Haluaisitko tutustua ihmiseen, jonka kamppailee masennuksen kanssa? Tuskinpa, joten minun on parempi unohtaa kaikki.
Haluaisitko tutustua?
mahdoton-olisi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
jos toinen tukisi ja "potkisi" eteenpäin :)
Ihan yhtä lailla kuin kehenkään muuhunkaan jos muuten kiinnostaisi. Ja kunhan ei sitä salailisi liian pitkään siten että aiheuttaisi väärinkäsityksiä. Luulenpa jo aika moneen tutustuneeni, tietämättäni, silloin. Masentuneena itse ei vain aina halua tutustua kehenkään.
Riippuu miten vakava asteinen masennus. Masennuksesta paranee. Mäkin olen parantunut. Minulla oli vakava masennus ja myöhemmin uusi keskivaikeana. Keskivaikeakin lamasi toiminta kykyä muutamaksi kuukaudeksi (vaikka minusta suurin syy lamautumiselle oli lääkehoidon aloitus. )mutta toiminta kyky palautui silti nopeasti.
Sellainen masennus joka lamauttaa paljon jo toimintakykyä pitkäksi aikaa voi olla haasteellista kumppanille. Itse en noiden kokemusten jälkeen pystyisi jonkun vakavasti masentuneen kanssa seurusteleen. Keskivaikea ja lievä asteisesti masentuneen kanssa minusta ei ongelmia olisi.
Tämä näkemys nyt johtuu vain siitä miten kovaksi taakaksi itse koin itseni sairaus aikana ja kuinka paljon vakava masennus vaikeutti koti ja parisuhde elämää.
Toisaalta ex mieheni kyllä totesi minulle kun minä häntä säälin "omaishoitaja roolista" jotenkin näin: "Onhan tämä ajoittain tosi rankkaa, mutta silti mä saan tässä suhteessa sun kanssa enemmän hyvää kuin kärsin. En mä kärsi tästä vaikka tämä välillä raskasta onkin. Mä lähden sitten salille tai poikien kanssa viettään poikien iltaa jos liikaa alkaa voimille käymään. "
Tutustumista masennukset ei estä, vaikka vakavasti masentunut leensä ei mikään maailman sosiaalisin ja aktiivisin ihminen ole. Masennus kun pistää monesti ihmisen aika sulkeutuneeksi ja halukkaaksi viettään aikaa aika yksikseen.
Se on kiinni ihan masentuneesta itsestään kuinka paljon sosiaalista elämää jaksaa ympärilleen. Jos jaksaa niin tutusminen ei ole este edes vakavasti masentuneiden kanssa.
tosi fiksu mies! onnea!
Oli. Hän on Ex-mies. Siinä asiassa hän oli todella asiallinen ja hän rakasti mua, siksi hän sieti hankaluuksia. Me myös puhuimme aika paljon yhdessä kaikesta. Pakollista kun minä olin vakavasti sairas. Oli pakko keskustella koska sairaus kosketti ja vaikutti meihin molempiin.
Jos sinä olisit se lääke masennukseen
Toivoa ei pidä heittää romukoppaan. Tulee vielä lämpöaalto loppuviikolla. Mieli virkistyy ihmeiden aika ei ole ohi.
Kyllä noustaa usko vaan sinä sen teet mahdolliseksi. siihen tarvii vain ripaus toivoa.
Masentuneet eivät ole yksin:
" Yleiskuva kaikista näistä on se, että vakavista masennusoireyhtymistä kärsii noin 5-6 prosenttia aikuisväestöstä, eli kunakin ajanhetkenä noin 200 000-240 000 suomalaista"
http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyv992.html
masennus on kohonnut suomalaisten kansantaudiksi sydän ja verisuonitautien rinnalle (diabetes, sepelvaltimotauti, verenpainetauti jne)
Masennus tulee pahasta olosta ja syrjäytyneisyydestä.
netti eristää
Eihän masennus vaikuta siihen, että pitääkö toisesta tai ei, haluaako tutustua ja olla toisen kanssa vai ei. Kyllä minä ainakin ymmärrän, että masentuneena ihminen ei ole "parhaimmillaan" eikä välttämättä jaksa edes välittää mistään, mutta minä välittäisin kuitenkin. Sehän kuuluu sairauden kuvaan. Päinvastoin, ajattelen niin, että se antaisi toiselle toivoa paremmasta, ja toiselle se olisi varmasti hyvällä tavalla kehittymisen ja kasvun paikka.
Masentuneena ei todellakaan ole parhaimmillaan ja vaikka haluaisi jotain tehdä, ei psyty. Juuri tuo voi vaikuttaa siihen, ettei mitään tutustumista pääse tapahtumaan. Mahdollisuus lipuu ohitse.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Huono ajoitus on vain huono tekosyy jättää tutustumatta.
Jos ja kun tykkään niin kyllä haluaisin, masennuksesta riippumatta.
Minä tahtoisin auttaa masentunutta naista, mutta en tiedä mistä löydän sellaisen ja olen itse masentunut, ahdistunut ja pelkään kaikkea.
Ehkä joku haluaakin.
Itse en masentuneena jaksa täyttää ihmisten odotuksia, josta pettyneenä he alkavat ilkeiksi ja pahansuoviksi. Olen pyrkinyt suojelemaan heitä itseltäni ja väsyttävältä olemukseltani, joka sekään ei ole hyvä, vaan valittavat sitten että otan yhteyttä vain silloin kun minulle sopii. Tästä viisastuneena torjun ihmiset järjestäen tasapuolisesti ilmoittamalla reilusti masentuneesta ja hyödyttömästä tilastani.
Kyllä se on niin ettei kannata tutustua ihmiseen, jolla on masennusta, jalkapoikki, flunssa, joka on työtön, pitkään ollut sinkku, eronnut, yh, lapsellinen, lapseton. Ei, ei, ei kaikista noista asioista voi tulla ongelmia ihmisen pieneen ja järjestäytyneeseen elämään.
Käyttäkääpä järkeänne hei. Harva meistä on sellainen ettei elämässä mitään rankempaa olisi.
Jos välittää, silloin ei masentuneisuus ole este. Aliarvioit ihmisiä. Väheksyt toisen tunteita ja tunteiden aitoutta.
Kunhan mietin, sillä en tunne häntä. Vaikka turha tätä on enää miettiä.
Oli provo,koska ap ei ole itse kommentoinut yhteenkään aloituksensa jälkeen. Ei ihme että joku on masentunut jos sem ympärillä kiusaaja ilkiöitä.