Perhossa,nyt sudet ovat tappaneet jo tuotanto eläimiä tappaneet koiria enää puuttuu se,koska nämä hirviöt käyvät ihmisten päälle,enää ei hämärän tultua uskalla liikkua kun saa pelätä suden hyökkäävän! nyt kaikille susille kuolema
Susi purrut koiraa
tyxell
58<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Reppana aivan kauhusta sekaisin, heh säälittävä luuseri.
Kyllä moni muukin on kauhusta tolaltaan ja peloissaan,kun sudet nuo haisevat hirviö pedot kuola ällöttävästi roiskuen painuvat metsästä milloin eläinten milloin ihmisten kimppuun,sinäkin varmasti ajattelisit varmasti samoin.Kyllä susikantaa pitää harventaa
Ei ne käy ihmisten kimppuun. Vain nälkiintyvät sudet käyvät yksinäisten koirien tai karjan kimppuun. Sudet pelkäävät ihmisiä ei ne ihmisten kimppuun käy. Vesikauhuinen oravakin on vaarallisempi levittäessään vesikauhua kuin susi joihin ei yleensä vesikauhu tartu.
eihän siitä ole kauaa kun susi on ihmisen kimppuun käynyt,eli kyllä susia kohtaan tunnettu pelko on täysin aiheellinen.Susihan on petoeläin joka raaatelee sekä tappaa hullunkiilto silmissä,en ymmärrä miksi susia edes suojellaan? ja sama pätee hirviin,eihän hirvistäkään ole mitään hyötyä ei valtio edes korvaa niiden aiheuttamia vahinkoja joka vuosi ihmisiä kuolee ja vammautuu hirvikolareissa eli kaikki hirvetkin voitaisiin lopettaa samalla.
Satavuotta sitten hah! Konillas voit köpsötellä meneen tuttuja peltoteitä päivällä eikä pimeitä metsäteitä teitä jos pelkäät suden haavoittavan kaakkiasi. Sinä voisit lopettaa ylinopeuden ajamisen mersullas niin kerkeisit jarruttaa jos hirvi hyppää tielle, sen voin kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa.
Ja sinunlaiset kitisevät luuserit joista ei ole mitään hyötyä vois kans lopettaa.
Kyllä kaikki hirvet pitäisi lopettaa tällä metsästyskaudella samoin ne susipedot jotka raatelevat sekä taoppavat ihmisten tuotantoeläimiä sekä kotieläimiä'! sudet ovat selviä petoja miksi siitä asiasta edes pitää jankata???
Hirvet ovat vararavintoani kun niggarit tuovat nälänhädän mukanansa, muutoin joudun syödä kissasi tulevaisuudessa.
Sudella on oikeus syödä kotieläimiä koska me olemme kaataneet niiltä kaikki hirvet joten niillä on nälkä. Kaikilla on oikeus syödä 100%:sta LIHAA ihmisilläkin vähintäänkin kilo päivässä.
NOOR, EKAHA MAMU KO SATRUU PUREETRAVAAKS NI SITRE SUSI O UHKRA,,,
Kouluttamattomat ihmiset eivät osaa suhtautua asioihin sivistyneesti. Heillä on paljon turhia pelkoja ja ennakkoluuloja. Tiedon puute ja huono itsetunto yritetään piilottaa rehvastelun ja uhoamisen alle. Valitettavasti jokainen järkevä ihminen näkee tuollaisen käytöksen läpi.
Mikä ihmeen vimma joillakin on vihata susia?
Ei sudet ole mitään hirviöitä vaan ihan normaaleja luontokappaleita jotka on eläneet täällä vuosituhansia.
ei se ole mikään vimma,vaan tosiasia kun sudet ovat alkaneet käydä jo asutuksen lähellä olevien eläinten pian myös ihmisten kimppuun niin eikä nyt jo pitäisi asialle jotakin tehdä?
Lihaa pitää saada syödä kaikkien lihansyöjä eläinten ihmistenkin vähintäänkin kilo päivässä. Ei ne sudet pikkukakaroita syö idiootti vaan jeppe koiras ja miuku kissas jos eivät saa makoisaa hirven lihaa tai korvikkeeksi naudan lihaa.
Tyxell on homo tyxell ei syö lihaa. Tyxell on säälittävä vegaani hinttari ja vihaa kaikkia lihansyöjiä. Txell saa sngarilla aina turpiin somaleilta ja ahteriinsa mustaamakkaraa koska on heikko kasvissyöjä homo eikä mikään normaali sapienssi.
Oletko henkisesti jälkeen jäänyt? toistat samoja homo hinttari fraasia jatkuvasti onko lääkityksesi poika ihan kohdallaan?
Ensinnäkin en toista samaa fraasia vaan muunnelmaa. En ole toisin kuin sinä joten etsi itsellesi vegaani hintti kamu muualta. En ole poika enkä tarvi mitään lääkitystä siihen että tuollaiset sairaat hintti vegaanit saavat kulkea vapaana yllyttämässä ihmisiä tappamaan viattomia luontokappaleita vain siksi että sairaassa päässäsi vihaat lihan syöjiä ja pelkäät syödä lihaa kuten normaali ihminen.
Normaali ihminen onmuuten tuohon vastaamis aikaasi nukkumassa toisin kuin sinä joka vedät lärvit hinttien suosimalla pillsnerillä heti ensimmäisen pikku vastoinkäynnin kohdatessasi.
Ensinnäkään sudet eivät ole mitään viattomia luontokappaleita vaan raakoja petoja jopa ihmisten päälle hyökkääviä hirviöitä joista tulee päästä eroon,kyllähän sinä poika sen itsekin varmaan tajuat siellä betonineliössä asuessasi:) muistahan ottaa lääkkeet niin pysyt balanssissa ja käyt lenkillä vaikka se sinulle voi vaikeata ollakin toisten ihmisten kohtaaminen.Muista varoa niitä susia!
Olen kylläkin eläkeläinen perhosta joten voisit häipyä skisofrenioinesi muualle sönköttämään. Lisää edes lääkitystä hullu.
Lihansyömisestä oon eri mieltä, mutta mitäs haittaa siitä on, kun luonto poistaa naapureita häiritsevät räksyttävät rakit ihan oikeaoppisesti samoin kuin nurkkiin kuseskelevat kollit.
Vegaanit on hippi hinureita. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
On tainnut jäädä biologian tunnit aikoinaan väliin. Kannattaa hiukan sivistää itseään niin silloin ei tarvitse pelätä turhia asioita. Ei oppi ojaan kaada!
Vai kohta vielä käyvät ihmisten kimppuun. Voi hyvät hyssykät, ei satuihin pidä uskoa! Kannattaa lukea muutakin kuin Punahilkkaa ja Kolmea pientä porsasta. Vai pikkulapsiko siellä kirjoittelee? Eihän aikuinen ihminen voi oikeasti pelätä susia ja usko ihmissyöjäsusiin tai joulupukkiin.
Toivottavasti se susien rescue-alue perustetaan sinun lähelle.
Cat-rescuen hulluilla on kannabisparanoia.
Tule susi meille, tui, tui, en mieti kahdesti!
Pelaa spiritismiä jos uskallat:
https://www.youtube.com/watch?v=Sfro7WO8YJg
Spiritismi ottaa riivaajia sisään. Vain usko Kristukseen pelastaa
Vittu mikä lälläri! Pelekäät varmaan punkkejakin kun nekin on näkymättömissä ja silti voivat tappaa raavaan miehen taudilla?
Usko itseensä voi pelastaa kusetukselta.
Punkki se pahin peto on suomessa
Raiskaaja punkki vauhdissa:
https://www.youtube.com/watch?v=Sfro7WO8YJg
Punkki nai niin että tuntuu
https://www.youtube.com/watch?v=09p7l-ClA-k
https://www.youtube.com/watch?v=mtfa5a7RkUA
https://www.youtube.com/watch?v=jMzEPtK3I2U
https://www.youtube.com/watch?v=bXgkMrTjrRE
Yhteiskunnassamme on tapana etsiä aina vahingon tapahduttua syyllinen. Kenet asetetaan syytteeseen kun sudet tappavat ihmisen, vaikkapa marjastajan tms.
Turha väittää että tällaista ei tulisi tapahtumaan muutaman vuoden sisällä. Sudet ovat juurtumassa ja leviämässä kovaa vauhtia aivan etelään ihmisten keskelle. Piakkoin saamme kuvat ensimmäisistä suden raatelemista ihmisistä. Älkää sitten selitelkö mitään, kertokaa sen sijaan mikä on ihmishengen hinta. Sudellehan hinta onkin jo määritelty. On totta että erämaassa elävät sudet eivät ihmisen kimppuun käy, mutta asutuksen keskellä elävät ja koiria pihasta poimivat puolikesyt sudet ovat toista maata. Näillä ei ole mitään tekemistä luontodokumenttien kuvaamien erämaasusien kanssa.
Vie thaikkus hieromalaitokseen töihin niin ei tarvi jännittää jääkö se ahneuksissaan suden suuhun.
Ihmisvahingot
Suurena petoeläimenä susi saattaa aiheuttaa ihmiselle vaaratilanteita, mutta kokoonsa nähden susi on tehnyt suoraan ihmiselle erittäin vähän vahinkoa. Tavallisin syy suden ihmiseen kohdistamaan hyökkäykseen on rabiestartunta. Myös suden kesyyntyminen voi aiheuttaa poikkeustilanteita.
Normaalisti susi kuitenkin pelkää ihmistä, ja todennäköisyys joutua suden hyökkäyksen kohteeksi on hyvin pieni.
Poikkeuksellista käyttäytymistä
Suomessa suden ei tiedetä tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen. Suden uhreina arvioidaan 1800-luvulla menehtyneen 77 ihmistä yhteensä viiden tapahtumasarjan aikana.
Tunnetuin on tapaus, jossa 22 lasta menetti henkensä Turun seudulla vuosina 1879-1882. Surmiin syyllistyneitä susia oli ilmeisesti vain kaksi, ja susiparin poikkeukselliseen käyttäytymiseen on haettu selitystä niiden terveydentilasta, alkuperästä ja lajipuhtaudesta.
Susista on säilynyt valitettavan vähän tietoja, mutta toisen niistä tiedetään olleen vanha, heikkokuntoinen naaras. Kyseessä saattoi olla rabiekseen sairastunut yksilö.
On myös mahdollista, että ihmisarkuuden puute oli seurausta tuolloisista pyynti- ja tapporahakäytännöistä: sudet pyydystettiin kesällä pentuina ja suljettiin tarhoihin talveen asti, koska talvella pyydetyistä susista sai kaksinkertaisen tapporahan ja talviturkista kesäturkkia paremman hinnan. Näistä tarhoista pääsi toisinaan karkuun ihmisiin tottuneita susia. Myös luonnollisen ravinnon puute saattoi olla osasyynä kyseiseen surunäytelmään, sillä hirvikanta oli 1800-luvulla metsästetty vähiin ampuma-aseiden kehityksen ja esimerkiksi katovuosien 1866-68 aiheuttaman kovan nälänhädän johdosta.
Susi on kiistatta ollut 1800-luvulla syyllinen ihmisten kuolemaan. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin olleet harvinaisia ja suden maine verenhimoisena ihmistappajana on liioiteltu. Suden tiliin on monesti laitettu surmia, joita se ei ole tehnyt. Katoamisia on selitetty ja jopa murhia ja itsemurhia peitelty tekemällä sudesta syntipukki. Ennen nykyaikaista kuolemansyyn tutkimusta on lisäksi ollut melkoisen mahdotonta sanoa kaikissa tapauksissa, ovatko eläimet tappaneet uhrin, vai ovatko ne vain syöneet sitä kuoleman jälkeen.
Näissä asioissa miesmuisti on myös harvinaisen pitkä. Suden 1700- ja 1800-luvuilla aiheuttamia todellisia tai kuviteltuja kuolemantapauksia muistellaan vieläkin. Perimätietoa muista noin kaukaisista asioista ei juuri enää elä, ehkä sotakertomuksia lukuun ottamatta.
Tänä päivänä ihmisvahingoille altistavia tekijöitä on vähemmän kuin 1800-luvulla. Suden ravintotilanne on erinomainen. Rabies on saatu maassamme hyvin kuriin, ja rokotesyöttien kylvämisellä maastoon estetään taudin uudelleen leviämistä. Lisäksi susivahinkoja ehkäistään poistamalla ihmisasutuksen laitamilla toistuvasti oleskelevat susiyksilöt.
Riski joutua suden hampaisiin nyky-Suomessa on siis paljon pienempi kuin kuvitellaan, vaikkakin vaara on aina olemassa villin petoeläimen kohdalla.
Vertailun vuoksi: muiden eläinten aiheuttamat ihmisvahingot
On aiheellista verrata suden aiheuttamia kuolleisuuslukuja muiden eläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Suden ihmiselle aiheuttamia riskejä selvittäneessä kansainvälisessä tutkimuksessa laskettiin suden tappaneen koko maailmassa todistetusti alle 3000 ihmistä viimeisen 300 vuoden aikana, eli keskimäärin alle 10 vuodessa. Erityisesti Euroopassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa vahingot ovat jääneet vähäisiksi: viimeisen 50 vuoden aikana suden hampaisiin on päätynyt alle 20 ihmistä.
Käärmeenpuremiin sen sijaan kuolee maailmassa vuosittain noin 40 000 ihmistä. Suomessa kyy tappoi ihmisen viimeksi vuonna 1998, mutta vuosina 1998-2005 kuoli yhdeksän ihmistä ampiaisen, herhiläisen tai mehiläisen pistoon.
Hirvikolareissa on viimeisen 50 vuoden aikana kuollut satoja suomalaisia. Hirvikolarit vaativat maassamme vuosittain 5-12 kuolonuhria ja 150-350 loukkaantunutta. Lisäksi peurakolareissa vammautuu kymmeniä. Kolarit tulevat myös kalliiksi. Liikennevakuutuskeskuksen ja Tiehallinnon tilastojen mukaan hirvieläinten autoille ja ihmisille aiheuttamat vahingot maksoivat vuonna 2005 yhteiskunnalle 87 miljoonaa euroa. Vahinkojen yleisyys on osittain selitettävissä petoeläinten niukkuudella.
Myös kotieläimet näyttävät olevan sutta vaarallisempia. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 1998-2005 aikana lehmä surmasi kolme, hevonen kolme, sonni yhden ja pässi yhden ihmisen. Näiden lisäksi sattui useita vakavia vammautumisia. Nämä tapaukset eivät saa juurikaan palstatilaa julkisuudessa.
Ihmisen paras ystävä, koira, aiheuttaa vuosittain yksin Yhdysvalloissa 16-18 hengen kuoleman. Suomessa koiran hyökkäyksen seurauksena on menehtynyt ainakin kymmenen ihmistä vuosien 1998-2006 aikana. Valtaosa vakuutusyhtiöiden korvaamista, eläinten ihmisiin kohdistamista vahingoista on ollut koirien aiheuttamia.
Entäpä sitten oma lajimme? Metsästäjät ampuvat Suomessa lähes joka vuosi yhden kollegansa hengiltä. Liikenteen uhriksi on viimeisen 50 vuoden aikana joutunut yli 20 000 ihmistä, ja loukkaantuneita on monin verroin enemmän. Auto onkin koulumatkoilla sutta moninkertaisesti suurempi uhkatekijä lasten turvallisuudelle.
Viimeisen 50 vuoden aikana on maassamme myös tehty tuhansia tappoja ja murhia. Pelkästään vuonna 2005 menehtyi 203 ihmistä henkirikosten ja rattijuoppojen uhreina.
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/ihmisvahingot
"Käärmeenpuremiin sen sijaan kuolee maailmassa vuosittain noin 40 000 ihmistä. Suomessa kyy tappoi ihmisen viimeksi vuonna 1998, mutta vuosina 1998-2005 kuoli yhdeksän ihmistä ampiaisen, herhiläisen tai mehiläisen pistoon."
Näitäkin metsästä löytyy ja ovat vaarallisia pahimmillaan. Itseäni pisti neljä ampiasta muutamassa sekunnissa kasvoihin vaikka huidoin eksyttyäni niiden pesän lähelle jolloin hyäkkäsivät välittömästi kimppuun. Tuo teksti on ilmeisesti kirjoitettu kauan sitten sillä nuo ampiaishyökkäykset ovat yleisempiä kuin uskotkaan ja vaarallisia marjanpoimijoille. Kyyn purema voi myös pahimmillaan tappaa eikä niitä erota pohjakasvustosta kun marjojapoimii suojaamattomalla kädellä johon ne voivat iskeä.
Suden saalistusvietti
Kotieläinvahingot ovat seurausta suden luonnollisesta saalistusvietistä. Susi pyrkii muiden petojen tavoin optimaaliseen saalistukseen eli saamaan mahdollisimman hyvän saaliin mahdollisimman vähällä vaivalla. Se ei osaa tehdä eroa villin ja ihmisen omistaman saaliseläimen välille, vaan hyödyntää mahdollisuuden pyytää helppoa riistaa sellaisen tarjoutuessa.
Helppona saaliina näyttäytyvät suden silmissä myös aitaukseen suljetut kotieläimet tai ajossa olevat metsästyskoirat. Erityisesti kokemattomille, vanhuuden heikentämille tai sairaille susille ne tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon.
Ylenmääräinen tappaminen perustuu sekin suden saalistusvaistoon. Susi ei tapa ’tappamisen ilosta’, vaan ulottuvilla oleva saaliin ärsyke voi laukaista saalistusreaktion yhä uudelleen. Luonnon epävarmoissa olosuhteissa sudelle on hyödyllistä saalistaa silloin kun ruokaa on tarjolla, ja se pyrkii turvaamaan tulevan ravinnontarpeensa tappamalla varastoon.
Yli viiden lampaan menetykseen johtaneet vahingot ovat kuitenkin harvinaisia; esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tällaisia tapauksia oli vuosina 1995-2002 vain kolme.
Yleensä susilaumat pyrkivät karttamaan ihmisasutusta, mutta sudet ovat yksilöitä ja saattavat joissain tapauksissa oppia hyödyntämään ihmisen tarjoamia ravintomahdollisuuksia. Vaihtelu susiyksilöiden välillä on suurta: poronhoitoalueen ulkopuolella katsotaan vain 10-20 % susikannasta aiheuttavan 80 % kaikista vahingoista. Erot susien välillä perustuvat paitsi yksilöllisiin taipumuksiin, myös eroihin elinympäristöissä sekä tarjoutuvien tilaisuuksien määrään ja toistuvuuteen.
Porovahingot
Porovahingot ovat yleisimpiä suden aiheuttamista kotieläinvahingoista. Vapaasti tuntureilla ja metsissä laiduntavia poroja on käytännössä lähes mahdotonta suojella saalistukselta, vaikka tokkapaimennusta käytetäänkin jonkin verran. Tapettujen porojen lukumäärä on viime vuosina vaihdellut 50-600 yksilön välillä. Laskuissa on otettava huomioon, ettei kaikkia suden viemiä poroja löydetä.
Luonto-Liitto pitää keskeisenä ongelmana poronhoidon ja susikannan rinnakkainelossa sitä, että petovahinkojen korvausjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi. Luonto-Liitto on vaatinut, että järjestelmän puutteisiin tulisi puuttua. Mallia voisi etsiä maakotkan aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmästä, jossa korvaus perustuu paliskunnan alueella olevien kotkareviirien käyttöön ja poikastuottoon.
Lammasvahingot
Lampaat muodostavat toiseksi suurimman vahinkokohteen. Lammasvahingoille on tyypillistä, että niitä sattuu harvoin ja ennalta arvaamatta, mutta yksittäinen vahinko saattaa olla taloudellisesti hyvinkin suuri.
Lammas on sudelle sopivan kokoinen ja puolustuskyvytön saaliseläin, jonka taipumus kerääntyä ahdistettuna laumaksi ja lamaantua tekee siitä helpon uhrin. Lisäksi lampaat ja nautakarja laiduntavat Suomessa kesäisin kevyesti aidatuilla laitumilla, jotka ovat usein laaja-alaisia ja saattavat sijaita kaukanakin pihapiiristä. Susi tappaa jonkin verran myös nautaeläimiä.
Koiravahingot
Susi saalistaa koiria ravinnokseen, mutta käy niiden kimppuun myös puolustaakseen reviiriään.
Itä-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan noin puolet koirista viedään pihapiiristä ja loput metsästyksen yhteydessä. Pihoista koiria vievät yleensä yksin liikkuvat sudet.
Metsässä koira saattaa houkutella sudet paikalle haukunnallaan, ja joutua tapetuksi joko riistana tai kilpailijana. Koiran menetyksen pelko on joillakin susialueilla jopa johtanut niiden perinteisen metsästyskäytön loppumiseen. Susivahinkojen korvauksista suurin osa käytetään juuri koiravahinkoihin.
Vahinkojen laajuus
Vuosittainen vaihtelu vahinkojen määrässä voi olla suurta, eikä kaikkina vuosina vahinkoja juurikaan tapahdu. Susivahinkojen yleisyys on sidoksissa sekä susien että kotieläintuotannon määrään.
Suden ja muiden suurpetojen aiheuttamien vahinkojen suhteellisesta suuruusluokasta saa hyvän käsityksen vertaamalla niitä muiden eläinten aiheuttamiin taloudellisiin vahinkoihin. Petojen aiheuttamat tappiot hyvitetään petoeläinvahinkojen korvaamisesta annetun asetuksen mukaisesti.
Esimerkiksi vuonna 2003 petovahinkoja korvattiin poronhoitoalueen eteläpuolella noin 120 000 euron edestä, joista 30 000 käytettiin susivahinkojen kattamiseen. Hirvi puolestaan aiheuttaa vuosittain pelkästään maa- ja metsätaloudelle monikymmenkertaiset, noin 5 miljoonan euron tappiot. Susi vähentää näitä tappioita pitämällä hirvikantaa aisoissa.
Ruotsalaisessa Grimsön tutkimuslaitoksessa tehdyn selvityksen mukaan suurpetojen niskoille vieritetyistä kotieläinten vammoista tai kuolemista jopa yli puoleen on löytynyt syyllinen muualta. Useimmiten tämä on ollut koira.
Koirat raatelevat vuosittain toisia koiria, poroja, lampaita ja muita pienempiä eläimiä. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan irti päästetyt metsästyskoirat aiheuttavat Keski-Suomessa yhtä palon lammasvahinkoja kuin sudet. Valtio ei korvaa koirien aiheuttamia vahinkoja.
susien suojelu on turhaa ja valtion varojen haaskausta,kyllä sudet pitää vaan kaikki lopettaa nehän ovat uhka ihmisille ja tuotanto sekä kotieläimillekin
Onneksi ei asiata päättävät ole täällä kuuntelemassa sairasta perusteetonta jankutusta susien sukupuuttoon tappamisesta susifobias vuoksi.
Salametsästäjien suojelu on oikeasti järjetöntä! Tulee veronmaksajillekin todella kalliiksi, kun tuo roskasakki on metsissä vapaana tappamishimon riivaamana. Noiden imbesillien ilmiantajille maksetaan jopa ilmiantopalkkioita! Ilmiannon voi tehdä myös nimettömänä tänne: https://wildleaks.org/?lang=fi
Voi saa...... mitä lapsellisuutta avaajalta: "Susi puri koiraa"...
Sudet tappoivat ja söivät koiran. Jäljelle ei jäänyt kuin häntä ja GBS-vastaanotin...
Hah hah haa, isosisko puri pikkuveljeään...
tiedät itsekin että sudet ovat purreet lampaita sekä vasikoita jopa ihmisasutuksen lähellä hengiltä,jopa minä sen tiedän susien suojelijana ja miksi aina kirjoitat eri nimimerkillä aina jäät kiinni tr
Ne kuuluvat susien ruokavalioon eikä nölkä katsopaikkaa. Ihmisiä ei sudet saalista koska ihminen ei ole luontainen saalis eläin sudelle kuten neljällä jalalla seisovat vaatteettomat; lampaat, lehmät ja hevoset ynm.
Vahinkojen ennaltaehkäisy
Suden ihmiseen ja kotieläimiin kohdistamia vahinkoja ehkäistään susiaitojen, laumanvartijakoirien, koirien suojaamisen ja aktiivisen karkottamisen avulla sekä pitämällä rabies aisoissa ja turvaamalla suden saaliseläinkantojen riittävyys. Lisäksi susien tottumista ihmiseen on kaikin puolin vältettävä.
Susiaita
Suomeen on rakennettu viime vuosina muutamia kymmeniä susiaitoja, jotka tarjoavat tehokkaan keinon laiduntavien lampaiden ja muun karjan suojaamiseksi susilta ja muilta pedoilta. Sähköistetty petoaita eroaa tavallisesta paimenpoikajärjestelmästä vahvemman sähkövirtansa ja suuremman lankamääränsä ansiosta. Se myös rakennetaan maaston muotoja myötäileväksi, jotta susi ei pääse kaivautumaan aidan alitse.
Aina laidunten aitaaminen susiaidalla ei ole käytännöllistä tai edes mahdollista. Näissä tapauksissa voidaan eläimille rakentaa yöpymissuojaksi laitumen sisälle pienempi sähköinen aitaus tai umpinainen katos, johon eläimet siirretään yön ajaksi. Tämä lisää hoitotyötä, mutta pienentää merkittävästi muita kustannuksia.
Väliaikaisena ja nopeana ratkaisuna voi käyttää sähköistettyä nailonverkkoaitaa. Muualla maailmassa on käytetty menestyksekkäästi ensiapuna myös metsästäjille tuttua lippusiimaa tavallisen aidan lisänä. Lisäksi erilaisista ajastimen tai liikkeentunnistimen ohjaamista ääni-, ultraääni- ja valokarkottimista voi olla tilapäistä apua.
Laumanvartijakoirat
Vanhin keino petoeläinvahinkojen estämiseksi on yli tuhat vuotta vanha. Laumanvartijakoirat ovat suuria ja voimakkaita koiria, joiden käyttö on edelleen monissa maissa yleistä ja jopa nousussa. Suomessa ei niiden käytöstä ole pitkää kokemusta, mutta tavoitteena on löytää Suomen oloihin sopivat käyttötavat.
Laumanvartijarotuja on kymmeniä. Monet niistä ovat vanhoja kansallisia paimenkoirarotuja, joiden ominaisuuksiin kuuluu suojeleva luonne, määrätietoisuus ja luotettavuus.
Laumanvartijakoiran työskentely perustuu siihen, että se leimautuu jo pentuna eläimiin, joita sen halutaan vartioivan. Koiran täytyy myös omaksua suojeltava laidunalue reviirikseen ja tietää, mitä vastaan sen halutaan aluetta suojelevan. Susisuoja perustuu ensisijaisesti koiran tai mieluummin useamman läsnäolon pelottavuuteen. Laumanvartijakoirien käyttö on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun laitumet ovat liian suuria aidattavaksi.
Koirien suojaaminen
Jos susien sietokykyä halutaan lisätä, koiravahinkoja pitää torjua onnistuneesti. Pihapiirissä koirat voidaan suojata susilta rakentamalla niille tukeva teräsverkkoaitaus. Tämän yksinkertaisen keinon käyttöä tulisi lisätä haja-asutusalueilla, eikä koiraa pitäisi koskaan jättää yöksi irti tai liekaan sidotuksi.
Koirien suojaamiseksi metsästystilanteessa ei sen sijaan ole vielä onnistuttu kehittämään varmasti toimivaa menetelmää. Koekäytössä on ollut mm. koirien sähköinen turvaliivi, joka toimii tavallisilla paristoilla ja antaa koiraa mahdollisesti purevalle sudelle voimakkaan sähköshokin. Tuote vaatii vielä lisäkehittelyä, samoin kuin vastaavanlainen pippuriliivi.
Myös erilaisten hajusteiden ja kulkusten käytön vaikutuksia tutkitaan. Tällaiset kokeilut saattavat tulevaisuudessa pelastaa monen koiran hengen, ja uusien menetelmien kehittämiseen tulisikin panostaa aiempaa enemmän.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen susipuhelinpalvelusta on joinakin vuosina saanut tietoa pannoitettujen susien liikkeistä. Metsästys voidaan siten suunnata alueille, joilla suden kohtaamisen riski on sillä hetkellä pienempi. Palvelun hyöty on kuitenkin rajallinen, sillä tutkimussusia on vain muutamia. Susipuhelinpalvelua on tuettu maa- ja metsätalousministeriön varoista, mutta pantaseurannan lisääminen vaatisi lisäresursseja susitutkimukselle.
Niillä alueilla, joilla susipuhelinpalvelu ei ole käytössä, voidaan aiottu metsästysalue tutkia etukäteen sudenjälkien löytämiseksi. Mikäli tuoreita jälkiä löytyy, on parasta vaihtaa paikkaa ennen koiran irti päästämistä.
Myös muilla yksinkertaisilla keinoilla voidaan pienentää vahinkoriskiä. Koiraa ei tule pitää tarpeettomasti irti ja se on syytä ottaa kiinni mahdollisimman pian ajon jälkeen. Koiralla voidaan käyttää tutkapantaa, jonka avulla sen paikantaminen on onnistuu nopeasti. Lisäksi ensimmäisen jahdin jälkeen tulisi siirtyä riittävän kauas seuraavaa ajoa varten, mikäli samana päivänä on tarkoitus ampua useampia eläimiä.
Aktiivinen karkottaminen
Kun halutaan ehkäistä suden liikkuminen ihmisasutuksen liepeillä, on tärkeää sulkea kaikki ravinnoksi kelpaava pois sen ulottuvilta. Tällä tarkoitetaan lemmikkieläinten lisäksi muun muassa talous- ja teurasjätteitä. Myös valokuvaushaaskat tulee sijoittaa tarpeeksi etäälle asutuksesta. Jo asutuksen läheisyyteen tottuneita susia voivat viranomaiset yrittää karkottaa esimerkiksi kumiluodeilla tai valopistoolilla.
Tukea ennaltaehkäisyyn
Susivahinkojen ennaltaehkäisyä on tuettu valtion varoista. Vahinkojen estämisessä noudatetaan kustannusvastaavuusperiaatetta, jonka mukaan kohteen suojaaminen julkisin varoin ei ole perusteltua, mikäli suojauskustannukset ylittävät suojeltavan kohteen arvon.
Maa- ja metsätalousministeriö osoittaa harkinnanvaraisesti tukea petovahinkojen ennaltaehkäisyyn ja tutkimushankkeisiin. Susiaitamateriaalia on ollut tarjolla kysynnän mukaan. Ministeriö ei kuitenkaan rahoita aidan pystytyksestä aiheutuvia kuluja. Susiaidan rakentaminen on työlästä, ja vaatii yleensä talkoo- tai palkkatyövoimaa. Luonto-Liiton susiryhmä ja eräät muut järjestöt ovat osallistuneet susiaitojen rakentamiseen vapaaehtoisvoimin, mutta näin ei kyetä auttamaan läheskään kaikkia halukkaita.
Päävastuu susivahinkojen estämisestä sekä siihen liittyvästä materiaalien hankinnasta ja neuvonnasta on Metsästäjäin keskusjärjestöllä ja alueellisilla riistanhoitopiireillä. Alueelliset erot vastuun hoitamisessa ovat kuitenkin suuria.
Panostaminen susivahinkojen ennaltaehkäisyyn vaatii uudenlaista asennoitumista. Käytettävistä menetelmistä tulee tiedottaa tehokkaammin, ja lisäksi tarvitaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja.
Vaikka vastuu eläinten suojaamisesta on niiden omistajalla, tulee yhteiskunnan turvata riittävät resurssit vahingonestoon. On kohtuullista, että susialueella asuville korvataan susista aiheutuvia lisäinvestointeja. Julkisten varojen painopistettä tuleekin muuttaa susivahinkojen korvaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn.
Kun vahinko on jo tapahtunut
Suden satunnainen vierailu taajama-alueella tai haja-asutusalueella asuvan ihmisen pihapiirissä ei ole häiriökäyttäytymistä. Susi pyrkii välttämään ihmisasutusta, mutta tiheämmin asutuilla alueilla on luonnollista, että toisinaan susi ja ihminen kohtaavat.
Mikäli jokin susiyksilö tai lauma kuitenkin erikoistuu koirien tai kotieläinten syömiseen, ne on syytä poistaa eli käytännössä ampua. Näin estetään asenteiden kärjistymistä kaikkia susia kohtaan ja saadaan jatkuvat vahingot loppumaan. Susien ampumisen pitäisi olla kuitenkin vasta viimeinen keino, ensisijassa vahinkoja tulisi estää.
Sudenkaatolupien tulisi kohdistua vain toistuvasti vahinkoa aiheuttaviin susiin eli yksilöihin, jotka ovat oppineet käyttämään koiria tai karjaa ravinnokseen. Kohdistamalla luvat oikein voidaan estää suden tottumista ihmiseen.
Jos jollekin sudelle on saatu kaatolupa, olisi ehdottomasti varmistettava, että jahdin kohteena on oikea yksilö. Jos on tarkoitus ampua koko lauma, jahti pitäisi aloittaa nuorista yksilöistä. Johtajapari ei ahdistettunakaan jätä reviiriään ja on siten helpommin löydettävissä myöhemminkin. Nuoret yksilöt voivat sen sijaan harhailla pitkienkin matkojen päähän.
Tarvitaan toimiva korvausjärjestelmä
Vahinkojen minimoinnista huolimatta menetyksiä tulee aina tapahtumaan. Esimerkiksi porovahinkojen ennaltaestäminen on erittäin vaikeaa. Tämän vuoksi on olennaista, että käytössä on toimiva vahingonkorvausjärjestelmä.
Petovahingonkorvausjärjestelmää uudistettiin viimeksi vuonna 2009, jolloin petovahinkojen omavastuuosuus poistettiin ja lisättiin laskennallinen vasahävikkikorvaus poronhoitoalueelle. Vahingonkorvausjärjestelmää täytyy kehittää edelleen siitä lähtökohdasta, että susilla on oikeus kuulua Suomen luonnonvaraiseen eliöstöön.
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/kotielainvahingot
sudella on oikeus kuulua sukupuuttoon ja kuolleeseen eläimistöön,se siitä susiahan ei tarvita ja luontoliitto on huuhaa järjestö jonka voitaisiin lakkauttaa :)
mene jo marjanpoimija thaihuoras kanssa vittuun täältä inisemästä susista! muuta vaikka helsinkiin siellä ei ole susia.
Hei taas susien suojelija poika:) olet näemmä herännyt onkos porkkanamehu loppunut kun äreä olet? menehän nyt heti ostamaan kaupasta uutta porkkanamehua se piristää sinun mieltäsi ja sinusta tulee normaali.
En ole mikään pupuruoan mussuttaja kuten sinä vegaani hippi! Tyrkytä vaan hippi vegaani ruokavaliota puppelipoika hippi kamuillesi. Helsingissä ei edelleenkään ole susia lähimaillakaan. Muuta sinne. Voit perustaa vaikka thaihieromon jonnekkin kommuuniin tienestiksi ettei tarvi marjanpoimimisella itseään elättää enään.
En ole susiensuojelija, mutten myöskään kaltaisesi vegaani hippi kannabisparanoian aiheuttamissa susifobiassa.
olen kuullut ystävältäsi että olet susien suojelija vegaani ja hippi,niin arvelin heti alussa pue hame päällesi
Sori vaan mutta olen erakko joten minulla ei ole ystäviä. En ole susien suojelija vaan ihailen susia lihaasyövinä taitavina saalistajina koska olen itsekkin saman kaltainen. Syön runsaasti lihaa ja vasta painoksi myös lehtikasveja kuten luolamiehet aikoinaan. Hippi en ole sillä vastustan henkeen ja vereen kannabis tuotteita, mutta sen sijaan olen survivalisti. Mekoista en tykää, en edes skottimekoista vaan vyöllisistä housuista.
Sitähän ei tiiä vaikka koira olis purrut ensin? Aina te jaksatte susia syyllistää.
sudet ovat petoja ne tulee hävittää Suomesta ei niitä tarvita kuten ei hirviäkään heh
Sudet syövät hirviä äly hei! Jos sudet hävittää hirvikanta kasvaa ja hirvikolarit sen myötä. Jos taas hirvet hävittää rupeavat sudet syömään enempi kotieläimiä. Sukupuuttoon tappaminen on kiellettyä ja aiheuttaisi luonnonkiertokulkuun häiriöitä. Hirvet harventavat metsää jottei sitä mies voimin tarvi tehdä ja sudet rajoittavat pienriistan liiallista lisääntymistä joka muutoin johtaisi ihmisasutuksen pariin leviäviin tautiepidemioihin.
Toisaalta ennemminkin kissat pitäisi tappaa koska ne tappavat pikkulintuja ja tartuttavat toxoplasma gondii aivoloista pikkulapsiin varsinkin.
Koiria ei pidä laskea yksin metsään! Tuotantoeläimillä pitää olla petoaidat turvanaan. Ihmissyöjäsudet kannattaa unohtaa, koska ne kuuluu fiktiivisiin tarinoihin. Susi karttaa ihmistä! Poikkeavasti käyttäytyvistä susita voi syyttää suoraan kulmakunnan salametsästäjiä, jotka hajoittavat laumat tappamalla susia. Myös haavoittuneet sudet käyttäytyvät poikkeavasti ja näistäkin tapauksista voi syytökset osoittaa suoraan salametsästäjille. Toivottavasti suomalaisissa metsästäjissä on vielä niitä aitoja, rohkeita ja rehellisiä miehiä, jotka ilmiantavat nämä salametsästäjät poliisille. Ilman salametsästäjiä niin ihmisten, kotieläinten, tuotantoeläinten kuin susienkin elämä olisi niin paljon rauhallisempaa ja turvallisempaa. Ihmettelen, että ihmiset viitsivät suojella rikollisia salametsästäjiä vaikka he aiheuttavat koko yhteisölle niin paljon harmia. Salametsästäjät ovat jo loanneet kaikkien metsästäjien mainetta niin pahasti, että luulisi kunniallisten metsästäjien jo haluavan nämä raukkamaiset pelkurit tilille teoistaan. Salametsästäjien suojelu on raukkamaista ja pelkurimaista!
Joku korpisissi voisi vetää turpaan noita salametsästäjiä hiipimällä selustaan käyttämällä piilopoteroita tai käyttämällä ansakuoppia.
Tapan kaikki vapaana liikkuvat kissat.
Älä vaihda puheen aihetta mr connie bear