvät ihmiset tanssimaan sen esiintyjän mukaan mikä sopii itselle...
Tuo on just sitä kökköyttä kun otetaan joku tunnettu biisi ja väkisin soitetaan jonain tanssirytminä. Huoh. Saman biisin voi soittaa kaikiksi tanssilajeiksi sopivilla rytmeillä, siihen ei tarvita taitoa vaan vähän musiikin suhteen yksinkertaiset asiakkaat.
Tunnettujen kappaleiden muuntaminen tanssirytmeiksi on asiakkaiden kalastelua matalan aidan periaatteella.
Saatan hyvinkin olla yksinkertainen, mutta tanssin sata kertaa mieluummin jotakin semmoista musiikkia, jota saatan kuunnella jopa tanssilavan ulkopuolella alkuperäisenä. Ei tulisi mieleenkään kuunnella vaikka Sinitaivaan tai PNP:n musiikkia. En Hurmankaan musiikkia kuuntele muuta kuin lavalla, mutta siellä tarjolla olevista eniten omaan makuun. Ja on se sitten helppoa tai ei, niin ainakin heidän sovituksensa ja soittonsa saa oman tanssijalan väpättämään. Mutta iloksemme ja onneksemme on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla.