Hyvä ilmanvaihto takaa myös rakennuksen terveyden
Sisäilma on hyvä silloin kun sen olemassaoloa ei edes huomaa. Jotta tuntisit olosi mukavaksi ja virkeäksi, sisäilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihdon on oltava koko ajan päällä.
Uudet ilmanvaihtolaitteet ovat energiatehokkaita, helppokäyttöisiä ja niiden toimintaa voidaan säätää perheen vuorokausirytmin mukaan. Ilmavaihdon kautta rakennuksen energiasta poistuu kolmannes, joten sen toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota energiansäästönkin kannalta.
Nykyaikainen energiatehokas omakotitalon ilmanvaihto toteutetaan koneellisena tulo- ja poistoilmanvaihtona, johon yhdistyy tehokas lämmöntalteenotto (LTO). Näin myös lämmitysenergiaa säästyy. Ilmastointilaite ja jäähdytyksen mahdollistava riittävän ilmamäärän mukainen kanavisto antavat mahdollisuuden kesäaikana myös sisäilman jäähdytykseen.
Kerrostaloissa sen sijaan on yleistä, että ilma virtaa sisään alakerran asuntoihin, niistä porraskäytävän kautta yläkerroksiin, joista se poistuu ylipaineisen seinän kautta. Hataran rakennuksen ilmanvaihtoa ei ole mahdollista hallita koneellisesti, säästä riippuvilla vuotoilmavirroilla on suuri merkitys. Hallitsemattoman vuotoilmanvaihdon lämmitykseen kuluvaa energiaa ei ole mahdollista saada talteen edes ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteilla.
Selvimmin rakojen vaikutus tuntuu vetona kun kylmä ulkoilma virtaa sisään. Liian suuri poistoilmanvaihto lisää raoista tulevaa ilmavirtaa. Useampikerroksisissa rakennuksissa ilmavuodot johtavat epäpuhtauksia (tupakansavu, pakokaasut, hajut) eri tilojen välillä silloin, kun ilmanvaihdon painesuhteet ovat väärät.
Rakenteiden ilmavuodot
Rakennuksen vaipan tiiviys on keskeinen rakenteiden kosteudensiirtoon ja ilmanvaihdon toimintaan vaikuttava tekijä. Kosteusfysiikan kannalta on tärkeää, että ilma kulkee rakenteessa ulkoa sisälle koska Suomen kylmässä ilmastossa seinän sisään pääsevä sisäilman kosteus tiivistyy herkästi. Parhaiten tämä voidaan estää tiiviillä höyrysululla. Ilmanvaihto pystytään helpoimmin hallitsemaan tiiviissä rakennuksessa, jossa lähes kaikki ilma kulkee ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Viime vuosina on usein syytetty liian tiiviitä rakenteita, ”pullotaloja”, sisäilman ongelmista. Itse tiiviys ei kuitenkaan ole ongelmien syy, vaan sisäilman epäpuhtauslähteet ja puutteellinen ilmanvaihto.
Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti tilaan, on kyseessä tulo- ja poistoilmanvaihto, muussa tapauksessa vain poistoilmanvaihto.
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon etuna on mahdollisuus tuloilman suodatukseen ja lämmöntalteenottoon poistoilmasta.
Painovoimaisen poistoilmanvaihdon suosio erityisesti asuinrakennuksissa perustuu alhaisiin investointikustannuksiin.
Painovoimaisen ilmanvaihdon huonoja puolia on erityisesti heikko ilman vaihtuvuus (etenkin lämpimällä kelillä ulko- ja sisäilman lämpötilojen ollessa lähellä toisiaan), korkea energian kulutus lämpimän sisäilman vuotaessa ilman lämmön talteenottoa tai säätömahdollisuuksia hallitsemattomasti ulos rakennuksesta ja lisäksi vielä vedon tunnetta ilmenee painovoimaiseen ilmanvaihtoon liittyen. Energiankulutus on suurempaa verrattuna koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään, koska poistoilman lämpöenergiaa ei saada kierrätettyä takaisin tuloilmaan, vaan se poistuu suoraan ulos. Vetoa aiheutuu korvausilmaventtiilien lähettyvillä kylmän korvausilman virratessa rakennuksen sisälle.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa sekä tulo- että poistoilmaa liikutetaan koneellisesti rakennuksen sisällä. Tällä tavoin pystytään parhaiten varmistamaan tasainen ilmanvaihtuvuus rakennuksessa. Ilmanvaihtoa voidaan myös tarvittaessa tehostaa esimerkiksi peseytymisen ja saunomisen ajaksi. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän etuna on lisäksi sen energiatehokkuus. Tässä järjestelmässä poistoilman lämpöenergialla saadaan lämmitettyä tuloilmaa lämmöntalteenoton avulla.
Vanhemmissa kerrostaloasunnoissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto tulee etenkin alempien kerrosten asuntoihin korvausilma n. 90%:sti postiluukusta rappukäytävän puolelta sisään asuntoon, samaten kaikissa asunnoissa (eli ylempienkin kerrosten asunnoissa) mikäli kerrostalossa on pelkkä koneellinen poisto, muttei tuloa. Seurauksena on, että porraskäytävien hajut leviävät huoneistoon ja postiluukusta tule muutenkin likaista suodattamatonta ilmaa asuntoon sisään.
Ilmanvaihdon ongelmiin voi törmätä niin uudessa kuin vanhassakin kerrostaloasunnossa.
Hyvin rakennettu OK-talo on tiivis. Nykyaikaisella tiiviillä rakentamisella ja kunnollisella ilmanvaihdolla saadaan hyvä sisäilman laatu energiatehokkaasti OK-taloon.
Sisäilma on hyvä silloin kun sen olemassaoloa ei edes huomaa. Jotta tuntisit olosi mukavaksi ja virkeäksi, sisäilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihdon on oltava koko ajan päällä.
Uudet ilmanvaihtolaitteet ovat energiatehokkaita, helppokäyttöisiä ja niiden toimintaa voidaan säätää perheen vuorokausirytmin mukaan. Ilmavaihdon kautta rakennuksen energiasta poistuu kolmannes, joten sen toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota energiansäästönkin kannalta.
Nykyaikainen energiatehokas omakotitalon ilmanvaihto toteutetaan koneellisena tulo- ja poistoilmanvaihtona, johon yhdistyy tehokas lämmöntalteenotto (LTO). Näin myös lämmitysenergiaa säästyy. Ilmastointilaite ja jäähdytyksen mahdollistava riittävän ilmamäärän mukainen kanavisto antavat mahdollisuuden kesäaikana myös sisäilman jäähdytykseen.
Kerrostaloissa sen sijaan on yleistä, että ilma virtaa sisään alakerran asuntoihin, niistä porraskäytävän kautta yläkerroksiin, joista se poistuu ylipaineisen seinän kautta. Hataran rakennuksen ilmanvaihtoa ei ole mahdollista hallita koneellisesti, säästä riippuvilla vuotoilmavirroilla on suuri merkitys. Hallitsemattoman vuotoilmanvaihdon lämmitykseen kuluvaa energiaa ei ole mahdollista saada talteen edes ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteilla.
Selvimmin rakojen vaikutus tuntuu vetona kun kylmä ulkoilma virtaa sisään. Liian suuri poistoilmanvaihto lisää raoista tulevaa ilmavirtaa. Useampikerroksisissa rakennuksissa ilmavuodot johtavat epäpuhtauksia (tupakansavu, pakokaasut, hajut) eri tilojen välillä silloin, kun ilmanvaihdon painesuhteet ovat väärät.
Rakenteiden ilmavuodot
Rakennuksen vaipan tiiviys on keskeinen rakenteiden kosteudensiirtoon ja ilmanvaihdon toimintaan vaikuttava tekijä. Kosteusfysiikan kannalta on tärkeää, että ilma kulkee rakenteessa ulkoa sisälle koska Suomen kylmässä ilmastossa seinän sisään pääsevä sisäilman kosteus tiivistyy herkästi. Parhaiten tämä voidaan estää tiiviillä höyrysululla. Ilmanvaihto pystytään helpoimmin hallitsemaan tiiviissä rakennuksessa, jossa lähes kaikki ilma kulkee ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Viime vuosina on usein syytetty liian tiiviitä rakenteita, ”pullotaloja”, sisäilman ongelmista. Itse tiiviys ei kuitenkaan ole ongelmien syy, vaan sisäilman epäpuhtauslähteet ja puutteellinen ilmanvaihto.
Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti tilaan, on kyseessä tulo- ja poistoilmanvaihto, muussa tapauksessa vain poistoilmanvaihto.
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon etuna on mahdollisuus tuloilman suodatukseen ja lämmöntalteenottoon poistoilmasta.
Painovoimaisen poistoilmanvaihdon suosio erityisesti asuinrakennuksissa perustuu alhaisiin investointikustannuksiin.
Painovoimaisen ilmanvaihdon huonoja puolia on erityisesti heikko ilman vaihtuvuus (etenkin lämpimällä kelillä ulko- ja sisäilman lämpötilojen ollessa lähellä toisiaan), korkea energian kulutus lämpimän sisäilman vuotaessa ilman lämmön talteenottoa tai säätömahdollisuuksia hallitsemattomasti ulos rakennuksesta ja lisäksi vielä vedon tunnetta ilmenee painovoimaiseen ilmanvaihtoon liittyen. Energiankulutus on suurempaa verrattuna koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään, koska poistoilman lämpöenergiaa ei saada kierrätettyä takaisin tuloilmaan, vaan se poistuu suoraan ulos. Vetoa aiheutuu korvausilmaventtiilien lähettyvillä kylmän korvausilman virratessa rakennuksen sisälle.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa sekä tulo- että poistoilmaa liikutetaan koneellisesti rakennuksen sisällä. Tällä tavoin pystytään parhaiten varmistamaan tasainen ilmanvaihtuvuus rakennuksessa. Ilmanvaihtoa voidaan myös tarvittaessa tehostaa esimerkiksi peseytymisen ja saunomisen ajaksi. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän etuna on lisäksi sen energiatehokkuus. Tässä järjestelmässä poistoilman lämpöenergialla saadaan lämmitettyä tuloilmaa lämmöntalteenoton avulla.
Vanhemmissa kerrostaloasunnoissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto tulee etenkin alempien kerrosten asuntoihin korvausilma n. 90%:sti postiluukusta rappukäytävän puolelta sisään asuntoon, samaten kaikissa asunnoissa (eli ylempienkin kerrosten asunnoissa) mikäli kerrostalossa on pelkkä koneellinen poisto, muttei tuloa. Seurauksena on, että porraskäytävien hajut leviävät huoneistoon ja postiluukusta tule muutenkin likaista suodattamatonta ilmaa asuntoon sisään.
Ilmanvaihdon ongelmiin voi törmätä niin uudessa kuin vanhassakin kerrostaloasunnossa.
Hyvin rakennettu OK-talo on tiivis. Nykyaikaisella tiiviillä rakentamisella ja kunnollisella ilmanvaihdolla saadaan hyvä sisäilman laatu energiatehokkaasti OK-taloon.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.