Missä nykyään ms Harun?

Harunissa oli kova polttoaineen kulutus, mutta plussaa oli korkea matkanopeus. En ole teknisiä tietoja löytänyt, muistaako joku mikä oli Harunin matkanopeus? Eivorin matkanopeus kymmenen solmun pintaan, edeltäjä Aspö solmun pari nopeampi. Harun 13-15 solmua?

Tietoa Eivorin jatkosta? Ymmärtääkseni alus ei ikänsä puolesta saisi osallistua seuraavaan kilpailutukseen. Teknisestä alus on käsittääkseni hyvässä kunnossa. Turismia ajatellen yläkannen paikkojen vähyys ja jako kahteen loossiin miinusta. Aspön maisemaravintola oli aivan huippu.

Olin pari kertaa Harunissa vikarjeeraamassa,se kulki n.13 solmua. Ja oli niin perkeleen kiikkerä jolla. Kippari ensimmäisenä antoi orderin "ruoria ei käännetä yli 20 astetta kuin äärimmäisessä hätätilassa, tämä kippo saattaa kaatua"

Mielenkiintoista että moinen alus ajoi Utöseen. Reitin eteläpäässä voi olla miehekästä aallokkoa kun liki avomerellä ajetaan. Nykyinen Utön alus Eivor lienee liki erinomainen kulultaan merenkäynnissä mutta vauhti hiipuu jäissä. Jäärännissä kulkee hyvin ison konetehon turvin mutta jäissä vauhti hiipuu kun runkoa ei ole suunniteltu murtamaan jäätä.

Utölääinenn kirjoitti:

Mielenkiintoista että moinen alus ajoi Utöseen. Reitin eteläpäässä voi olla miehekästä aallokkoa kun liki avomerellä ajetaan. Nykyinen Utön alus Eivor lienee liki erinomainen kulultaan merenkäynnissä mutta vauhti hiipuu jäissä. Jäärännissä kulkee hyvin ison konetehon turvin mutta jäissä vauhti hiipuu kun runkoa ei ole suunniteltu murtamaan jäätä.

Kertoivat että Harun meinasi kaatua heti kun tiputettiin Savonlinnassa järveen.
Pohjatankkeihin piti laittaa parikymmentä tonnia betonia että pysyi jotenkin pystyssä:))
Jos tuuli kävi etelän tai lännen puolelta 12m/s tai yli,Jurmosta Utöseen ei ollut mukavaa matkustajille.
Miehistö siivosi matkustamon, jokaisesta ''pitsasta'' sai tunnin överiä;)

Toisin sanoen yhteysaluksien kanssa hölmöilty ennenkin. Nykyään kilpailutuksissa hyvät työjuhdat siirtyvät sivuun huonompien tieltä, esim Nordic Duck.

Osaako joku kertoa miten haluttuja paikkoja yhteysalusten työt ovat? Luulisi olevan vähän tylsää sahata esim. Pärnäisten ja Utön väliä vuoden ympäri. Eivorissa miehistö ilmeisesti asuu, ainakin kun alus yöpyy Utössä. Lyhyemmillä väleillä päivätyötä.

Tuskin yhteysluksen hommat kaikkein halutuimpia. Pienet tilat jos öitä joutuu aluksella viettämään. Esim Eivorilla ei taida omia hyttejä olla henkilökunnalle? Jotain muutoksia majoitustiloissa tapahtui kun keulavisiiri otettiin käyttöön?

Eikös työajat ole kettumaisia. Lähdöt aikaisin aamulla, samojen reittien sahaaminen päivästä toiseen. Pienet miehistötilat. Ehkä vielä kettumaisempaa maantielautat vaikkapa saaristotiellä.

Kim kippari joka ajoi Eivorilla visiiri auki ja Aspöllä väistäminen ei kiinnostanut?