pakanallinen joulukuusi

Unohtamatta joulupukkia, tonttuja, lahjoja, monia joulukoristeita (esim. olkipukkeja), tulia ja kynttilöitä, jotka eivät suoranaisesti liity kristinuskoon nekään.

Hesarissa on muutamana viime päivänä ollut uutisia Ranskassa syntyneestä kiistasta joulukuusista kouluissa. Jotkut katsoivat, että joulukuusi on kristillinen, ja näkyvät uskonnolliset symbolithan kiellettiin tänä vuonna ranskalaisissa valtionkouluissa. Lopulta voitti kanta, että kuuset saavat olla, koska niillä ei viitata kristillisyyteen.

eikös kekri enneminkin ole uudenvuodenjuhla (ja vainajien-) jota vietetään marraskuussa, noin syyspäivänseisauksen paikkeilla. Ja kekripukin kestitsemisellä turvattiin seuraavan vuoden satoa? totta kylläkin että se on toiminut joulun edeltäjänä. ja olkipukit yms ovat sieltä peräisin(?). vai onko minnuuu huijattu?

anni kirjoitti:

eikös kekri enneminkin ole uudenvuodenjuhla (ja vainajien-) jota vietetään marraskuussa, noin syyspäivänseisauksen paikkeilla. Ja kekripukin kestitsemisellä turvattiin seuraavan vuoden satoa? totta kylläkin että se on toiminut joulun edeltäjänä. ja olkipukit yms ovat sieltä peräisin(?). vai onko minnuuu huijattu?

Lue lisää

Ihan oikein, uuden vuoden juhlahan se on. Mutta nykyisin selvästi on näkyvissä kiintoisalla tavalla, että joulu on syrjäyttänyt kekrin, ja toisaalta monet pakanalliset perinteet ovat edelleen voimissaan, ja jopa juuri ne kaikkein "jouluisimmat" saattavatkin olla pakanallista alkuperää.

Mutta olkipukeista en ole varma. En ole niistä mistään kunnon selitystä löytänyt. Toisaalta ne olisi helppo ymmärtää osaksi "pukki - perinnettä", toisaalta itse miellän olkikoristeet, esim. himmelit suomenruotsalaisuuden/ ruotsalaisuuden piiriin. Ehkä jollakin täällä olisi parempaa tietoa?

Auratar kirjoitti:

Ihan oikein, uuden vuoden juhlahan se on. Mutta nykyisin selvästi on näkyvissä kiintoisalla tavalla, että joulu on syrjäyttänyt kekrin, ja toisaalta monet pakanalliset perinteet ovat edelleen voimissaan, ja jopa juuri ne kaikkein "jouluisimmat" saattavatkin olla pakanallista alkuperää.

Mutta olkipukeista en ole varma. En ole niistä mistään kunnon selitystä löytänyt. Toisaalta ne olisi helppo ymmärtää osaksi "pukki - perinnettä", toisaalta itse miellän olkikoristeet, esim. himmelit suomenruotsalaisuuden/ ruotsalaisuuden piiriin. Ehkä jollakin täällä olisi parempaa tietoa?

Lue lisää

Olkikoristeet ovat muuttuneet _koristeiksi_ vasta vähän myöhemmällä ajalla. Oljesta tehdyt kuvat ja hahmot ovat olleet 'vanhan pellon' hahmoja. Joissakin tapauksissa liittyneet hedelmällisyyteen.

Eri maissa on ollut erilaisia juhlia ja juhla-aikoja. Joulu on kirjaimellisesti siirretty alkukristittyjen toimesta erään suuren mm. Roomassa vietetyn juhlan päälle (Sol Invictuksen, Voittamattoman Auringon Juhla -Talven pimeimpänä aikana juhlitaan Auringon paluuta) ja niinpä kun esim. Suomessa ei aivan samalle päivälle juhlaa osunut, niin joulu laajennettiin korvaamaan myös kekri. Saman kohtalon ovat kokeneet myös suuri osa muista juhlapyhistä suuressa osassa maailmaa.

Ja ainakin Phyllis Siefker on kirjassaan samaistanut joulupukin vierailuineen pohjoisen Euraasian pyyntikulttuurien karhunpeijaisiin. Karhu vain vaihtunut pukkiin siirryttäessä metsästys-keräilystä karjanhoitoon. Karhunpeijaiset taas saattavat edustaa vanhinta lähdettä Kristus-myytille. Perinteen mukaanhan:

- karhu oli jumalan poika t. tytär joka oli laskeutunut alas taivaasta t. vuorilta
- joka surmattiin pahojen tekojensa tähden, mutta jonka surmaamisesta oltiin pahoillaan
- jonka liha syötiin ja veri juotiin sen hautajaisissa, jotka olivat samalla myös sen häät
- jonka kallo ripustettiin karsittuun mäntyyn t. seipään päähän
- ja jonka henki palautettiin näiden menojen kautta taivaaseen t. vuorille isänsä (ja äitinsä) luo ja jonka toivottiin syntyvän ja palaavan uudelleen seuraavana talvena

Varhaisin tunnettu maanviljelyskulttuuriin liittyvät sykli-myytti löytyy sumerilaisilta, kertoen Inanna-jumalattaresta, ja siinä on ilmeisiä yhtymäkohtia pohjoiseen karhu-myyttiin.

- Inanna laskeutuu alas taivaasta ja alas tuonelaan
- tuomitaan kuolemaan ja surmataan
- ripustetaan koukkuun
- herätetään kuolleista kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua, jonka jälkeen hän astuu ylös taivaaseen

Inannan sijaisiksi tuonelaan tulivat sitten hänen miehensä Dumuzid (joka samaistetaan viljaan) aina keväästä syksyyn ja hänen sisarensa Gestinanna (joka samaistetaan viiniin) aina syksystä kevääseen. Maanviljelyyn siirryttäessä jumalan karhupojan liha ja veri vaihtui leipään ja viiniin, joita UT:ssa edelleen kutsutaan jumalan pojan lihaksi ja vereksi.

Joulupukki ja Jeesus edustavat siis samaa myyttiä ;-)

http://www.forteantimes.com/articles/118_santan.shtml
http://www.aikakone.org/ohtonen.htm

Heikki

Auratar kirjoitti:

Ihan oikein, uuden vuoden juhlahan se on. Mutta nykyisin selvästi on näkyvissä kiintoisalla tavalla, että joulu on syrjäyttänyt kekrin, ja toisaalta monet pakanalliset perinteet ovat edelleen voimissaan, ja jopa juuri ne kaikkein "jouluisimmat" saattavatkin olla pakanallista alkuperää.

Mutta olkipukeista en ole varma. En ole niistä mistään kunnon selitystä löytänyt. Toisaalta ne olisi helppo ymmärtää osaksi "pukki - perinnettä", toisaalta itse miellän olkikoristeet, esim. himmelit suomenruotsalaisuuden/ ruotsalaisuuden piiriin. Ehkä jollakin täällä olisi parempaa tietoa?

Lue lisää

Kyllä niitä himmeleitä ihan Suomessa on ollut suomalaisilla.

Mutta tässä meidän täytyy ottaa huomioon, että pakanallisina aikoina ei ollut samanlaista käsitettä Suomesta ja Ruotsista kuin nykyään. Kansamme olivat aika paljon yhteydessä toisiinsa kauppareissuilla. Niin ja ryöstöretkilläkin.
Vaikutteita on mennyt varmasti molempiin suuntiin.

Mutta jos tarkoitit himmelin tulleen Suomeen ruotsalaistamisen aikana, niin ei ei ei.

Niin ja terve taas Sinulle.
Erittäin hyvää alkanutta Keskitalven juhlaa.

Auratar kirjoitti:

Ihan oikein, uuden vuoden juhlahan se on. Mutta nykyisin selvästi on näkyvissä kiintoisalla tavalla, että joulu on syrjäyttänyt kekrin, ja toisaalta monet pakanalliset perinteet ovat edelleen voimissaan, ja jopa juuri ne kaikkein "jouluisimmat" saattavatkin olla pakanallista alkuperää.

Mutta olkipukeista en ole varma. En ole niistä mistään kunnon selitystä löytänyt. Toisaalta ne olisi helppo ymmärtää osaksi "pukki - perinnettä", toisaalta itse miellän olkikoristeet, esim. himmelit suomenruotsalaisuuden/ ruotsalaisuuden piiriin. Ehkä jollakin täällä olisi parempaa tietoa?

Lue lisää

Niin ja siitä joulusta. Kyllä se jeesus-joulumme on entisen Keskitalven juhlan päällä. (kieh kieh... eivät ristin miehet saaneet kitkettyä pakanallista tapaa, niin piti peittää se) Sitä vietettiin 21.12-13.1. Auringon uskottiin tällöin syntyvän uudestaan. Valon juhla siis.

Totta on kyllä se, että tämä nykyinen joulu on sekoittunut kekrin kanssa. Kekristä tulivat ruoat ym, mutta ajankohta on Keskitalven juhlasta... Yulina myös tunnettu, enpä sen pakanallisen ajan suomalaista nimeä tiedä.

Ukonpoika kirjoitti:

Niin ja siitä joulusta. Kyllä se jeesus-joulumme on entisen Keskitalven juhlan päällä. (kieh kieh... eivät ristin miehet saaneet kitkettyä pakanallista tapaa, niin piti peittää se) Sitä vietettiin 21.12-13.1. Auringon uskottiin tällöin syntyvän uudestaan. Valon juhla siis.

Totta on kyllä se, että tämä nykyinen joulu on sekoittunut kekrin kanssa. Kekristä tulivat ruoat ym, mutta ajankohta on Keskitalven juhlasta... Yulina myös tunnettu, enpä sen pakanallisen ajan suomalaista nimeä tiedä.

Lue lisää

"Yulina myös tunnettu, enpä sen pakanallisen ajan suomalaista nimeä tiedä."

Siis yulena, eikös..? Yule oli kai kelttien juhla, ja siten lainatavaraa, totta. Voisiko nimitys olla suomeksi yksinkertaisesti talvipäivänseisaus? Minä vietän itse sitä, esim. vain polttamalla kynttilää, onhan pimeyden vaihtuminen valoon niitä harvoja asioita vuodenkierrossa, jotka meitä nykyihmisiä oikeasti koskettavat... ;)

On vain vähän hassua, kun ihmiset eivät ymmärrä tämän juhlan historiaa.

Ukonpoika kirjoitti:

Kyllä niitä himmeleitä ihan Suomessa on ollut suomalaisilla.

Mutta tässä meidän täytyy ottaa huomioon, että pakanallisina aikoina ei ollut samanlaista käsitettä Suomesta ja Ruotsista kuin nykyään. Kansamme olivat aika paljon yhteydessä toisiinsa kauppareissuilla. Niin ja ryöstöretkilläkin.
Vaikutteita on mennyt varmasti molempiin suuntiin.

Mutta jos tarkoitit himmelin tulleen Suomeen ruotsalaistamisen aikana, niin ei ei ei.

Niin ja terve taas Sinulle.
Erittäin hyvää alkanutta Keskitalven juhlaa.

Lue lisää

"Mutta jos tarkoitit himmelin tulleen Suomeen ruotsalaistamisen aikana, niin ei ei ei."

Niin, sitä tarkoitin, Ruotsin vallan aikaa. Ja että esim. himmeli ei siten olisi kovin pakanallinen symboli. Mutta kiitos tiedosta. :)

"Niin ja terve taas Sinulle.
Erittäin hyvää alkanutta Keskitalven juhlaa."

Kiitos, Sinulle samoin. Ja sahtia sitten maltilla, vai mitä... ;)
Pakanallisiin juhliinhan on liittynyt usein kelpo lailla ryypiskelyä... x)

awyrol kirjoitti:

Olkikoristeet ovat muuttuneet _koristeiksi_ vasta vähän myöhemmällä ajalla. Oljesta tehdyt kuvat ja hahmot ovat olleet 'vanhan pellon' hahmoja. Joissakin tapauksissa liittyneet hedelmällisyyteen.

Eri maissa on ollut erilaisia juhlia ja juhla-aikoja. Joulu on kirjaimellisesti siirretty alkukristittyjen toimesta erään suuren mm. Roomassa vietetyn juhlan päälle (Sol Invictuksen, Voittamattoman Auringon Juhla -Talven pimeimpänä aikana juhlitaan Auringon paluuta) ja niinpä kun esim. Suomessa ei aivan samalle päivälle juhlaa osunut, niin joulu laajennettiin korvaamaan myös kekri. Saman kohtalon ovat kokeneet myös suuri osa muista juhlapyhistä suuressa osassa maailmaa.

Lue lisää

"Vanhan pellon"?
Heh, onko niillä ollut sitten jotakin tekemistä oman Dionysoksemme/ Bacchuksemme, Pellon pekon kanssa? Vai onko kyseessä vain jokin "sadon varmistus" - riitti?

Millaisiakahan nuo olkikoriste - tms. mallit olivat muuten alunperin?

Heikki J. Patrikainen kirjoitti:

Ja ainakin Phyllis Siefker on kirjassaan samaistanut joulupukin vierailuineen pohjoisen Euraasian pyyntikulttuurien karhunpeijaisiin. Karhu vain vaihtunut pukkiin siirryttäessä metsästys-keräilystä karjanhoitoon. Karhunpeijaiset taas saattavat edustaa vanhinta lähdettä Kristus-myytille. Perinteen mukaanhan:

- karhu oli jumalan poika t. tytär joka oli laskeutunut alas taivaasta t. vuorilta
- joka surmattiin pahojen tekojensa tähden, mutta jonka surmaamisesta oltiin pahoillaan
- jonka liha syötiin ja veri juotiin sen hautajaisissa, jotka olivat samalla myös sen häät
- jonka kallo ripustettiin karsittuun mäntyyn t. seipään päähän
- ja jonka henki palautettiin näiden menojen kautta taivaaseen t. vuorille isänsä (ja äitinsä) luo ja jonka toivottiin syntyvän ja palaavan uudelleen seuraavana talvena

Varhaisin tunnettu maanviljelyskulttuuriin liittyvät sykli-myytti löytyy sumerilaisilta, kertoen Inanna-jumalattaresta, ja siinä on ilmeisiä yhtymäkohtia pohjoiseen karhu-myyttiin.

- Inanna laskeutuu alas taivaasta ja alas tuonelaan
- tuomitaan kuolemaan ja surmataan
- ripustetaan koukkuun
- herätetään kuolleista kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua, jonka jälkeen hän astuu ylös taivaaseen

Inannan sijaisiksi tuonelaan tulivat sitten hänen miehensä Dumuzid (joka samaistetaan viljaan) aina keväästä syksyyn ja hänen sisarensa Gestinanna (joka samaistetaan viiniin) aina syksystä kevääseen. Maanviljelyyn siirryttäessä jumalan karhupojan liha ja veri vaihtui leipään ja viiniin, joita UT:ssa edelleen kutsutaan jumalan pojan lihaksi ja vereksi.

Joulupukki ja Jeesus edustavat siis samaa myyttiä ;-)

http://www.forteantimes.com/articles/118_santan.shtml
http://www.aikakone.org/ohtonen.htm

Heikki

Lue lisää

Mielenkiintoinen samaistus.

Peijaisia vietettiin (karhun-, hirven- ja yleensä muunkin suurriistan) eläimen hengen lepyttämiseksi ja ne pidettiin pyyntikauden lopulla, jotta eläimen henki -ja itse eläin- antaisi mahdollisuuden heimolle elää seuraavallakin kaudella (ts. tulisi takaisin metsästettäväksi).
Näin siis yhden myytin mukaan.

Hirvipeijaisiahan vietetään edelleen, nykyään enemmän kauden lopettajaisjuhlana kuin lepytysriittinä (eli suurimmalla osalla juhlijoista ei ole pienintäkään käsistystä juhlansa alkuperästä).

Auratar kirjoitti:

"Vanhan pellon"?
Heh, onko niillä ollut sitten jotakin tekemistä oman Dionysoksemme/ Bacchuksemme, Pellon pekon kanssa? Vai onko kyseessä vain jokin "sadon varmistus" - riitti?

Millaisiakahan nuo olkikoriste - tms. mallit olivat muuten alunperin?

Lue lisää

Suomessa erilaisten jumalien ja riittien juhliminen oli hyvin paikallista (vrt. Ritvalan kultti), joten on hyvinkin mahdollista, että joissain osissa maata on juhlittu Pellon Pekkoa, toisissa osissa Mannun Eukkoa ja kolmannessa vaikka humalanhaltijaa (Remunen). Paikoittain varmasti useampaakin näistä ja lieni myöskin alueita, joilla ei yhtäkään.

Osaltaan tämä paikallisuus johtunee siitä, että alunperin suomalaiset olivat metsästys/kalastus -kansaa ja maanviljely hyvin vähäistä (Metsän ja Ilman jumalia oli paljon enemmän kuin Maan), eikä niiden juhliminen oikein vakiintunut millekään suuremmalle alueelle. Viljelysseuduilla se oli varmasti yleisempää kuin metsämailla.

Olkikoristeiden malleja ei valitettavasti taida saada enää mistään, mutta uskoisin, että nykyisissä on tallella ainakin jotain alkuperäisistä.

En muista että siellä olisi mainittu tuollaista tapaa, mutta saatan muistaa väärinkin. Ainakin siellä mainitaan israelilaisten palvoneen kanaanilaista hedelmällisyyden jumalatarta Asheraa vehreiden puiden alla. Myös Jahven temppelissä on ilmeisesti alunperin ollut Asheralle pyhitetty oliivipuu, joka mainitaan eräässä psalmissa.

Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan
huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti. -- Ps. 52:8 (52:10)

Tämän saitin mukaan kokonaisten kuusien tuominen sisälle periytyisi myöhäiskeskiajan kristityiltä germaaneilta ja skandinaaveilta, vaikka jo egyptiläiset, roomalaiset ja druidit olivat käyttäneet vihreitä lehviä talvipäivänseisauksen juhlissaan.

http://www.christmas-tree.com/where.html

Tämän mukaan taas joulukuusi periytyisi keskiaikaisissa mysteerinäytelmissä käytetyistä paratiisipuista, jotka edustivat sekä elämän, että hyvän- ja pahantiedon puuta, ja jotka koristeltiin omenoilla.

http://users.rcn.com/tlclcms/chrtree.htm

Paratiisipuu taas on saattanut olla alunperin Asherah-jumalattaren puu, koska Raamatun Eeva on ilmeisesti alunperin ollut Asherah, jonka eräs nimi oli Chawat, eli sama kuin heprean Eeva, Chawah.

Kuusi oli myös eräs assyrialaisten pyhistä puista, ja erään tarinan mukaan kuusen käpyyn oli kirjoitettu jumalan nimi, jonka vuoksi se oli tapana asetettaa sairaan ihmisen käteen tämän parantumiseksi.

http://www.zyworld.com/Assyrian/Assyrian sacred tree of life.htm

Itselleni puissa yleensäkin on jotain mystiikkaa ja talvinen tuuhea kuusi ja kaikki värit ja valot vain korostavat vaikutelmaa.

Heikki