mutta en tyhmä. Syy miksi tässä on mennyt niin kauan on se, että se negatiivinen sinussa on sinun itsesi saatava pois itsestäsi. Se huono itsetuntosi ja epävarmuutesi, olet tehnyt hyvin paljon töitä, mutta... ja kun sen huomaan, että olet kaltaiseni, tulen hyvin lähelle, noin puolen sentin päähän huulistasi. Niin, että katson ihan läheltä silmiisi omilla suurilla, avoimilla ja rehellisillä silmilläni, niin että hengität minua ja siltikään ole fyysisesti kosketuksissa. Vain hengitys on välissämme, ja sitten tiedät, olet perillä. Olet valmis. Olen ehdoton, mutta silti lämmin ja ehkä herttainen..
Se oli hyvä sana. Herttainen. Eli <3 inen. Olet valmis lukemaan silmäni, luvalla ja läheltä. Sieltä näet sen, tai luet sen, mitä kukaan toinen ei ole saanut lukea. On yrittänyt, mutta..
Sieluni. Mutta en itse sano sanaakaan, sinä saat lukea ja ehkä sitten ymmärrät enemmän miksi ja mikä olen.
Mukavaa keskiviikkoa vaan kaikille 9.9.
".....ja hän kätki sanat sydämeensä ja oli hiljaa"
Se oli hyvä sana. Herttainen. Eli <3 inen. Olet valmis lukemaan silmäni, luvalla ja läheltä. Sieltä näet sen, tai luet sen, mitä kukaan toinen ei ole saanut lukea. On yrittänyt, mutta..
Sieluni. Mutta en itse sano sanaakaan, sinä saat lukea ja ehkä sitten ymmärrät enemmän miksi ja mikä olen.
Mukavaa keskiviikkoa vaan kaikille 9.9.
".....ja hän kätki sanat sydämeensä ja oli hiljaa"
Vastaukset 28
Vanhimmat
Et ole tyhmä mutta hivenen ylimielinen. Ehtoja, rajoja... Miltä mahtaisi tuntua jos toinen luulisi tuntevansa sinun sielusi ennalta ja määräisi mitä sinussa pitää muuttua ennen kuin olet arvoisensa? Luuletko olevasi täydellinen itse, herää kysymys. Sanasi saattavat myös karkottaa toisen, sillä kukapa haluaisi olla niin heikko että muuttaa itseään toisen vuoksi, kelvatakseen.
.....sielu, se on vastaukseni. Ylimielinen niiden mielestä, jotka eivät henkisiä tai yms asioita ymmärrä.
Tai sitten henkinen omasta mielestäsi ja muiden mielestä vain ylimielinen...
Hyväsydäminen ja sielukas ihminen ymmärtää antaa toisten olla juuri sellaisia kuin he ovat, ehdoitta. Iloita heidän henkisestä kasvustaan muttei asettaa tasoja ulkopuolelta. En ole pystynyt tähän vielä itsekään mutten sentään aseta lähentymiselle ehtoja.
En voi sallia, että omasta tahdostani tai tyhmyydestäni haluaisin itseäni puukotettavan, varsinkaan ihmisen taholta, jota rakastan. En usko, että hän kärsii tilanteesta, päin vastoin, hänen elämässään asiat ovat ns todella hyvällä mallilla ja uskon, että hän on aivan varmasti niin paljon elämänsä aikana kokenut vääryyttä, että on taistellut ja tottunut siihen. Kenties hän valikoitui akanoista juuri siksi. Olen itse tieni kulkenut ja tiedän mitä on olla negatiivinen, kaikkihan sitä on. Jos olisin itse negatiivinen, niin en olisi kokenut tätä kaikkea. Asiaa, joka on sellainen, jota ei tavallisella ja tavallisen ihmisen järjellä pysty käsittämään. Mutta ei muuta. Oikea elämä vain nyt vetää puoleensa.. netti, on asia, joka on vain meidän päässämme, asia, joka ei ole mitään pysyvää. Hän saa lähestyä, en kiellä. Mutta että avaan täysin paljaan minäni, itseni, se on ennalta määrätty. Noin 1/5 itsestäni on piilossa.
Sinäkö ylennät itsesi peräti tavattomaksi ihmiseksi. Sinulla on siis jotain muuta kuin tavallisen ihmisen järki?
Noin typerät ajatukset kannattaa pitää itsellään. Kova maailma vastassa.
Ehkä ymmärrän vähän, ehkä en. Toivot toisen olevan tietynlainen, koska uskot tietäväsi mikä toimisi sinun kanssasi? Millaiselle ihmiselle voisit paljastaa oman sielusi kokonaisena turvallisesti ja onnistuneesti? Noi ei siis olekaan rajoja toiselle vaan rajoja itseesi, näin ymmärsin. Aika vähänhän susta on piilossa jos vain viidesosa, useilla enemmänkin ehkä.
Vaikka vastustin tuota ulkoapäin vaatimista, myönnän omalla kohdallani tiedostaneeni, mitä minun on itsessäni saatava vankemmalle pohjalle ennen toiseen (kehenkään) tutustumista. Ja sattuu olemaan juurikin itsearvostus ja -tunto... Mut ei siitäkään enempää. Käytit vain niin jyrkkiä sanamuotoja että niistä tuli mun korviin käskyjä. Anna muiden tajuta asiansa itse, älä ohjeista, jooko. Muut tuntee kenties itsensä paremmin kuin sä luulet tai tunnet ne. Hyvää lähestymistä teille:)
Ehkä vain kirjoitin tänne siksi, ainoana motiivina tietää millaisia sieluja on "liikenteessä tai kirjoittelumielessä" anonyymillä tunteita tai ikävää käsittelevällä palstalla...?
Ei me voida sitä toki tietää. Mutta kun keskustelet, me osallistutaan. Jos kirjoitat minä-muodossa, oletan että puhut itsestäsi ja vastaan samassa muodossa. Saat toki tutkia vain objektiivisesti mutta mä vastaan subjektiivisesti. En kuin tuntisin sut, mutta kuten kohdalleni ajattelisin jos tuntisin. Enkä myöskään asiantuntija-virkamiehenä vaan persoonani kautta.
No, millaisia sieluja löysit;)?Sieluja tuskin kuitenkaan..
Oletko kenties psykologi tai mediatutkija?
Vaikka ihminen olisi kokenut vääryyttä, selvinnyt siitä ja tottunut tappelemaan sitä vastaan niin ei rakkaan pitäisi olla sellainen ihminen. Rakkaan lähellä pitäisi olla hyvä olla. Ei kukaan varmaan halua tapella kokoajan vastaan eli en ymmärrä puhetta jostakin tottumuksesta.
Missä kohtaa ilmensin olevani julma?
Se jokaisen oma mieli muuttaa luetun itselle ymmärrettävään muotoon.. olen vain sielu. En muuta, eli henkäys teille. Eli läpinäkyvä, kenties alitajunta? Tai omatunto?
Mikä sekopää olet. Minulla ainakin on oma sielu, alitajunta ja omatunto. Puhu vaan itsestäsi äläkä kuvittele itseäsi muiden yläpuolelle. Pudotus on luja. Mutta tuolla asenteella kolahtaa ja lujasti.
Nämä on sanoja.
Tää oli jotenkin outo ja jopa pelottava kirjoitus. :D
Tuijotus suurilla silmillä. Voi jösses.
No niin.. ehkä se oli vaan yritys kertoa omista tunteista. Hyvä.
Voi elämä :D
Varohan, ettet riko itseäsi liialliseen varmuuteen. Ettet olisi sokaistunut omiin tunteisiisi.
Jos ihmistä peilaa vain omien tai ympäristön odotusten kautta niin eipä silloin mistään aidoista tunteista voida puhua. Ihmiset voi hyväksyä sellaisenaan vikoineen ja puutteineen.
Jos olisi minulle sanoisin... itseasiassa olenkin sanonut, että en sinua koskaan ikinä missään tilanteessa puukottaisi, koska mä pidän sun pienestä sievästä sielustas ihan liikaa, ja kunnioitan suuresti .
Olen hyvin hämmästynyt siitä, miten ilkeä ihminen sisimässää oikeasti on. Maailman kaunein asia ja tavoitelluin asia, rakkaus, ei jätä ketään kylmäksi, sen tekee VAIN ihminen.
Et ole tyhmä, mutta ei kirjoituksesi kovin suurta älykkyyttäkään ilmaise.
Ei sinunkaan.
sulta.. Että miks ei aiemmin jo ois voinu tapahtua... ehkä siinä on ollut jotain negatiivista joo mutta on hienoa nähdä että sä kerrot tollasella varmuudella. mutta joku muttahan sulla tossa oli. Mä tahtoisin heittää ne negatiivisuudet roskiin jo mutta näetkö sä sen millon ja miten että mä sit oon valmis sulle? Kun jos se lähtee itsestä kaikki niin onko toinen sitten samoilla aalloilla kans valmiina. Oikein tyrmäävää muuten taas sinulta uh
Onko aloittaja nainen vai mies, mitä luulet? Entä itse, oletko nainen vai meisselinvääntäjä?
naiselle osoitin viestini täysin asiaa ajattelematta kun aloitus jokseenkin vaikutti niin vahvasti naisen kädenjäljeltä.
Kunhan leikittelin, sanoilla saa itselleen joskus niin voimallisen olon. Vaikka jälkeenpäin nolottaa. Rakkausasioissa tärisen ja olen kuin haavanlehti, mutta osaan silti rakastaa.
Ehkä minäkin opin joskus.
Negatiiset tunteet ovat juurikin niitä jotka pitää epäluotettavat ihmiset kaukana. Koska pitää olla varmuus siitä että toinen hyväksyy itsenää.
Lapsikin tarvitsee luotettavan aikuisen joka ei hylkää hädän hetkellä.
Tuo on niin totta moraalinvartija. Lapsillakin pitää olla ainakin se yksi tuki ja turva.
En ole kaltaisesi. Odotat, että muutun, muutan itseäni. En tee niin. Minussa on hyvät ja huonot puoleni, on ja pysyy. Älä odota minua, en tule.
Miksi pitäisi muuttua? Miten tuo liittyy siihen, että joku ei tule tai miksi pitäisi olla jonkun tietyn kaltainen, kuka sellaista haluaa? Selitä hieman hetki_ikuisuuden.