Miltä mahtaa näyttää uusi isopurje mastoon tiukkaan vedettynä? Eli kaikki kireällä ja masto taivutettuna...onko se ihan levy?
Uusi purje
aloittelija
29129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ei ole. Purje leikataan siiven muotoon, siksi siinä on useita saumoja.
Kireälle vedettynä ilmaantuu vetosuuntaisia vekkejä, koska kangas venyy epätasaisesti
mistäs sitte tunnistaa uuden tai venyneen purjeen?
Kaikissa purjeissa ei ole saumoja ;-)
On niissä 3DL-purjeissakin saumoja, mutta ne eivät ole yhtä näkyviä kuin muissa. Paneeleista senkin kalvot on tehty: http://www.yachtsandyachting.com/news/1056
Jos siinä on läpilatat niin ei, on kuin lentokoneen siipi. Tästä on myös haittansa käytettäessä isoa tukipurjeena maininkiajossa tyynessä. Latat hetkahtavat taivutuspuolelta toiselle. Vajaalattaiset tavalliset ja rullaisot saa ihan kolmiolevyiksi.
Jos purjeen muoto olisi kuin lentokoneen siipi, sen nimenomaan saisi täysin tasolevyksi sopivasti kiristelemällä.
Todellista purjetta taas ei todellakaan saa, koska sen muoto ei ole kuin lentokoneen siipi, vaan sillä on kaarevuutta kaikissa suunnissa. Tämä siksi, koska purjeella ei ole juuri lainkaan sisäistä taivutusjäykkyyyttä, toisin kuin lentokoneen siivellä, eli purjeen muoto täytyy voida pitää järkevänä pinnan jännityksillä.
Ei purjetta saa levyksi nurkkia venyttämällä.
Lentokoneenkin siivellä on kaarevuutta kaikissa suunnissa vaikka vinglettejäei lasketa. Kohtauskulmakin on erilainen tyvessä ja kärjessä - kuin purjeen twist. Syy vain on eri.
Isoonpurjeeseen voidaan tehdä muoto kahdella tavalla: joko leikkaamalla etuliikki maston kaarta kaarevammaksi, tai leikkaamalla kaarta purjeen saumoihin. Tietty näitä kahta tapaa voidaan myös yhdistää. Sellaista purje, jossa muoto tulee enimmäkseen maston kaaresta saa paremmin muokattua mastoa taivuttamalla. Käytännössä tällaisen purjeen saa lähestulkoon levyksi, jos rikissä on riittävät säädöt, erityisesti. kunnon välitys takastaakin kiristyksessä. Myös vanttijännitykset voivat vaikuttaa maston tipumaan. Eli vastaus: riippuu purjeen leikkauksesta ja rikin säädöistä.
Lisäys edelliseen: näin siis osatakilassa.
Ettei menisi liian helpoksi, niin tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa myös muotoon. Tai niihin trimmeihin/ säätöihin, millä haluttu muoto saadaan. Ja kelapurjeen trimmikin vaikuttaa isopurjeen säätöihin...
Pointti taisi olla siinä, että mistä isopurjeen ikää / kuntoa / pussikkuutta pystyy arvoimaan, jos kaupoille lähtee.
No se onkin vaikea homma ja riippuu tietysti paljon vaatimustasosta ja siitä millainen purje on. Joissain luokissa kilpapurjehtijat ostavati uuden purjeen vähintään kerran kaudessa, vaikka muut eivät varmasti erottaisi uuden ja "vanhan" muotoa. Jotkut matkapurjehtijat taas purjehtivat purjeensa aivan loppuun muodosta välittämättä.
Se millainen purjeesta tulee maksimaalisesti latistettaessa ei varmaankaan ole paras keino erottaa uutta ja vanhaa tai arvioida purjeen kuntoa. Se kertoo enemmän mastotrimmistä kuin purjeesta.
Enemmän kertoo ehkä se millaista materiaali on ja millaiselta takaliikki näyttää. Uusi purje on "rapea" ja "kova" vanha muistuttaa enemmän ja enemmän lakanaa. Takaliikin pitäisi olla suora (veneen pituussuunnassa) ja "ryhdikäs" eikä taittua kumpaakaan suuntaan eikä vaatia juuri snörppiä värinän ehkäisyyn.
Vielä paremmin asia selviää ottamalla valokuvia ja mittaamalla purjeen muotoa muotoviivoista. Vanhassa purjeessa suurin syvyys on liian takana (ja takaosa liian kaareva). Tätä voi jonkin verran korjata kiristämällä etuliikkiä.
Suora takaliikki ?. Eihän se purjehtiessa voi olla suora, eiä edes lattialla. Mitä tarkoitit suoralla takaliikillä?
Jos lattia on suora, on lattialla olevan purjeen liikkikin suora lattian suunnassa. Joakimhan sanoi "veneen pituussuunnassa".
Siipiprofiilissa viimeinen n. 1/3 on (lähes) aina suora. Vanhassa purjeessa takaliikki joko taittuu sisään tai ulos. Tässä on esimerkki: http://www.uksailmakers.com/ukhs/download/7DesignSoftUKH.pdf
UK:lta (muiltakin varmasti!) saa ilmaisen ohjelman, jolla voi mitata oman purjeensa ja lähettää omalle purjeentekijälleen.
Juu, tämä on pointti. Mietin purjeen ikää ja sitä, että miten levyksi purje tulisi latistamalla saada...nyt vedin joka paikasta löysät pois, kaikki liikit oli tiukalla, mutta jäin miettimään miltä purjeen pitäisi tässä tilassa näyttää. Nyt keskellä hieman löysää, onko se sitten vanhan purjeen pussikkuutta vai tarkoitettua muotoa?
Pelkät liikit kirsitämällä purjetta ei saa juuri latistettua. Vasta maston taivutus latistaa kunnolla purjetta. Raja menee siinä, että puomin pään paikkeilta tulee ryppyjä kohti etuliikin keskiosaa. Tällöin siis tuo linja on tiukka ja purjetta ei saa enempää latistettua. Tässä ei ole eroa uudella ja vanhalla purjeella, mutta vanha ehkä vaatii enemmän maston taivutusta ja näyttää muualta erilaiselta.
Rikistä riippuen purjeen muotoon voi tulla suuria eroja ko. tilanteessa. Esimerkiksi turhan tiukat välivantit (2-saalinkinen riki, vantit takaviistoon) estää maston yläosan taipumaa, jolloin sieltä ei saa purjetta latistettua ja reivaamaan joutuu ajoissa. Omassa veneessä kierros auki välivanteista (epäjatkuvat, D2) nosti reivirajaa ehkä 3 m/s.
Meillä on 7/8 riki, jossa toppi on hieman ohennettu, yhdet saalingit takaviistoon. Löysäsin välivantteja hieman ja kiristin takaharusta niin paljon kuin käsin jaksoin. En osaa ihan arvioida kuinka paljon masto taipui, minusta kuitenkin aika reilusti. Mikä on vielä turvallinen taivutuksen määrä?
Purje on noin 8 vuotta vanha, mutta ollut ilmeisen vähällä käytöllä. Löysä kohta on kyllä enemmän purjeen etuosassa...
Eli jos maston taivutuksesta huolimatta en saa diagonaaliryppyjä aikaan, niin voisi olettaa, että purje on venähtänyt?
Minkä kokoinen vene? Mikä on takastaagin kiristyssysteemin välitys. Joissain veneissä saa vetää todella kovaa, vaikka välitystä on reilusti (esim. 1:48).
1-saalinkisessa rikissä ei ole välivantteja, ainoastaan alavantit (D1), joiden kireys toki vaikuttaa paljon maston taivuttamiseen. Mittaa taipuma vertaamalla suurinta poikkeamaa suorasta (käyttäen ison nostinta tai dirkkiä referenssinä). Ainakin profiilin paksuuden (veneen pituussunnassa) verran voi turvallisesti taivuttaa. Ohuemmissa profiileissa varmasti kaksikin.
En osaa sanoa miten paljon asia muuttuu purjeen venyessä vanhuuttaan, mutta purjeen alkuperäisellä leikkauksella on suuri vaikutus. Sen pitää olla sopiva maston taivutuspotentiaaliin nähden.
Kiitos! Vene on 33 jalkainen, välitykset on "kevyet" eli ihan tosissaan saa vääntää ja purjehtiessa se on kyllä hieman ongelma. Uskon, että ainakin tuon yhden profiilin verran sain mastoa satamassa taipumaan eli olisiko sitten alkuperäiseen leikkaukseen liittyvä juttu. Tosiaalta neulomo on tunnettu ja venekään ei ole niin harvinainen, niin luulisi että leikkaus onnistuisi. Täytynee tutkia lisää, mietin että koska toppi on ohennettu niin taipuukohan sen huipusta hiukan jyrkemmin eli kaari ei olisi ihan tasainen...?
Purjeita tiedustellessani olen törmännyt käsitteeseen roach, joka ilmeisesti takaliikin kaari? Purjemaakari ehdottaa 10% kaarta.
Onko alla olevassa linkissä mielestänne mitään perää? Onko tuo roach kymmenysten hakemista?
http://johnvigor.blogspot.fi/2011/11/dump-that-roach.html
Tämän mukaan masto taipuma saa olla maksimissaan 2% etuliikistä: http://www.jotiko-marine.com/selden-maston-trimmaus
Se lienee enemmän kuin profiili suurillakin profiileilla ja varmaankin yli kaksi ohuilla.
Jos ei taivu tarpeeksi, lisää prebendiä. Kannella olevalla mastolla kiristä ylävantteja tai löystä alavantteja. Kannen läpi tulevalla voit myös koittaa siirtää mastonjalkaa taakse tai kiilata mastoa eteenpäin kannella edellisen lisäksi tai sijaan.
En tiedä mitä tarkoittaa 10% ahvenselkä. Ahvenselkä vaikuttaa paljon suorituskykyyn, varsinkin silloin kun purjealaa ei ole tarpeeksi. Kaikkihan veneessä on solmun kymmenyksien hakemista, ei kokonaisen solmun eroa saa helpolla aikaan. Latattomasta isopurjeesta puuttuu ehkä 20% purjealasta normaaliin verrattuna. Ehkä enemmänkin riippuen miten paljon negatiivistä kaarta pitää leikata ilman lattoja takaliikkiä tukemaan.
Täytyypä käydä mittaassa! Onko raadilla ehdotuksia miten suht tarkan syvyysmitan saa maston puolivälistä ilman kiipeilyä? Rikissäni 2% tarkoittaisi 24cm, ehkä se on sitten hieman yli yksi profiili.
Tätäpä ihmettelin myös ja törmäsin oheiseen linkkiin...pinta-ala "ihan suorilla" mitoilla antaa n.25,5m2 ja ehdotettu uusi purje 28,1, joka olisi sitten noin. 10% isompi, voisi ehkäpä tarkoittaa sitä. Toisaalta etuliikkikin ilmeisesti leikataan sopivaan prebendiin, eli ei kaikki 10% ei olisi sitten siinä 10% ahvenselässä...
Viritä mahdollisimman venymätön naru isopurjeen huipusta puominiveleen. Sen saa kiinni vaikkapa ylimpään mastoratsastajaan ja se nostetaan isopurjeen mukana. Myös dirkki käy tähän , jos sinulla sellainen on. Kun naru kiristetään, sen avulla näkee hyvin mastokaaren eli taipuman. Ota kuva alhaalta ylös puominivelen vierestä ja vertaa taipumaa mastoprofiilin pituusmittaan, jonka voit helposti mitata.
Tuo on varsin lievä ahvenselkä. Toki ahvenselän mahdollinen määrä riippuu veneestä. Omassa veneessäni isopurje on varsin tarkasti 20% isompi kuin kolmiolla laskien. Ilman lattoja jää varmasti alle kolmion.
"Täytynee tutkia lisää, mietin että koska toppi on ohennettu niin taipuukohan sen huipusta hiukan jyrkemmin eli kaari ei olisi ihan tasainen...?"
Tässä on merkittäviä rikikohtaisia eroja. 7/8 riki ohennetulla topilla ja yksillä saalingeilla taipuu eniten juuri topissa, ja vähemmän alempana. Tämä tosin riippuu myös ylä-ja alavanttien keskinäisestä kireydestä. Jos alavantit ovat merkittävästi löysemmät, ne sallivat maston taipumisen myös alempana (saalinkien kohdalla). Samalla voi valitettavasti myös keulaharus löystyä, mikä ei ole nousukyvyn kannalta hyvä asia.
8-vuotias purje voi kyllä olla venähtänyt, jos se on alimittaisella kangasvahvuudella tehty. Itselläni oli aikoinaan 4-vuotias vene, jonka isopurjetta ei saanut latistettua millään edes peräharuksen välitystä tuplaamalla. Tässä oli myös 7/8 tai 9/10 riki yksillä taakse suunnnatuilla saalingeilla. Se oli aivan kevyessä kelissä tosinopea, mutta hyytyi heti kun alkoi tuulemaan. Onneksi pinta-alaa oli riittävästi ja reivillä sai suurimman pussin pois ja vene kulkemaan kohtuullisesti.
Jos riki on lähempänä 9/10 tai nykyään suosittua 19/20 mallia, peräharuksen kiristäminen vaikuttaa enemmän koko maston taipumaan ja toppi taipuu vastaavasti vähemmän. Näissä rikeissä myös peräharuksella on suorempi vaikutus keulaharuksen kireyteen.
Nyt on mittailtu. Prebend n. 8cm ja maksimi ihan väkisin vedettynä oli n.20cm. Alavantit eivät tuolloin olleet mitenkään kireällä. Täytyy varmaan talvella tutkia välityksiä. Selden ohjeiden mukaan haarukka olisi 6-24cm. Ehkäpä purje on suunniteltu tuolle 24cm, mutta ehkäpä osittain myös virttynyt. Mutta latat taidan siis tarvita jatkossakin, jotkut lakeroidut täytynee saada, ettei jumita...
Ylläolevan perusteella kiristäisin rikiä niin että prebend kasvaa 10-12 cm:iin (tai 1/2... 2/3 maston profiilimitasta) mitattuna peräharus löysällä. Silloin on vielä latistamisvaraa peräharuksella.
Kiristä ensin päävantit niin että prebend-taipuma menee hieman yli edellämainitun, ja ota sitten alavantteja kiristämällä takaisin.
Voit huoleti kiristää päävantit ainakin 15% murtolujuudesta, toiset neuvovat tuollaisessa rikissä jopa 20%. Seldenin rikausohjeesta selviää, miten mittaat tämän.
Seldenin ohjeessa osatakila takaviistoilla saalingeilla päävantit kiristetään 20% takastaagin ollessa pohjassa, jolloin takastaagi löysänä ollaan lähellä 25%.
Purjeen muodon" pitäisi" näyttää lentokoneen siiveltä silloin se on tehokkaimmillaan ,se on vain vain semmoinen sanonta