Turhathätäraketit luokissa 2 ja 3

uutenavuotenataivaalle

a) tunnetko jonkun, joka on käyttänyt hätäraketteja merellä
b) oletko kuullut, jonkun käyttäneen hätäraketteja viimeisen viiden vuoden aikana
c) onko sillä ollut vaikutusta avun saantiin
d) tunnetko sellaisia, jonka mielestä hätäraketit turhia

Oma vastaus:
a) ja b) en ole kuullut
c) ei tietoa
d) ainakin kymmenen

107

319

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eitarvita

      Niin ja pelastusliivit ovat myös turhia.

      En tunne ketään joka olisi tarvinnut tositilanteessa pelastusliivejä viimeisten 30 vuoden aikana.
      Pelastusliiveillä ei ole ollut vaikutusta avun saantiin.
      Tunnen monia joiden mielestä pelastusliivit ovat turhia.

      • 10-14

        Suomessa hukkuu vuosittain n. 50 ihmistä jotenkin veneisiin liittyvissä tapauksissa, tosin 49-50 heistä soutuveneestä tai vastaavasta veteen joutumalla. Arvion mukaan 80% heistä olisi pelastunut käyttämällä liivejä.
        Sarkasmisi menee siis pahasti kiville.


      • omatkokemukset

        Niin mutta MINÄ en ole tarvinnut niitä pelastusliivejä. Omakohtaisia kokemuksiahan tässä kyseltiin.


    • 10-14

      a) tunnen
      b) olen kuullut kerrottavan, että pari vuotta sitten olisi Inkoon vesillä kivelleajanut niitä käyttänyt
      c) tietämässäni a-kohdan tapauksessa ei ollut, vaikka lähellä oli MV-asema. Laukoivat raketit, ei mitään vaikutusta.
      d) kymmeniä.

    • 1ooooooooooooooooooooooo

      Hangon edustalla upposi puinen viiking ?moottorivene josta ammuttiin hätäraketit,taisi joku hukkua ? Kuka muistaa,oliko noin 20 vuotta sitten.

      • 10-14

        Paljon vanhempi juttu, 1970-luvulla. Ja niitä hukkuneita taisi olla kymmenkunta.


      • Uutenavuotenataivaalle

        Siis ihan oikeasti, jos ainut tapaus, joka tulee mieleen, on tuo kuuluisa Viking-tapaus, voidaan hyvin todeta, että raketteja ei nykyään tarvita. Nykyään Viking-veneessä olisi ollut 15 kännykkää. Tuossa Vikingissä ei ilmeisesti ollut VHF:ää, koska homma olisi hoitunut sillä paremmin. Jos siis veneessä on VHF ja kännyköitä, ei kenellekään tulee edes mieleen ruveta käyttämään käyttäjällekin vaarallisia raketteja. Aika on vain ajanut noiden ohi.


      • tositapahtumia

        Hangon edustalla pimenänä syyskuun yönä v. 1978 uponneen moottoriveneen nimi oli Viikinki. Onnettomuudessa kuoli 10 nuorta, kaikilla oli pelastusliivit. Kun hätäraketit oli ammuttu, nuoret olivat sytyttäneet tulen moottoriveneen keulakannelle. Selostuksissa ei mainittu hätärakettien lukumäärää eikä sitä, olivatko ne punaisia laskuvarjoraketteja. Itse arvaisin, ettei raketteja ollut montaa eivätkä ne olleet laskuvarjoraketteja.

        Matkapuhelimella voi pyytää apua, jos haveri tapahtuu niin lähellä rannikkoa, että ollaan kuuluvuusalueella.

        Viime kesän purjehdusreissullani kuulin VHF:n mayday-hätäliikennettä kahdessa eri tapauksessa. Toinen haveri sattui Norjan rannikolla, jossa vene oli merenkäynnissä osunut kivikkoon ja ilmeisesti vaurioitunut pahasti. Keskustelu käytiin englanniksi. Pelastusalus lähti paikalle. Ymmärsin, että hätäraketti ammuttiin paikantamisvaiheessa. Kaikki veneessä olleet pelastuivat. Siihen hätäliikenne päättyi.
        Toinen heinäkuun alussa kuulemani VHF:n hätäliikenne oli Tanskan merialueella, kaukana rannikoista. Hätäliikenne päättyi, kun uhri pelastettiin helikopterilla.

        Eräs suomalaissyntyinen mies joutui Vagabond 31 -veneellään trooppiseen myrskyyn Uuden Seelannin ja Fidzin välillä (sattui n. 10 vuotta sitten). Vene menetti mastonsa ympärimenossa ja alkoi ottaa vettä seuraavan ympärimenon jälkeen, kun istuinlaatikon luukku oli repeytynyt irti. Kippari onnistui virittämään hätäantennin kannelle ja sai yhteyden SSB-radiolla Uuteen Seelantiin, josta lähetettiin Orion-niminen lentokone paikantamaan hädässä ollut vene. Kun lentokoneen ääni kuului haveristiveneeseen, kippari laukaisi hätäraketin. Se havaittiin ja lähimpänä ollut laiva suuntasi paikalle. Kippari ja hänen gastinsa pelastuivat laivaan, vene upposi.
        Myrskyn takia näkyvyys oli huono.


      • edelleenmerkitystä

        “Mikään laite tai järjestelmä ei ole syrjäyttänyt pyroteknisten signaalien (hätärakettien, soihtujen, oranssisavujen) merkitystä”.
        http://www.maritimejournal.com/news101/onboard-systems/safety,-survival-and-training/the-importance-of-pyrotechnics

        Tässä artikkelissa on opetusvideoita miksi ja miten pyrotekniikkaa käytetään.
        http://www.marineinsight.com/misc/marine-safety/video-how-to-use-maritime-distress-flares-signals-pyrotechnics/
        Varsinkin niiden kannattaisi tutustua pyrotekniikan käyttöaiheisiin SAR-tilanteissa, jotka väittävät hätärakettien olevan tarpeettomia tai pitävät käyttämistä itselleen vaarallisina.


      • uutenavuotenataivaalle
        tositapahtumia kirjoitti:

        Hangon edustalla pimenänä syyskuun yönä v. 1978 uponneen moottoriveneen nimi oli Viikinki. Onnettomuudessa kuoli 10 nuorta, kaikilla oli pelastusliivit. Kun hätäraketit oli ammuttu, nuoret olivat sytyttäneet tulen moottoriveneen keulakannelle. Selostuksissa ei mainittu hätärakettien lukumäärää eikä sitä, olivatko ne punaisia laskuvarjoraketteja. Itse arvaisin, ettei raketteja ollut montaa eivätkä ne olleet laskuvarjoraketteja.

        Matkapuhelimella voi pyytää apua, jos haveri tapahtuu niin lähellä rannikkoa, että ollaan kuuluvuusalueella.

        Viime kesän purjehdusreissullani kuulin VHF:n mayday-hätäliikennettä kahdessa eri tapauksessa. Toinen haveri sattui Norjan rannikolla, jossa vene oli merenkäynnissä osunut kivikkoon ja ilmeisesti vaurioitunut pahasti. Keskustelu käytiin englanniksi. Pelastusalus lähti paikalle. Ymmärsin, että hätäraketti ammuttiin paikantamisvaiheessa. Kaikki veneessä olleet pelastuivat. Siihen hätäliikenne päättyi.
        Toinen heinäkuun alussa kuulemani VHF:n hätäliikenne oli Tanskan merialueella, kaukana rannikoista. Hätäliikenne päättyi, kun uhri pelastettiin helikopterilla.

        Eräs suomalaissyntyinen mies joutui Vagabond 31 -veneellään trooppiseen myrskyyn Uuden Seelannin ja Fidzin välillä (sattui n. 10 vuotta sitten). Vene menetti mastonsa ympärimenossa ja alkoi ottaa vettä seuraavan ympärimenon jälkeen, kun istuinlaatikon luukku oli repeytynyt irti. Kippari onnistui virittämään hätäantennin kannelle ja sai yhteyden SSB-radiolla Uuteen Seelantiin, josta lähetettiin Orion-niminen lentokone paikantamaan hädässä ollut vene. Kun lentokoneen ääni kuului haveristiveneeseen, kippari laukaisi hätäraketin. Se havaittiin ja lähimpänä ollut laiva suuntasi paikalle. Kippari ja hänen gastinsa pelastuivat laivaan, vene upposi.
        Myrskyn takia näkyvyys oli huono.

        SPV:n kakkos ja kolmos-luokalla ei mennä Norjan rannikolle, Fizille eikä edes kauas Tanskan rannikosta. Sinne menevät hankkivat raketteja ym. ihan vapaaehtoisuuden pohjalta. Nyt puhutaan alueesta, jossa kännykkäkuuluvuus on lähes kattava ja vhf-kuuluvuus on 100% :n.


      • lue.uudestaan
        uutenavuotenataivaalle kirjoitti:

        SPV:n kakkos ja kolmos-luokalla ei mennä Norjan rannikolle, Fizille eikä edes kauas Tanskan rannikosta. Sinne menevät hankkivat raketteja ym. ihan vapaaehtoisuuden pohjalta. Nyt puhutaan alueesta, jossa kännykkäkuuluvuus on lähes kattava ja vhf-kuuluvuus on 100% :n.

        Kakkos- ja kolmosluokilla mennään Suomesta katsoen aivan samanlaisiin paikkoihin, mitä Norjan, Fidzin ja Tanskan rannikoilta löytyy. Kännykän kuuluvuus loppuu helposti lähimmän saaren taakse, vaikka rantakalliota hiukan kiipeämällä olisi maksimikenttä. Ja sekä VHF:ää että kännykkää käyttäen tehdyt hälytykset tarvitsevat vielä pyrotekniikkaa avukseen, kuten useassa kohtaa edellä on todettu.


      • älkäävähätelkö
        uutenavuotenataivaalle kirjoitti:

        SPV:n kakkos ja kolmos-luokalla ei mennä Norjan rannikolle, Fizille eikä edes kauas Tanskan rannikosta. Sinne menevät hankkivat raketteja ym. ihan vapaaehtoisuuden pohjalta. Nyt puhutaan alueesta, jossa kännykkäkuuluvuus on lähes kattava ja vhf-kuuluvuus on 100% :n.

        Kuka kontrolloi, missä 2. tai 3. luokkaan katsastetuilla veneillä liikutaan? Ihmettelen kovasti nimimerkin "uutenavuotenataivaalle" käsityksiä hätävarustuksen tarpeettomuudesta. Hänen ohjeitaan noudattavan on ainakin viisainta pysytellä näköyhteyden päässä matkapuhelinverkon tukiasemista.

        Lisään vielä, että aikaisemmin kerrottu esimerkki ei ollut "Fidzin rannikolta", vaan n. 500 km päässä lähimmästä rannikosta. Silti hätäraketilla oli ratkaiseva merkitys! Raketteja ja oranssisavuja käytetään hädässä olevan aluksen paikantamiseen, ei pelkästään avun pyytämiseen. Tämä koskee myös niitä tapauksia, joissa avunpyyntö on lähetetty vaikkapa kännykällä, mutta avun pyytäjä ei tiedä tarkkaa sijaintiaan.


    • espoooo

      Oletko kuullut kenenkään käyttäneen sammutinta veneessä?

      • uutenavuotenataivaalle

        Olen itsekin käyttänyt kerran omassa veneessä. Olin myös Nauvossa, kun Bella 8001 syttyi petrooliliedestä palamaan. Sammuttia yritettiin ottaa käyttöön, mutta ei ehditty, sillä liekit olivat liian suuret siinä vaiheessa. Palokunta sammutti raadon, joka jäi kellumaan. Sammutin ei ole tuhake.


      • TeroKi76
        uutenavuotenataivaalle kirjoitti:

        Olen itsekin käyttänyt kerran omassa veneessä. Olin myös Nauvossa, kun Bella 8001 syttyi petrooliliedestä palamaan. Sammuttia yritettiin ottaa käyttöön, mutta ei ehditty, sillä liekit olivat liian suuret siinä vaiheessa. Palokunta sammutti raadon, joka jäi kellumaan. Sammutin ei ole tuhake.

        No oliko sammuttimesta jotain hyötyä, kun vene paloi kuitenkin? Turhake siis.


      • uutenavuotenataivaalle
        TeroKi76 kirjoitti:

        No oliko sammuttimesta jotain hyötyä, kun vene paloi kuitenkin? Turhake siis.

        Ensimmäisessä tapauksessa oli, toisessa tapauksessa olisi ollut, jos juopot olisivat olleet nopeampia. Sammutin on laissa määritelty vaatimus ja kaikkea muuta kuin turhake. Hätäraketit ovat SPV:n vaatimus. Niistä on selvää haittaa uutena vuotena, muttei mitään hyötyä enää vuosiin. Ne ovat siis turhakkeita.


    • Hätärakettia en ole koskaan ampunut, sen sijaan soihtu pelasti kerran tukalasta tilanteesta. Olin 16 vuotiaana siirtoajolla asiakkaan veneellä kun sumu nousi tosi äkkiä. Tutuilla vesillä uskoin löytäväni perille ajamalla suurin piirtein oikeaa kompassikurssia. Siinä sitten otin ensimmäiseen vastaantulevaan laituriin kiinni odotellakseni sumun hälvenemistä, taktiikka kun ei sitten oikein toiminutkaan. Muutaman tunnin jälkeen alueen taksivene ajoi ohi ja päättelin sen olevan menossa oikeaan suuntaan joten lähdin salamannopeasti sen perään. Sääli vain, että veneen vetolaite päätti hajota puolessa välissä matkaa (onneksi tavalla jonka viiden sekunnin vilkaisulla näki), siinä ajassa taksivene oli jo melkein kadonnut näkyvistä. Onni onnettomuudessa oli se, että veneessä oli siihen aikaan yleinen 2 hätärakettänäkin tia ja 2 soihtua sisältävä pakkaus ja vielä näkyvällä paikalla. Soihtu näkyi taksiveneen matkustajille ja pääsin sen hinauksessa mantereelle, ilman soihtua olisin lillunut sumun keskellä yli 12 tuntia. Eli on niistä hyötyä, vielä tänäkin päivänä kun kännykät ovat aina mukana, pitäisi nimittäin tietää kenelle soittaa kun hätä iskee!

      Nyt kun mietin asiaa, niin olen ollut viisi kertaa hinauksessa, kerran jopa joutunut murtautumaan mökkiin käyttääkseni puhelinta (vahingot toki korvattiin omistajalle, eivätkä ne olleet kuin yksi pieni rikottu ulko-oven ikkuna), mutta aina se ongelma on ollut liikuttaessa asiakkaiden huonosti hoidetuilla veneillä. Yhdelläkään omalla veneellä ei koskaan ole ollut mitään ongelmaa.

      Mutta, raketeista ja soihduista on hyötyä koska lähellä oleva vene näkee ne.

    • MuitaVälineitä

      Osan hätäraketeista voisi korvata kelluvalla EPIRBillä, DSC:llä ja vilkkuvilla LED-valoilla. Lähellä maata ja sisävesillä kännykälläkin saa apua. Soihtu voi olla hyvä koska se näkyy vesillä pitkälle ja palaa kauan.

    • mzzzmzmzmzm

      Hätäraketeista aika ajanut ohi siinä mielessä että ennen kännykkäaikaa ne olivat liki ainut tapa ilmoittaa hädästä jos veneessä ei ollut vhf:ää. En silti pitäisi niitä turhakkeina, kännykän akunkesto on rajallinen ja varsinkin jos ollaan kaukana ulkosaaristossa raketin ampuminen helpottaa paikannusta, kirkkaalla ilmalla raketti näkyy todella kauas. Pitää muistaa että osa veneilee koko avovesikauden, jo nyt ulkosaaristossa vähän veneitä puhumattakaan marras-joulukuussa.

      • KommunikoidaanRaketein

        Raketin akku palaa loppuun paljon nopeammin.
        Jos joku näkee raketin, se toki näkyy kauaksi - piemällä.
        Jos joku kuulee puhelimen, sillä voi soittaa vaikka Nepaliin päivällä

        Jos raketti olisi ylivoimainen kommukaatioväline, puhelin olisi turha


    • Miesjolleeisatumitään

      Ja vakuutuksetkin on sinulle turhakkeita,sinulle kun ei tapahdu mitään.

      • uutenavuotenataivaalle

        Ei ole kyse siitä tapahtuuko minulle, vaan tapahtuuko kellekään lähivesillä. Viranomaisille ei ole tullut lähivesillä kakkos- tai kolmosluokan-veneiltä avunpyyntöä raketeilla vuosikausiin, koska muut keinot ovat syrjäyttäneet nuo turhakkeet. Olen ampunut harjoituksissa, välillä pleksin takaa, yli kymmenen hätärakettia, joten tiedän kokemuksesta, että hädän tulee olla melkoinen, että ampuisin sellaisen holtittomasti keinuvasta veneestä.


      • ja.totuus.on
        uutenavuotenataivaalle kirjoitti:

        Ei ole kyse siitä tapahtuuko minulle, vaan tapahtuuko kellekään lähivesillä. Viranomaisille ei ole tullut lähivesillä kakkos- tai kolmosluokan-veneiltä avunpyyntöä raketeilla vuosikausiin, koska muut keinot ovat syrjäyttäneet nuo turhakkeet. Olen ampunut harjoituksissa, välillä pleksin takaa, yli kymmenen hätärakettia, joten tiedän kokemuksesta, että hädän tulee olla melkoinen, että ampuisin sellaisen holtittomasti keinuvasta veneestä.

        Taidat olla melkoinen köpelökoura, jos raketin ampuminen tuntuu vaikealta. Olen minäkin niitä niin monta ampunut, että tiedän. mistä on kyse. Eikä hätä ole mikään synonyymi edes holtittomasti keinuvalle veneelle, hätään voi joutua vaikka tukevalla rantakalliolla.

        Sillä, joka pohti, onko raketti kännykkää parempi kommunikointivälinen, on logiikka niin hukassa, ettei mitään mahda. Nehän eivät ole ollenkaan vaihtoehtoisia, vaan rinnakkaisia välineitä.


      • KomsiiKomsaa

        Pareen on komentotorvi jolla huutaa apua.Vaan toisaalta torven suuhun voi satuttaa hampaansa.


    • kryssari

      Veneonnettomuuksia, missä hätäraketeilla ollut keskeinen rooli pelastumisessa:

      2.8.2014, Pietarsaari, Vene upposi, Aligrundet
      21.8.2013, Karibia, Stena-tankkeri pelasti 16 kalastajaa pelastuslautalta
      18.4.2012, Intian valtameri, Purjeveneen masto katkennut, ajelehti 2 kuukautta
      22.9.2009, Atlantti, Purjeveneen peräsin rikkoontunut, ajelehti 2 viikkoa
      14.6.2009, Ahvenanmeri, Purjevene ajelehti, paikantamisongelmia, matkapuhelimista akut loppumassa, huono keli
      21.7.2006, Visby-Västervik, Ruotsi, Vesivuoto
      25.10.2003, Iniö, Köysi potkuriin
      30.5.2003, Skagen, Tanska, Moottoripurressa vesivuoto, matkapuhelimen paikannus ei onnistunut
      4.9.2001, Bornholm-Karlshamn, Tanska/Ruotsi, Laiva ajoi purjeveneen päälle, SOS-puhelu katkesi

      Yllä nopean googlauksen tulos. Käytin vain suomen ja ruotsin kielisiä hakusanoja, joten mukana on vain sellaisia tapauksia, missä joko hädässä oleva tai pelastaja on ollut em. maista.

      Laskuvarjoraketti nousee jopa 300 metriin ja sen valon kantama on parhaimmillaan 40 mailia, joten siinä suhteessa se on ylivoimainen muihin välineisiin verrattuna.

      Nythän markkinoille on tullut erilaisia LED-pohjaisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat kiinnostavilta, mutta tuohon kantamaan ne eivät pääse.

      Itse pitäisin kyllä raketit vielä hyödyllisinä kaikille veneille, jotka ylittävät Porkkalan selän tai isompia vesiä. Tallinnaan tai Tukholmaan menijöille ainakin itsestäänselvyys. Kustannus on kuitenkin melko pieni verrattuna veneilyn muihin kustannuksiin.

    • 10-14

      Mielestäni raketit ovat turhake. Niiden funktio olisi se primäärihätäkutsun lähettäminen ja siinä ne toimivat todella huonosti. Soihdut ovat eri juttu, niiden tarkoitus on osoittaa sijainti, kun auttajat ovat jo lähellä.

      Minä olen luopunut raketeista ja pidän veneessä vain soihdut. SPV:n purjehdusaluerajoitukset eivät kiinnosta, seilaan koko Itämerellä kolmoseen katsastetulla veneelläni. Tosin minulla on muutama varuste, jotka ovat "yli" kolmosen vaatimusten.

    • apuu-va

      Itsellä on kasa soihtuja vaikka en katsasta. Jos kiperä paikka tulee niin nopein apu paras apu. Saaristossa soihtu todennäköisesti herättää jonkun mökkiläisen saarestaan.

      Etenkin kylmän veden aikaan on pitkä puolituntinen odotella viranomaisia, kun mahdollisesti saa apua muutaman sadan metrin päästä. GSM:llä on paha soittaa jos ei tiedä numeroa.

      Kosketusnäyttöluuri on muuten kelvoton kun näyttö vähänkin kastuu.

      • 10-14

        Se on muuten totta, että kosketusnäyttö menee aika huteratoimiseksi, kun vettä osuu siihen. Taisi olla viime vuonna, kun sateessa seilasin kotiin päin ihan näillä rantavesillä, jossain Villingin luona yritin vastata puheluun. Kännykän kosketusnäyttö heittäytyi elämään ihan omaa elämäänsä, vaikka miten yritti pyyhkiä kuivaksi. Siinä on kai kyse siitä, että kosketysnäyttö jotenkin toimii ihon hentoisten sähkövarausten avulla ja kosteus sotkee pahasti kosketuksen.


    • 2tärkeintävarustetta

      abc) No onhan noita lehdissä aina välillä, merihädässä, laukaissut, tullut paikallistetuksi. Omat tutut ei ole olleet haaksirikossa eikä muuten hädässä. Luin sellaisestakin tapauksesta jossa jollekulle oli annettu säkillinen vanhoja ja käytöstä poistettuja kun omia ei ollut, ja vain puolet oli lauennut. Olikohan se joku avovenejuttu?
      d) Kyllä täällä palstalla joku itkee jatkuvasti sekä sekä siitä että raketit pitää uusia että siitä että sammuttimeet pitää huoltaa. Ihan jatkuvasti. Ei kiinnosta minua, vaihtaisin niitä aika usein vaikkei tarvitsiskaan.

      • Assemblyy

        Mites ne anustapit? Onko kukaan tarvinnut niitä kartioituja puutappeja muuhun hätään.


      • Assemblyy kirjoitti:

        Mites ne anustapit? Onko kukaan tarvinnut niitä kartioituja puutappeja muuhun hätään.

        Olen kerran tukkinut niillä vuotavan moottorin tyhjennyshanan. Vettä oli veneessä siinä vaiheessa ehkä 100 litraa. Niitä ei lisäksi tarvitse uusia 3 vuoden välein.


    • ViranomaisenVttuilua

      Edellä mainittu Pietarsaaren tapaus vastaa tyhjentävästi ainakin seuraaviin:
      a) Haittaako jos ylittää venetyypille merkityn enimmäiskuorman, vai onko se vain viranomaisen v:ttuilua?
      b) haittaako jos ylittää venetyypille merkityn moottoritehon vai onko se vain viranomaisen v:ttuilua?
      c) Tarvitseeko tosiaan ottaa niitä hätäraketteja mukaan vai onko se vain viranomaisen v:ttuilua?
      d) Haittaako jos ne raketit on ohittaneet käyttöaikansa, eiköhän sellainen päiväys ole vain viranomaisen v:ttuilua?
      e) Kannattaako oikeasti uskoa mitä meripelästysseuran pukupellet suosituksena sanoo, eiköhän sekin ole viranomaisen v:ttuilua

      Ja tosiaan, tuo oli äärimmäisen harvinainen onnettomuus, kysyjälle ei varmaan käy samalla tavoin joten eipä muuta kuin menoksi.

      • 10-14

        Lienee syytä huomauttaa, että c/d/e -kohdat eivät ole "viranomaisen vittuilua", koska viranomaisilla ei ole mitään tekemistä huviveneiden hätärakettien kanssa eivätkä meripelastusseuran tyypit myöskään ole viranomaisia (vaikka joku ko. puuhaa harrastava voikin varsinaisessa ammatissaan olla viranomaisroolissa).


      • erttgfdsgfgfdg

        MIelenkiintoinen raportti. Tuon perusteella ei kuitenkaan voi kiistää väitettä, että soihdut korvaisivat hätäraketit aivan riittävän hyvin.


      • kryssari

        Hmm. Raportti on eri mieltä.
        "Eräs rakettihavainto tehtiin Inkoon kirkonkylän venesatamassa. Täällä hätäraketin havainnut henkilö kykeni ilmoittamaan suuntiman ja etäisyyden rakettiin hyvällä tarkkuudella ja arvioi raketin ampumapaikaksi paikallistuntemuksensa avulla onnettomuuspaikan viereisen saaren Stora Fagerön. Lähellä olleen avun pikainen saaminen paikalle samoin kuin Inkoon satamassa saakka hyvin tarkasti arvioitu onnettomuuspaikka osoittavat, että hätäraketti on tehokas hätäväline, jonka arvoa ei saa jättää uuden tekniikan varjoon."

        Käsisoihtu ei ilmeisesti olisi näkynyt siihen paikkaan, missä tämä tarkan havainnon ilmoittanut henkilö sattui olemaan.


      • kryssari kirjoitti:

        Hmm. Raportti on eri mieltä.
        "Eräs rakettihavainto tehtiin Inkoon kirkonkylän venesatamassa. Täällä hätäraketin havainnut henkilö kykeni ilmoittamaan suuntiman ja etäisyyden rakettiin hyvällä tarkkuudella ja arvioi raketin ampumapaikaksi paikallistuntemuksensa avulla onnettomuuspaikan viereisen saaren Stora Fagerön. Lähellä olleen avun pikainen saaminen paikalle samoin kuin Inkoon satamassa saakka hyvin tarkasti arvioitu onnettomuuspaikka osoittavat, että hätäraketti on tehokas hätäväline, jonka arvoa ei saa jättää uuden tekniikan varjoon."

        Käsisoihtu ei ilmeisesti olisi näkynyt siihen paikkaan, missä tämä tarkan havainnon ilmoittanut henkilö sattui olemaan.

        Onhan raketeista tietysti joissain tilanteissa hyötyä, ja minullakin on niitä joka veneessä, vaikka vain yksi vene on katsastettu ja siinä on uudet raketit. Kun kuitenkaan joka laitetta ei voi jokaiseen veneeseen laittaa, pitää päättää, mitä sinne sitten voi vaatia. Olisiko Epir-B parempi kuin raketit ja soihdut? Tulisiko enemmän ihmisiä pelastettua, jos vaadittaisiinkin se katsastuksessa? Raketit maksavat vuodessa jatkossa jotain 30 euroa, kun taas epirbin vuosikustannus olisi ehkä 50 euroa. Pistää miettimään. Itse pidän epirbiä ylivoimaisena.


      • rakettikoauttoi
        kryssari kirjoitti:

        Hmm. Raportti on eri mieltä.
        "Eräs rakettihavainto tehtiin Inkoon kirkonkylän venesatamassa. Täällä hätäraketin havainnut henkilö kykeni ilmoittamaan suuntiman ja etäisyyden rakettiin hyvällä tarkkuudella ja arvioi raketin ampumapaikaksi paikallistuntemuksensa avulla onnettomuuspaikan viereisen saaren Stora Fagerön. Lähellä olleen avun pikainen saaminen paikalle samoin kuin Inkoon satamassa saakka hyvin tarkasti arvioitu onnettomuuspaikka osoittavat, että hätäraketti on tehokas hätäväline, jonka arvoa ei saa jättää uuden tekniikan varjoon."

        Käsisoihtu ei ilmeisesti olisi näkynyt siihen paikkaan, missä tämä tarkan havainnon ilmoittanut henkilö sattui olemaan.

        Apuun riensivät lähistöllä olleet veneet. Hätäraketin takia tullut viranomaisapu myöhästyi, vene oli jo uponnut. Olisiko soihtu tuonut nuo lähiveneet yhtä tehokkaasti, vai jopa tehokkaammin? Soihtu osoittaa onnettomuusveneen hyvin lähietäisyydellä.


      • 10-14
        rakettikoauttoi kirjoitti:

        Apuun riensivät lähistöllä olleet veneet. Hätäraketin takia tullut viranomaisapu myöhästyi, vene oli jo uponnut. Olisiko soihtu tuonut nuo lähiveneet yhtä tehokkaasti, vai jopa tehokkaammin? Soihtu osoittaa onnettomuusveneen hyvin lähietäisyydellä.

        Mietin täsmälleen samaa. Tuo on nimittäin aika harvinaislaatuinen esimerkkitapaus siksi, että rakettia käytettiin erinomaisessa näkyvyydessä hyvissä sääolosuhteissa ja useiden muiden huviveneiden ollessa lähietäisyydellä.

        Tulee jotenkin mieleen Estonian uppoamista seurannut kevät, kun Tallinkin laiva osui kiveen Kustaanmiekassa. Evakuointi onnistui loistavasti ilman henkilövahinkoja. Kova suoritus pelastuslaitokselta ja merivartijoilta, ei siinä mitään, mutta silti oli pakko miettiä, että onko se kovinkaan hyvä esimerkkitapaus, että pelastusoperaatio onnistuu pläkässä, kun evakuoitavat melkein voidaan taluttaa suoraan HKL:n busseihin...


    • Laivastinveneellä

      Hätärakettien perusongelma on siinä, että ne ovat huonoja silloin, kun on todellinen hätä ja kiire. Ensiksikin havaintoa ei saateta tehdä, toiseksi havainto voi olla epämääräinen (suunta, etäisyys) ja kolmanneksi viranomaisen hälyttämiseen menee aikaa. Ja kun viranomainen lopulta aloittaa haravointinsa, niin silloinkaan kohde ei välttämättä löydy heti.

      Jos veneessä on vaikka räjähtäen etenevä tulipalo, niin turha siinä ensimmäiseksi on alkaa raketteja ampua. Ne sopivat polttoaineen loppumiseen ja vastaaviin tilanteisiin, joissa on aikaa odotella apua.

    • kryssari

      "Hätärakettien perusongelma on siinä, että ne ovat huonoja silloin, kun on todellinen hätä ja kiire"

      Nyt täytyy kyllä olla eri mieltä. Hätäraketin (ja lähietäisyyksillä soihdun) etuhan on nimenomaan, että sillä hälytetään lähistöllä olevia apuun silloin kun on todella kiire. Puhelimen ja Epirbin suurin haittahan on juuri se, etteivät ne tavoita lähistöllä olevia, jolloin avun saanti voi kestää tosi pitkään ennen kuin viranomaiset ehtivät paikalle. (VHF voi kyllä tavoittaa lähellä olijoita, jos sitä pidetään päällä, mutta se lienee saaristossa harvinaista).

      Em. tapauksen raportista selviää, että kippari oli ensin soittanut 112:een kuvitellen vauriot vähäisiksi, mutta meripelastuskeskus ei saanut sijainnista selvää veneen taustamelun vuoksi. Huomattuaan vakavan vaaran hän soitti hetken päästä uudestaan ja toinen mukanaollut ampui hätäraketin, joka a) auttoi viranomaisia paikantamaan veneen ja b) hälytti lähiveneet paikalle, mikä mahdollisti pelastumisen kuivin jaloin.

      Mielestäni hätäraketti tässä tapauksessa myötävaikutti oleellisesti nopeaan pelastumiseen. Nythän myös meripelastusjoukot sattuivat olemaan aivan lähivesillä ja ehtivätkin noin 16 minuutissa paikalle. Tämä lienee poikkeuksellisen ripeää. Aina ei ole näin onnekas tilanne.



      Tulipalosta: Sehän on itsessään kuten hätäsoihtu, eli kyllä näkyy lähelle, mutta ei välttämättä enää edes seuraavan saaren taakse.


      "...turha siinä ensimmäiseksi on alkaa raketteja ampua. Ne sopivat polttoaineen loppumiseen ja vastaaviin tilanteisiin, joissa on aikaa odotella apua."

      Minun mielestä hätäraketti taivaalla osoittaa, että nyt on todella vakava tilanne ja kiire. Hätäraketin ampuminen polttoaineen loppumisen vuoksi on melkeinpä vastuutonta, koska se sitoo etsintäjoukkoja toisarvoisen tilanteen avustamiseen, mikä saattaa olla pois vakavamman samanaikaisen tilanteen hoitamisesta. Sen sijaan puhelin on erinomainen väline kutsua apua, jos polttoaine loppuu.

      • Hätäraketti taas ei toimi tilanteessa, jossa lähin raketin havaitsija on kilometrien päässä ja on pimeää. Silloinhan helikopteri alkaa lämpökameran ja valonheittimen kanssa haravoida nelikökilometrien aluetta, kun taas sellaisessa tapauksessa kelluva epirb johtaa helikopterin heti oikeaan paikkaan.


    • Avantiuimari

      Kyllä epirb on aivan ylivoimainen. Jokaisessa veneessä täytyy olla varusteet, joilla selvitään myös veneen ulkopuolella. Tämä koskee myös kylmässä purjehtimista. Jos veden lämpötila on alle kymmenen astetta, niin ei saa luottaa siihen, että vene pysyy pinnalla, vaan on varauduttava veden varaan joutumiseen asianmukaisin varustein.

      • 10-14

        Tämä oli minulla pääsyy hankkia pelastuslautta, vaikka sitä ei kolmosluokassa (eikä edes kakkosessa) edellytetäkään. Itämeren vesi on lähes aina niin kylmää, että hengissäselviytyminen vedessä on heikoissa kantimissa, jos apua ei saa muutaman minuutin sisällä.


    • Turhaa_tavaraa_kaikki

      En ole koskaan tarvinnut seuraavia asioita:
      - Meripelastus - Hyperbolisia funktioita
      - Hätäraketit - Savolaisia
      - Palokunta - Helikopteria
      - Ensihoito - Moottorisaha
      - Vesilaitoksen päivystys - Nostolava-autoa
      - Talohuollon päivystys - Lasten päiväkotia
      - Varamuonaa
      - Poliisi

      Ne ovat siis täysin turhia. Vai mitä?

      • EhkäOnEhkäEi

        Hyperboliset funktiot voi korvata moottorisahalla. Toinen on tarpeeton.


      • Turhaa_tavaraa_kaikki
        EhkäOnEhkäEi kirjoitti:

        Hyperboliset funktiot voi korvata moottorisahalla. Toinen on tarpeeton.

        Tekstin asettelu menikin näköjään persialleen. Kirjoitin kaksi "saraketta" ranskalaisin viivoin, vaan eipä se mennyt kuten jossain saaressa... huoh!
        Ja teksti muutuikin toiseksi: "Hätäraketit ovat savolaisia..." ;-)


    • Huohhh

      Kyllä voi olla lapsellinen tapaus tämä uutenavuotenataivaalle nimimerkki. Pistää vihaksi tollanen juntti. Heitä raketit ja soihdut menemään ja mee merelle ja toivottavasti jotakin sattuu ja et saa apua koska lumiasi on läpimärkänä.. Sitten sun soutuveneen tulppa hajoo ja uppoot pohjaan urpo.

      • VaroVerenpainetta

        Miksi sinä suutut, kun joku on mielestäsi lapsellinen?

        Siinä ei tunnu olevan mitään järkeä koska suuttuminen ei muuta tilannetta millään lailla paremmaksi. Sinun lapsellisena pitämä henkilä muutu vähemmän "lapselliseksi" eikä sinun olotilasi ole yhtään parempi.

        Lapselliset ihmiset eivät lopu siihen, että niihin ärsyyntyy.


      • Tutka-Timo

        Venemessuilla, -80 luvun alkupuolella, tuli osastollemme mies kertoen aikovansa tilata "semmosen isokokoisen risteilijän". Kyseli kovasti tutkasta sekä yleensäkin mitä laitteita pitäisi hankkia.
        No, kerroin hankintajärjestyksen olevan näin; tietenkin sammutin, pel.liivit, hätäraketit. Sen jälkeen kunnollinen magneettikompassi, min. 4" ruusu. Sitten VHF. Näiden jälkeen vois miettiä tutkaa.
        Katseli minua kummissaan ja sanoi, että kyllä tutkalla pärjää." Ja se täytyy olla avoantenni". Kun se kuulemma näkyy paremmin...

        Mitäpäs sitä turvallisuutta ajattelee tai järkeä käyttää merelle menossa. Pääasia on, että näyttää komealta. Kaivopuistonrannassa... ;-)


      • hölmöjäriittää

        Tuntuu aika vastuuntunnottomalta, kun nimim. "uutenavuotenataivaalle" yllyttää aloittelevia veneilijöitä riskinottoon merellä. Ehkä kirjoittajalla ei ole minkäänlaista tietämystä meripelastuksesta. Vai olisko kyseessä joku sairaalloinen motiivi tuolaiseen kirjoitteluun? Ei kuitenkaan kannata suuttua eikä ahdistua hölmöistä viesteistä.
        Meripelastusyhdistykset kyllä yrittävät valistaa ja järjestävät rakettiharjoituksia joka kevättalvi. Myös veneilyalan aikakauslehdet kirjoittavat aika ajoin raketeista ym pyrotekniikasta.
        Opetusvideoitakin löytyy raketeista ja soihduista, jos youtubea haluaa katsella:
        https://www.youtube.com/watch?v=44vRQ_hksWI


      • 10-14
        hölmöjäriittää kirjoitti:

        Tuntuu aika vastuuntunnottomalta, kun nimim. "uutenavuotenataivaalle" yllyttää aloittelevia veneilijöitä riskinottoon merellä. Ehkä kirjoittajalla ei ole minkäänlaista tietämystä meripelastuksesta. Vai olisko kyseessä joku sairaalloinen motiivi tuolaiseen kirjoitteluun? Ei kuitenkaan kannata suuttua eikä ahdistua hölmöistä viesteistä.
        Meripelastusyhdistykset kyllä yrittävät valistaa ja järjestävät rakettiharjoituksia joka kevättalvi. Myös veneilyalan aikakauslehdet kirjoittavat aika ajoin raketeista ym pyrotekniikasta.
        Opetusvideoitakin löytyy raketeista ja soihduista, jos youtubea haluaa katsella:
        https://www.youtube.com/watch?v=44vRQ_hksWI

        Kyllä tuo ketjun aloittaja järkevämpiä puhuu kuin rakettien puolustajat. Tuo Inkoon tapaus taitaa olla ainoa tapaus Suomen vesillä n. viiteenkymmeneen vuoteen, kun raketeista on ollut edes hyötyä meripelastuksessa. Ja siinäkin tapauksessa voidaan kyseenalaista, pelastivatko ne ihmishenkiä.


      • HyväKatsastus

        Katsastusvarusteista esimerkiksi täällä käytävät keskustelut osoittavat hyvin, miksi pursiseurojen vapaaehtoinen katsastustoiminta on niin tärkeää veneilyn turvallisuuden kannalta.

        Kun veneen varusteet ovat oikein valitun katsastusluokan mukaiset ja kunnossa ja niitä vielä osataan käyttää oikein, veneellä kulkeminen on varsin turvallista. Lisäksi tietysti pitää osata navigoida ja käsitellä venettä.

        Itse olen purjehtinut omalla veneelläni aika paljon, myös valtamerellä. Ei ole koskaan tullut mieleenkään kyseenalaistaa katsastusvarusteiden tarpeellisuutta. Päinvastoin, katsastusvarusteet ovat vain osa veneeni turvallisuusvarustusta.

        Mitä raketteihin, soihtuihin ja savuihin tulee, aivan varmasti niillä kaikilla on todellisessa hätätilanteessa merellä käyttöä. Uskokaa pois.


      • 10-14
        HyväKatsastus kirjoitti:

        Katsastusvarusteista esimerkiksi täällä käytävät keskustelut osoittavat hyvin, miksi pursiseurojen vapaaehtoinen katsastustoiminta on niin tärkeää veneilyn turvallisuuden kannalta.

        Kun veneen varusteet ovat oikein valitun katsastusluokan mukaiset ja kunnossa ja niitä vielä osataan käyttää oikein, veneellä kulkeminen on varsin turvallista. Lisäksi tietysti pitää osata navigoida ja käsitellä venettä.

        Itse olen purjehtinut omalla veneelläni aika paljon, myös valtamerellä. Ei ole koskaan tullut mieleenkään kyseenalaistaa katsastusvarusteiden tarpeellisuutta. Päinvastoin, katsastusvarusteet ovat vain osa veneeni turvallisuusvarustusta.

        Mitä raketteihin, soihtuihin ja savuihin tulee, aivan varmasti niillä kaikilla on todellisessa hätätilanteessa merellä käyttöä. Uskokaa pois.

        Enemmänkin nämä keskustelut valavat uskoa siihen, että katsastusjärjestelmässä olisi reilusti nykyaikaistamisen varaa.

        Miksi pitäisi uskoa väite, jolle ei ole mitään faktaperusteita?


      • pelastustilastot
        10-14 kirjoitti:

        Enemmänkin nämä keskustelut valavat uskoa siihen, että katsastusjärjestelmässä olisi reilusti nykyaikaistamisen varaa.

        Miksi pitäisi uskoa väite, jolle ei ole mitään faktaperusteita?

        Varmastikin katsastusmääräyksissä (ja osaamisvaatimuksissa) olisi tiukentamisen varaa, koska meripelastustehtäviä on yhä runsaasti. En ymmärrä mitä muita faktaperusteita tarvitaan kuin huvialuksiin kohdistuneet pelastustehtävät. Ihmishenkiä menetettäisiin veneilyssä paljon enemmän, ellei meillä olisi tehokasta meripelastusta.

        Tuntuu kummalta väittää, ettei "Suomen vesillä n. 50 vuoteen ole ollut hyötyä hätäraketeista" tms. Mihin tuollainen satuilu perustuu?

        Oheisen linkin tilastosta näkyy, että yhden vuoden aikana hätäraketteja tai muuta pyrotekniikkaa oli käytetty 11 tapauksessa.
        Meripelastuksen tilastoja 2013:
        http://www.trafi.fi/filebank/a/1421664014/faa9836cba83505ef1fcf68b0f925e6a/16637-Meripelastus_Pekka_Parkkali.pdf


      • Darwin
        10-14 kirjoitti:

        Enemmänkin nämä keskustelut valavat uskoa siihen, että katsastusjärjestelmässä olisi reilusti nykyaikaistamisen varaa.

        Miksi pitäisi uskoa väite, jolle ei ole mitään faktaperusteita?

        Jätä sinä vaan ne raketit pois. Annetaan evoluution pitää huoli ihmiskunnan kehittymisestä.


      • 10-14
        pelastustilastot kirjoitti:

        Varmastikin katsastusmääräyksissä (ja osaamisvaatimuksissa) olisi tiukentamisen varaa, koska meripelastustehtäviä on yhä runsaasti. En ymmärrä mitä muita faktaperusteita tarvitaan kuin huvialuksiin kohdistuneet pelastustehtävät. Ihmishenkiä menetettäisiin veneilyssä paljon enemmän, ellei meillä olisi tehokasta meripelastusta.

        Tuntuu kummalta väittää, ettei "Suomen vesillä n. 50 vuoteen ole ollut hyötyä hätäraketeista" tms. Mihin tuollainen satuilu perustuu?

        Oheisen linkin tilastosta näkyy, että yhden vuoden aikana hätäraketteja tai muuta pyrotekniikkaa oli käytetty 11 tapauksessa.
        Meripelastuksen tilastoja 2013:
        http://www.trafi.fi/filebank/a/1421664014/faa9836cba83505ef1fcf68b0f925e6a/16637-Meripelastus_Pekka_Parkkali.pdf

        Melkein 1600 tapauksesta 11 sellaisia, joissa on käytetty "hätämerkkiä" eli vajaat 7 promillea. Niistäkään ei erotella, onko todella käytetty rakettia, soihtua vai esim. käsimerkkejä. Eikä tiedossa ainuttakaan tapausta, jossa hätäviestiä ei olisi muuten saatu perille.

        Sori vaan. Heittäkää roskiin ne raketit. Tuon näytön perusteella ne ovat rahantuhlausta.


      • päällikönvastuu
        10-14 kirjoitti:

        Melkein 1600 tapauksesta 11 sellaisia, joissa on käytetty "hätämerkkiä" eli vajaat 7 promillea. Niistäkään ei erotella, onko todella käytetty rakettia, soihtua vai esim. käsimerkkejä. Eikä tiedossa ainuttakaan tapausta, jossa hätäviestiä ei olisi muuten saatu perille.

        Sori vaan. Heittäkää roskiin ne raketit. Tuon näytön perusteella ne ovat rahantuhlausta.

        Samaa mieltä kuin nimimerkki Darwin. Heitä sinä nimimerkillä 10-14 kirjoitteleva pois vain ne omat hätävarusteesi, mutta älä yllytä muita samaan!
        Mitä mieltä olet meripelastusyhdistysten jokavuotisista hätärakettiharjoituksista? Varmaankin ne harmittavat sinua aivan erityisesti?


      • Uutenavuotenataivaalle
        pelastustilastot kirjoitti:

        Varmastikin katsastusmääräyksissä (ja osaamisvaatimuksissa) olisi tiukentamisen varaa, koska meripelastustehtäviä on yhä runsaasti. En ymmärrä mitä muita faktaperusteita tarvitaan kuin huvialuksiin kohdistuneet pelastustehtävät. Ihmishenkiä menetettäisiin veneilyssä paljon enemmän, ellei meillä olisi tehokasta meripelastusta.

        Tuntuu kummalta väittää, ettei "Suomen vesillä n. 50 vuoteen ole ollut hyötyä hätäraketeista" tms. Mihin tuollainen satuilu perustuu?

        Oheisen linkin tilastosta näkyy, että yhden vuoden aikana hätäraketteja tai muuta pyrotekniikkaa oli käytetty 11 tapauksessa.
        Meripelastuksen tilastoja 2013:
        http://www.trafi.fi/filebank/a/1421664014/faa9836cba83505ef1fcf68b0f925e6a/16637-Meripelastus_Pekka_Parkkali.pdf

        Tuo tilasto on minulle tuttu. Tilastosta ei näy hätärakettien määrää. Tilastosta ei näy oliko hätäraketeista hyötyä. Tuo luku 11 kertoo vain, että pyrovälineitä on käytetty. Yhdessä hätätilanteessa saatetaan käyttää useita keinoja. Mikä niistä toi kaivatun avun? Oliko rakettien ampuminen tarpeellinen? Olisiko ampumiseen käytetty aika voitu käyttää hyödyllisemmin?
        Tilastoista ei myöskään löydy tietoa, miten monella aluksella oli SPV:n katsastus, joten on hiukan vaikeaa todistaa katsastusmääräysten vaatimustason merkitystä.
        Meripelastuksen tärkeydestä ja korkeasta ammattitaidosta olemme samaa mieltä.
        PS. En aio ampua hätäraketteja uutenavuotena, mutta tuo yleinen tapa ärsyttää minua.


      • Joakim1
        Uutenavuotenataivaalle kirjoitti:

        Tuo tilasto on minulle tuttu. Tilastosta ei näy hätärakettien määrää. Tilastosta ei näy oliko hätäraketeista hyötyä. Tuo luku 11 kertoo vain, että pyrovälineitä on käytetty. Yhdessä hätätilanteessa saatetaan käyttää useita keinoja. Mikä niistä toi kaivatun avun? Oliko rakettien ampuminen tarpeellinen? Olisiko ampumiseen käytetty aika voitu käyttää hyödyllisemmin?
        Tilastoista ei myöskään löydy tietoa, miten monella aluksella oli SPV:n katsastus, joten on hiukan vaikeaa todistaa katsastusmääräysten vaatimustason merkitystä.
        Meripelastuksen tärkeydestä ja korkeasta ammattitaidosta olemme samaa mieltä.
        PS. En aio ampua hätäraketteja uutenavuotena, mutta tuo yleinen tapa ärsyttää minua.

        Mitäs tarkoittaa tuon tilaston otsikossa oleva "huom. ammattiliikenne"? Onko siis tuo hälytyskeinotilasto vain ammattiliikenteen osuus?

        Tässä on tilastoa vuosilta 1997-1999. Silloin hätärakettien osuus hälytyksistä oli 3% ja VHF:n 9%: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2001/20010071


      • miten.sen.katsoo
        10-14 kirjoitti:

        Melkein 1600 tapauksesta 11 sellaisia, joissa on käytetty "hätämerkkiä" eli vajaat 7 promillea. Niistäkään ei erotella, onko todella käytetty rakettia, soihtua vai esim. käsimerkkejä. Eikä tiedossa ainuttakaan tapausta, jossa hätäviestiä ei olisi muuten saatu perille.

        Sori vaan. Heittäkää roskiin ne raketit. Tuon näytön perusteella ne ovat rahantuhlausta.

        Hyväksytkö 7 promillen riskin itsesi ja miehistösi menehtymisestä? Tai edes 0,7 promillen, jos yksikin tapaus oli sellainen, jossa hätärakeiteilla oli osuus? Minä ainakin sillä voiton todennäköisyydellä lottoaisin aivan hulluna, pottihan olisi melkein varma jo vuodessa.


      • mittasuhteetjajärki
        miten.sen.katsoo kirjoitti:

        Hyväksytkö 7 promillen riskin itsesi ja miehistösi menehtymisestä? Tai edes 0,7 promillen, jos yksikin tapaus oli sellainen, jossa hätärakeiteilla oli osuus? Minä ainakin sillä voiton todennäköisyydellä lottoaisin aivan hulluna, pottihan olisi melkein varma jo vuodessa.

        Aivan, kuinka arvokas on ihmishenki?
        Hyväksytkö koko matkalle lähtemisen, jos matkan jättää kokonaan tekemättä, ei tarvitse pohtia mikä osuus riskistä johtuu vain hätäraketeista.

        Jos taas päättää lähteä matkalle, voikin miettiä, minkä kokoisella veneellä matka on täysin turvalinen. Jossain vaiheessa nimittäin veneen koko kompensoi reilusti pari rakettia.

        Tuohon 7 promillen juttuun voi suhtautua röyhreästi pieraisten. 7 tuhannesta merellä olijasta ei kuole hätärakettien puutteeseen jos siksi ettei 7 tuhannesta joudu minkäänlaiseen pulaan.

        Jos lasketaan todennäköisyyksiä, pitää ensi laskea todennäköisyys joutua sellaiseen pulaan, jossa mahdollisesti käytetään raketteja. Niistä sitten pitää laskea ne, joissa rakettien puute on tärkein syy menehtymiseen. Joskus nimittäin niistä ei ole apua.

        Jos lasketaan autoliikenteen onnettomuussyyt yhteen, luku on reilusti yli 100%. Humalainen, joka ajaa ylinopeutta sileillä renkailla sateella joutuu tilaston mukaan onnettomuuteen humalan, nopeuden ja renkaiden takia, vaikka selvä ihminen ei olisi lähtenyt koko matkalle.

        Ulkomaan meriliikennettä on vuodessa 20milj.henkeä. Moniko heistä kuoli rakettien puutteen takia?


      • 10-14
        miten.sen.katsoo kirjoitti:

        Hyväksytkö 7 promillen riskin itsesi ja miehistösi menehtymisestä? Tai edes 0,7 promillen, jos yksikin tapaus oli sellainen, jossa hätärakeiteilla oli osuus? Minä ainakin sillä voiton todennäköisyydellä lottoaisin aivan hulluna, pottihan olisi melkein varma jo vuodessa.

        Osoittaa melkoista typeryyttä päätellä noista luvuista, että hätärakettien hylkääminen veneensä varusteista aiheuttaisi 7 promillen menehtymisriskin. Kun vene on varustettu dsc-vhf:lla, kännyköillä, pelastuslautalla jne. totean, että rakettien puuttumisen aiheuttama riski on käytännössä nolla. Itse asiassa se on pienempi kuin raketin käsittelyssä tapahtuvan virheen/vahingon riski.
        Ja ei, en lakkaa yllyttämästä muita, koska rakettien kannattajat ovat selvästi idiootteja.


      • entäperheesi
        10-14 kirjoitti:

        Osoittaa melkoista typeryyttä päätellä noista luvuista, että hätärakettien hylkääminen veneensä varusteista aiheuttaisi 7 promillen menehtymisriskin. Kun vene on varustettu dsc-vhf:lla, kännyköillä, pelastuslautalla jne. totean, että rakettien puuttumisen aiheuttama riski on käytännössä nolla. Itse asiassa se on pienempi kuin raketin käsittelyssä tapahtuvan virheen/vahingon riski.
        Ja ei, en lakkaa yllyttämästä muita, koska rakettien kannattajat ovat selvästi idiootteja.

        Keskustelun avaaja tarkoitti 2- ja 3-luokkaan katsastettuja veneitä, mutta sinä kerrot nyt DSC-VHF:stä ja pelastuslautasta puolustaessasi omaa mielipidettäsi!
        Se kuvittelemasi "7 promillen menehtymisriski" kaiketi perustui ammattiliikenteessä tapahtuneisiin hätäräkettien käyttämisiin vuonna 2013. Joakim viittasi huviveneonnettomuuksiin, joissa 3%:ssa oli laukaistu hätäraketteja ja VHF oli käytetty 9%:ssa. Montako kertaa oli käytetty pelastuslauttaa? Entä sammuttimia?
        Ajattelumallisi on aika outo, koska sinun riskinottosi koskee miehistöäsi (=perhettäsi?), jonka turvallisuudesta olet päällikön vastuussa. Vaikka hätävarustus sinua harmittaakin, joudut hommaamaan paattiisi hätäraketit esim. jos aiot mennä Saimaan kanavan kautta sisäjärvelle. Eikö venevakuutuksessakin ole alennusta, jos vene on katsastettu? Katsastusvarustus 2. ja 3. luokassa niin meillä kuin muissakin maissa vaatii hätävarustuksen.
        Kehut kännykkää. Se toimii rantojen lähellä, kun sattuu olemaan "kenttää" ja patteri ladattu.


      • se.faktapuoli
        10-14 kirjoitti:

        Osoittaa melkoista typeryyttä päätellä noista luvuista, että hätärakettien hylkääminen veneensä varusteista aiheuttaisi 7 promillen menehtymisriskin. Kun vene on varustettu dsc-vhf:lla, kännyköillä, pelastuslautalla jne. totean, että rakettien puuttumisen aiheuttama riski on käytännössä nolla. Itse asiassa se on pienempi kuin raketin käsittelyssä tapahtuvan virheen/vahingon riski.
        Ja ei, en lakkaa yllyttämästä muita, koska rakettien kannattajat ovat selvästi idiootteja.

        Että tilastoillako siellä veneillään. Jos rakettien käsittely on suurempi riski kuin niiden puuttuminen hätätilanteessa, se varmasti näkyy jossain tilastossa. Kerro meille muillekin, missä se näkyy? Tuossa ylempänä joku tutun näköinen nimimerkki kirjoitti:
        "Miksi pitäisi uskoa väite, jolle ei ole mitään faktaperusteita?"


      • entätositilanteessa
        10-14 kirjoitti:

        Osoittaa melkoista typeryyttä päätellä noista luvuista, että hätärakettien hylkääminen veneensä varusteista aiheuttaisi 7 promillen menehtymisriskin. Kun vene on varustettu dsc-vhf:lla, kännyköillä, pelastuslautalla jne. totean, että rakettien puuttumisen aiheuttama riski on käytännössä nolla. Itse asiassa se on pienempi kuin raketin käsittelyssä tapahtuvan virheen/vahingon riski.
        Ja ei, en lakkaa yllyttämästä muita, koska rakettien kannattajat ovat selvästi idiootteja.

        Kohdistatko viestisi myös meripelastajille, jotka vuosittain järjestävät hätärakettien käytön opetustilaisuuksia: "rakettien kannattajat ovat selvästi idiootteja"?
        Naapurimaissakin meripelastus pitää hätärakettien käytön osaamista tärkeänä, ei siis sinun "idioottejasi" vain meidän maassamme. Tositilanteessa voi olla hankala perehtyä hätärakettien käyttöohjeisiin.

        "Pyrotekniska nödsignaler kan vara något av en sista utväg - när mobiltelefonen inte når fram, när båtens elsystem slagits ut eller när vi sitter i en gummiflotte. Kort sagt: När det verkligen är kris." (lähde: hamnen.se)


      • 3-6
        entätositilanteessa kirjoitti:

        Kohdistatko viestisi myös meripelastajille, jotka vuosittain järjestävät hätärakettien käytön opetustilaisuuksia: "rakettien kannattajat ovat selvästi idiootteja"?
        Naapurimaissakin meripelastus pitää hätärakettien käytön osaamista tärkeänä, ei siis sinun "idioottejasi" vain meidän maassamme. Tositilanteessa voi olla hankala perehtyä hätärakettien käyttöohjeisiin.

        "Pyrotekniska nödsignaler kan vara något av en sista utväg - när mobiltelefonen inte når fram, när båtens elsystem slagits ut eller när vi sitter i en gummiflotte. Kort sagt: När det verkligen är kris." (lähde: hamnen.se)

        Onko kyseessä ennemminkin yhdistyksen rahankeräys kuin kannanotto rakettien tarpeellisuudesta?
        Hamnen.se:n artikkeli on vuodelta 2005, eikö mitään uudempaa löydy?


      • PieleenPieleen

        Meripelastusyhdistys ei kerää rahaa noilla opetustilaisuuksilla.

        Joten pieleen meni sinulta tälläkin kertaa.


      • sinullakinmahdollisuus

      • entälautanraketit
        10-14 kirjoitti:

        Osoittaa melkoista typeryyttä päätellä noista luvuista, että hätärakettien hylkääminen veneensä varusteista aiheuttaisi 7 promillen menehtymisriskin. Kun vene on varustettu dsc-vhf:lla, kännyköillä, pelastuslautalla jne. totean, että rakettien puuttumisen aiheuttama riski on käytännössä nolla. Itse asiassa se on pienempi kuin raketin käsittelyssä tapahtuvan virheen/vahingon riski.
        Ja ei, en lakkaa yllyttämästä muita, koska rakettien kannattajat ovat selvästi idiootteja.

        Jos sinä 10-14 omistat pelastuslautan, olet varmaankin poistanut sen normaaliin varustukseen kuuluvat hätäraketit? Et myöskään vie p.lauttaasi huollettavaksi, koska raketit uusittaisiin huollossa.


      • 3-6
        sinullakinmahdollisuus kirjoitti:

        Kelpaisko nämä ohjeet:

        http://www.veneily.fi/hatatilanteessa/avunpyynto

        http://www.raja.fi/ohjeita/ohjeita_veneilijoille/meripelastuksen_halytysohje

        Varmaankin pystyt itse etsimään ohjeita hätävarusteiden kuten rakettien ja soihtujen tarpeellisuudesta ja käytöstä eri kielillä ja eri vuosilta.

        Hyvät ohjeet rajavartiolaitoksella. Ensin siis puhelimella ja sitten VHF:llä. Mainitaan siinä hätäraketitkin, muttei mitenkään painottamalla. Käytäntö on nykyään tämä.


      • luepauudelleen
        3-6 kirjoitti:

        Hyvät ohjeet rajavartiolaitoksella. Ensin siis puhelimella ja sitten VHF:llä. Mainitaan siinä hätäraketitkin, muttei mitenkään painottamalla. Käytäntö on nykyään tämä.

        Kylläpä sinä yrität vääntää Rajavartiolaitoksen selkeää ohjetta omien mielipiteittesi mukaiseksi!
        Suora lainaus tekstistä on alla. Siinähän mainitaan ensimmäisenä VHF-radiopuhelin.
        Hätämerkeistä ensimmäisenä on radiopuhelimella annettu MAYDAY ja toisena punainen laskuvarjoraketti. Sinun mielestäsi "manitaan siinä hätäraketitkin, muttei mitenkään painottamalla".

        Näin Rajavartiolaitos:
        Ilmoita hätätapauksesta tai vaaratilanteesta VHF-radiolla, puhelimella tai muulla nopealla tavalla lähimmälle meripelastuskeskukselle tai meripelastuslohkokeskukselle
        Yleisimmät hätämerkit
        • radiopuhelimella annettu viesti "MAYDAY"
        • punainen laskuvarjoraketti
        • SOS (. . . - - - . . . ) valo- tai äänimerkkinä
        • punainen käsisoihtu
        • sivulle ojennettujen käsivarsien verkkainen ja jatkuva nostaminen ja laskeminen
        keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella


      • 3-6
        luepauudelleen kirjoitti:

        Kylläpä sinä yrität vääntää Rajavartiolaitoksen selkeää ohjetta omien mielipiteittesi mukaiseksi!
        Suora lainaus tekstistä on alla. Siinähän mainitaan ensimmäisenä VHF-radiopuhelin.
        Hätämerkeistä ensimmäisenä on radiopuhelimella annettu MAYDAY ja toisena punainen laskuvarjoraketti. Sinun mielestäsi "manitaan siinä hätäraketitkin, muttei mitenkään painottamalla".

        Näin Rajavartiolaitos:
        Ilmoita hätätapauksesta tai vaaratilanteesta VHF-radiolla, puhelimella tai muulla nopealla tavalla lähimmälle meripelastuskeskukselle tai meripelastuslohkokeskukselle
        Yleisimmät hätämerkit
        • radiopuhelimella annettu viesti "MAYDAY"
        • punainen laskuvarjoraketti
        • SOS (. . . - - - . . . ) valo- tai äänimerkkinä
        • punainen käsisoihtu
        • sivulle ojennettujen käsivarsien verkkainen ja jatkuva nostaminen ja laskeminen
        keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella

        Se ohje on erinomainen ja selkeä, ei minun sitä tarvitse mihinkään vääntää. Tässä sinulle ohje hätätilannetta varten.
        http://www.raja.fi/download/37899_2012_mepehaly.pdf?8788665a17b9d288
        Kun tuo on laminoituna veneen seinällä, tulee varmasti ensimmäisenä mieleen puhelin. Puhelinnumero on korostettuna ensimmäisenä ja viimeisenä. Seuraavaksi kerrotaan VHF.


      • PleaseClarify
        entäperheesi kirjoitti:

        Keskustelun avaaja tarkoitti 2- ja 3-luokkaan katsastettuja veneitä, mutta sinä kerrot nyt DSC-VHF:stä ja pelastuslautasta puolustaessasi omaa mielipidettäsi!
        Se kuvittelemasi "7 promillen menehtymisriski" kaiketi perustui ammattiliikenteessä tapahtuneisiin hätäräkettien käyttämisiin vuonna 2013. Joakim viittasi huviveneonnettomuuksiin, joissa 3%:ssa oli laukaistu hätäraketteja ja VHF oli käytetty 9%:ssa. Montako kertaa oli käytetty pelastuslauttaa? Entä sammuttimia?
        Ajattelumallisi on aika outo, koska sinun riskinottosi koskee miehistöäsi (=perhettäsi?), jonka turvallisuudesta olet päällikön vastuussa. Vaikka hätävarustus sinua harmittaakin, joudut hommaamaan paattiisi hätäraketit esim. jos aiot mennä Saimaan kanavan kautta sisäjärvelle. Eikö venevakuutuksessakin ole alennusta, jos vene on katsastettu? Katsastusvarustus 2. ja 3. luokassa niin meillä kuin muissakin maissa vaatii hätävarustuksen.
        Kehut kännykkää. Se toimii rantojen lähellä, kun sattuu olemaan "kenttää" ja patteri ladattu.

        Mikä juttu tuo on, että Saimaan kanavalle mennessä pitäisi olla hätäraketit? En ole kuullutkaan. Entä mitä tuo puhe "katsastusvarustuksesta II ja III -luokissa niin meillä kuin muissakin maissa" oli? Onko jossain muussa maassa olemassa samanlainen katsastussysteemi kuin SPV:n, siis vapaaehtoinen järjestösysteemi? Tiettävästi missään ei ole lakisääteistä katsastusta huviveneille. Varusteita koskevia lakimääräyksiä kyllä on ja jossain maassa taitaa laki vaatia raketteja huviveneisiinkin.


      • PleaseClarify
        luepauudelleen kirjoitti:

        Kylläpä sinä yrität vääntää Rajavartiolaitoksen selkeää ohjetta omien mielipiteittesi mukaiseksi!
        Suora lainaus tekstistä on alla. Siinähän mainitaan ensimmäisenä VHF-radiopuhelin.
        Hätämerkeistä ensimmäisenä on radiopuhelimella annettu MAYDAY ja toisena punainen laskuvarjoraketti. Sinun mielestäsi "manitaan siinä hätäraketitkin, muttei mitenkään painottamalla".

        Näin Rajavartiolaitos:
        Ilmoita hätätapauksesta tai vaaratilanteesta VHF-radiolla, puhelimella tai muulla nopealla tavalla lähimmälle meripelastuskeskukselle tai meripelastuslohkokeskukselle
        Yleisimmät hätämerkit
        • radiopuhelimella annettu viesti "MAYDAY"
        • punainen laskuvarjoraketti
        • SOS (. . . - - - . . . ) valo- tai äänimerkkinä
        • punainen käsisoihtu
        • sivulle ojennettujen käsivarsien verkkainen ja jatkuva nostaminen ja laskeminen
        keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella

        Kompaan 3-6:sta, kyllä hän minun mielestäni on lukenut ihan oikein tuota RVL:n ohjetta. Ei siinä todellakaan painoteta hätäraketteja.


      • saimaankanavalla
        PleaseClarify kirjoitti:

        Mikä juttu tuo on, että Saimaan kanavalle mennessä pitäisi olla hätäraketit? En ole kuullutkaan. Entä mitä tuo puhe "katsastusvarustuksesta II ja III -luokissa niin meillä kuin muissakin maissa" oli? Onko jossain muussa maassa olemassa samanlainen katsastussysteemi kuin SPV:n, siis vapaaehtoinen järjestösysteemi? Tiettävästi missään ei ole lakisääteistä katsastusta huviveneille. Varusteita koskevia lakimääräyksiä kyllä on ja jossain maassa taitaa laki vaatia raketteja huviveneisiinkin.

        Saimaan kanavaa koskevat huviveneiden määräykset löytyvät ao linkin sivulta 19:
        http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/veneily_saimaan_kanavassa/VENELIIKENNEOHJEET 2015.pdf

        Hätäraketti- ja muu hätävarustus huvialuksissa eivät muiden valtioiden kohdalla tietenkään liity millään tavalla SPV:n katsastusjärjestelmään. Ulkomaille veneilevien kannattaa tarkistaa, mitä kussakin valtioissa edellytetään.


      • tiukkojakinvaatimuksia
        saimaankanavalla kirjoitti:

        Saimaan kanavaa koskevat huviveneiden määräykset löytyvät ao linkin sivulta 19:
        http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/veneily_saimaan_kanavassa/VENELIIKENNEOHJEET 2015.pdf

        Hätäraketti- ja muu hätävarustus huvialuksissa eivät muiden valtioiden kohdalla tietenkään liity millään tavalla SPV:n katsastusjärjestelmään. Ulkomaille veneilevien kannattaa tarkistaa, mitä kussakin valtioissa edellytetään.

        Joissakin maissa EU:n alueella on tiukat määräykset huviveneille. Muistelen että Yachting Monthlyssä on ollut juttu sakottamisesta, joka koski ulkolaisen veneen puutteellisia hätäraketteja. Vanhentuneita raketteja ei hyväksytty ratsiassa.


      • PleaseClarify
        saimaankanavalla kirjoitti:

        Saimaan kanavaa koskevat huviveneiden määräykset löytyvät ao linkin sivulta 19:
        http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/veneily_saimaan_kanavassa/VENELIIKENNEOHJEET 2015.pdf

        Hätäraketti- ja muu hätävarustus huvialuksissa eivät muiden valtioiden kohdalla tietenkään liity millään tavalla SPV:n katsastusjärjestelmään. Ulkomaille veneilevien kannattaa tarkistaa, mitä kussakin valtioissa edellytetään.

        Onpa muuten todella mielenkiintoisia vaatimuksia. Esimerkiksi se, että sinne ei sitten näköjään ole asiaa moottoriveneellä, jossa ei ole rattiohjausta :) Ja purjeveneessä pitäisi olla myrskypurjeet. Jos sitä kirjaimellisesti sovellettaisiin, niin ei taitaisi monellakaan suomalaisveneellä olla kanavaan asiaa :)
        Ajoankkurikin pitäisi olla venetyypistä riippumatta.

        Mistähän nuo on revitty? Osa muistuttaa SPV:n katsastusvaatimuksia eli laiska virkamies on saattanut harjoittaa copy-pastea ilman aivotoimintaa. Osa vivahtaa minusta venäläiselle byrokratialle.


      • PleaseClarify
        tiukkojakinvaatimuksia kirjoitti:

        Joissakin maissa EU:n alueella on tiukat määräykset huviveneille. Muistelen että Yachting Monthlyssä on ollut juttu sakottamisesta, joka koski ulkolaisen veneen puutteellisia hätäraketteja. Vanhentuneita raketteja ei hyväksytty ratsiassa.

        Juu, valtioiden lainsäädännöt vaihtelevat huomattavan paljon. Tosin peruslinjan pitäisi olla se, että veneen rekisteröintivaltion määräykset ratkaisevat. Esimerkkinä Viron kymmenisen vuotta sitten tullut "veneajokortti", jonka ensin uhottiin koskevan myös ulkomaisia veneitä. Juu, ja "case Selänne" on toinen esimerkki: käräjäoikeus perusteli sen kuuluisan konetehovaatimuksen sivuuttamista sillä, että sitä ei voi vaatia Suomen vesillä liikkuvilta muun EU-maan veneiltä.

        Olisi kyllä toivottavaa, että tässäkin asiassa EU-harmonisointi edistyisi eli joka maassa samat pykälät.


      • Trafinkanta

      • 3-6
        Trafinkanta kirjoitti:

        “Hätämerkinantovälineet kuuluvat jokaisen veneilijän perusvarustukseen.”
        http://www.veneily.fi/veneilyturvallisuus/hataraketit_soihdut_ja_savut

        Kumpi oli ensin muna vai kana? Trafin sivulta löytyy hätäraketin kelpoisuusaika 5 vuotta? Onko SPV:n kanta sama kuin Trafin vai päinvastoin? Tekevät yhteistyötä kuten kuuluukin. Trafilta taisi sivun päivitys unohtua. Nämä kaksi tahoahan ovat ne, jotka hätäraketeista vouhottavat.


      • esimerkki.kauempaa
        PleaseClarify kirjoitti:

        Onpa muuten todella mielenkiintoisia vaatimuksia. Esimerkiksi se, että sinne ei sitten näköjään ole asiaa moottoriveneellä, jossa ei ole rattiohjausta :) Ja purjeveneessä pitäisi olla myrskypurjeet. Jos sitä kirjaimellisesti sovellettaisiin, niin ei taitaisi monellakaan suomalaisveneellä olla kanavaan asiaa :)
        Ajoankkurikin pitäisi olla venetyypistä riippumatta.

        Mistähän nuo on revitty? Osa muistuttaa SPV:n katsastusvaatimuksia eli laiska virkamies on saattanut harjoittaa copy-pastea ilman aivotoimintaa. Osa vivahtaa minusta venäläiselle byrokratialle.

        SPV katsastusvarustelista muistuttaa paljolti ORC:n listaa ja oli joskus muinoin suorastaan yhteneväinen. Eli kansainvälisen järjestön ajatukset siellä on takana.


      • Joakim1
        esimerkki.kauempaa kirjoitti:

        SPV katsastusvarustelista muistuttaa paljolti ORC:n listaa ja oli joskus muinoin suorastaan yhteneväinen. Eli kansainvälisen järjestön ajatukset siellä on takana.

        On se edelleen hyvin samanlainen. ORC kehitti ja ylläpiti tuon kilpapurjehduksen turvallisuussäännöstön, mutta se on ollut jo vuosikausia (2003 alkaen) ISAFin ylläpitämä ja tunnetaan nykyään nimellä OSR eli Offshore Special Regulations.

        Tuo on käytössä maailmanlaajuisesti. SPV:n katsastussäännöt vastaavat hyvin pitkälle noita, mutta luokissa on pykälän heitto eli OSR 3 vastaa SPV 2:sta jne. Tässä OSR: http://www.sailing.org/documents/special-regs.php

        Pyroteknisten välineiden osalta OSR vaatii 3-luokkaa 4 rakettia, 4 soihtua ja 2 oranssia savua. Eli erona SPV 2:een on nuo 2 savua, joita SPV ei vaadi. OSR ei myöskään ole hyväksynyt yliaikaisia raketteja, kuten SPV on tehnyt ensi vuoteen saakka.

        Selkeä ero on myös VHF:n osalta. OSR vaatii mastonhuippuantennin, vara-antennin ja lisäksi myös käsi-VHF:n.


      • hgjhgfjhgjhgj
        3-6 kirjoitti:

        Kumpi oli ensin muna vai kana? Trafin sivulta löytyy hätäraketin kelpoisuusaika 5 vuotta? Onko SPV:n kanta sama kuin Trafin vai päinvastoin? Tekevät yhteistyötä kuten kuuluukin. Trafilta taisi sivun päivitys unohtua. Nämä kaksi tahoahan ovat ne, jotka hätäraketeista vouhottavat.

        Trafillakin on tainnut joku virkamies harrastaa copy-pastea paljonkaan ajattelematta. Sikäli paha juttu, että joku voi luulla tuon tekstin edustavan lainsäädännöllisiä vaatimuksia tai normeja.


    • LauttaIdioottiko

      Miten haluaisit kommentoida pelastuslauttasi huoltoa, jonka yhteydessä maksat myös lautan hätärakettien uusimisesta?
      ;-)

      Oletko sinäkin siis idiootti?

      ;-)

      • 10-14

        Collateral Damage. Eli minkäs sille voi, että sivutuotteena joutuu ne huolimaan. Mutta pitääpä kysyä ensi kerralla huollossa, josko voisivat ne raketit jättää sieltä pois.
        Pelastuslautassahan ne ovat vielä suurempi riski kuin veneessä. Ei tässä ole kuin pari vuotta, kun Ahvenanmerellä vaikeuksiin joutunut veneilijä yritti ampua hätäraketin ja se lipsahti kädestä pahalla hetkellä. Sai sitten melkoisia palovammoja heittäessään sitä paljain käsin mereen istumalaatikosta. Pelastuslautassa tuollainen olisi helposti fataalia.


      • Joakim1

        Miksi sitä lauttaa turhaan huollat? Samalla logiikalla sekin on täysin turhaa. On häviävän pieni todennäköisyys, että tarvitset lauttaa ja vielä häviävämmän pienempi, että se ei toimisi huoltamattakin. Varsinkaan kun et kaipaa niitä raketteja, joiden uusiminen on oleellinen osa huoltoa.

        Itse juuri laukaisin kuukausi sitten lautan, jota ei ollut huollettu vuosikausiin ja jota ei enää edes suostuttu ottamaan huoltoon. Aukesi oikein hienosti ja näytti aivan uudelta. Narua sai kyllä nykäistä niin kovaa, että meinasi usko jo loppua.


      • 10-14
        Joakim1 kirjoitti:

        Miksi sitä lauttaa turhaan huollat? Samalla logiikalla sekin on täysin turhaa. On häviävän pieni todennäköisyys, että tarvitset lauttaa ja vielä häviävämmän pienempi, että se ei toimisi huoltamattakin. Varsinkaan kun et kaipaa niitä raketteja, joiden uusiminen on oleellinen osa huoltoa.

        Itse juuri laukaisin kuukausi sitten lautan, jota ei ollut huollettu vuosikausiin ja jota ei enää edes suostuttu ottamaan huoltoon. Aukesi oikein hienosti ja näytti aivan uudelta. Narua sai kyllä nykäistä niin kovaa, että meinasi usko jo loppua.

        Joakim, vastoin tapojasi lankeat nyt jauhamaan paskaa oikein huolella. Raketti/lautta vertailusi menee pahasti saveen. Ensimmäinen osa tietysti on oikein eli todennäköisyys joutua lauttaa tai raketteja vaativaan tilanteeseen on hyvin pieni. Mutta unohdat sen, että siinä tilanteessa lautasta on jokseenkin varmasti hyötyä, raketeista jokseenkin yhtä varmasti ei ole mitään hyötyä.

        Lautan huoltotarpeen myönnän olevan uskonvarainen asia: kuvittelen, että se on tarpeen juuri sen varmistamiseksi, että lautta todella tarvittaessa laukeaa. Jos asiantuntija sanoisi minulle, että huolto on tarpeen lähinnä rakettien uusimiseksi, niin jättäisin huollattamatta.

        Tiettyä kyynistä huvittuneisuutta minussa kyllä herättää lautan valmistajan ilmoitus, että huoltovälistä kiinnipitäminen on edellytys takuun voimassaololle. Meinaan, jos lautta toimii, ketä takuu kiinnostaa? Jos se ei toimi, eipä jääne valittajia henkiin.


      • näinkö.päin

        Omaa logiikkaasi lainaten voisi todeta täysin faktapohjaisesti, että pelastuslautan käyttö on vaarallisempaa kuin käyttämättä jättäminen. Faktapohja on Fastnet-tragediasta todennettavissa.

        Lautalla istuvalle taas hätäraketit ovat lähes varmasti ainoa keino herättää auttajien huomio. Kännykät voi surutta heittää yli laidan sekä kastuneina että kentän puutteessa toimimattomina. Kannettavan vhf:n rajoitettuinen kuuluvuuksineen saa ehkä kaapattua lautalle mennessä mukaan. Oliko ajatus ehkä sellainen, että lautalla voi mukavasti lähimpään rantaan saakka. Itämerellä on hyvin todennäköistä, että raketin näkyvyysalueella on laivoja ja mahdollisuus tulla huomatuksi, valtameret sitten toinen juttu.

        Joka tapauksessa itse vetosit hätärakettien vastustamisessa nimenomaan epätodennäköisyyteen. Miksi se ei toiseen suuntaan kelpaa perusteeksi?


      • Joakim1
        10-14 kirjoitti:

        Joakim, vastoin tapojasi lankeat nyt jauhamaan paskaa oikein huolella. Raketti/lautta vertailusi menee pahasti saveen. Ensimmäinen osa tietysti on oikein eli todennäköisyys joutua lauttaa tai raketteja vaativaan tilanteeseen on hyvin pieni. Mutta unohdat sen, että siinä tilanteessa lautasta on jokseenkin varmasti hyötyä, raketeista jokseenkin yhtä varmasti ei ole mitään hyötyä.

        Lautan huoltotarpeen myönnän olevan uskonvarainen asia: kuvittelen, että se on tarpeen juuri sen varmistamiseksi, että lautta todella tarvittaessa laukeaa. Jos asiantuntija sanoisi minulle, että huolto on tarpeen lähinnä rakettien uusimiseksi, niin jättäisin huollattamatta.

        Tiettyä kyynistä huvittuneisuutta minussa kyllä herättää lautan valmistajan ilmoitus, että huoltovälistä kiinnipitäminen on edellytys takuun voimassaololle. Meinaan, jos lautta toimii, ketä takuu kiinnostaa? Jos se ei toimi, eipä jääne valittajia henkiin.

        Mikä tilanne on se, jossa lautasta on varmasti hyötyä? Tuossa jo viitattiin Fastnetiin, jonka myrskyn kokemus oli se, että lautoille kuoli ihmisiä, mutta heidän hylkäämänsä veneet löydettiin kellumasta kohtuu hyväkuntoisina myrskyn laannuttua. Tuon jälkeen ehdoton ohje on ollut, että lautalle mennään vasta aivan viimeisenä keinona eli silloin kuin on 100% varmaa, että vene uppoaa hyvin pian ja ennen uppoamista ei ole muuta pelastautumiskeinoa.

        Tuoreempi tapaus on Estonia, jossa toki moni pelastui lautan avulla, mutta myös kuoli lauttaan. Oliko siellä näyttöä hätärakettien haitallisuudesta? Entä hyödyllisyydestä?

        Nopeasti etsittynä Estonian raportista löytyy mm. "Yhteistoimin he ampuivat
        hätäraketteja, jotka lopulta nähtiin SILJA SYMPHONYlla. Pian sen jälkeen helikopteri
        pelasti heidät ja laski heidät aluksen kannelle."
        http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia/1izoaJRlP/Estonia_loppuraportti.pdf

        Sitten voi kysyä kuinka monta venettä on uponnut purjehdusalueellasi niin, että miehistö ei ole päässyt muihin veneisiin tai kyennyt ongelmitta uimaan/kahlaamaan rantaan. Oliko näissä tilanteissa enemmän apua kännykästä, VHF:stä, hätäraketeista vai pelastuslautoista?

        Omassa veneessä on sekä raketit että pelastuslautta, jonka huoltoväli on tosin saattanut niukasti mennä yli. En osaa nähdä, että lautta olisi jotenkin tarpeellisempi kuin raketit.


      • KylähullutHuutaa
        10-14 kirjoitti:

        Collateral Damage. Eli minkäs sille voi, että sivutuotteena joutuu ne huolimaan. Mutta pitääpä kysyä ensi kerralla huollossa, josko voisivat ne raketit jättää sieltä pois.
        Pelastuslautassahan ne ovat vielä suurempi riski kuin veneessä. Ei tässä ole kuin pari vuotta, kun Ahvenanmerellä vaikeuksiin joutunut veneilijä yritti ampua hätäraketin ja se lipsahti kädestä pahalla hetkellä. Sai sitten melkoisia palovammoja heittäessään sitä paljain käsin mereen istumalaatikosta. Pelastuslautassa tuollainen olisi helposti fataalia.

        Joo, pyydäpä jättämään raketit pois lautasta. Hyvä idea.

        On tämä melkoista kylähullujen huutelua tämäkin foorumi..


    • Oikeatsyyt

      Tekniikka ei estä sellaisten rakettien tekemistä, jotka säilyvät käyttökunnossa vaikka 10 vuotta. Ihan samalla tavalla voidaan tehdä sammuttimia, joita ei tarvitse tarkastaa joka vuosi eikä nytkään tarkastus johdu sammuttimien tekniikasta vaan siitä, se on pisnes.

      • vihdoin.tiedettä

        No nyt menee rakettitieteeksi. Soihduista on jo saatu pitkäikäisiä, mutta ainakaan sähkön voimalla ei saada rakettia taivaalle nousemaan riittävän korkealle. Varmaan on joku idea mielessä, miten raketeista tehtäisiin 10 v kestäviä?


      • Spagettitiedettä
        vihdoin.tiedettä kirjoitti:

        No nyt menee rakettitieteeksi. Soihduista on jo saatu pitkäikäisiä, mutta ainakaan sähkön voimalla ei saada rakettia taivaalle nousemaan riittävän korkealle. Varmaan on joku idea mielessä, miten raketeista tehtäisiin 10 v kestäviä?

        Miksi raketit kestää 5 vuotta, mutta puolustusvoimien halvemmat ammukset ym pyrotekniikka paljon kauemmin?

        Mikä raketissa vanhenee?
        Siinä ei ole mitään sellaista osaa, joka ikääntyisi itsestään muutaman vuoden aikana. Kyse on pitkälti pakkauksesta, jonka hinta edes hyvin tehtynä ei ole montaa kymmentä senttiä.

        Hyvin tehty pakkaus rikkuu yhtä suurella todennäköisyydellä huomenna tai 10 vuoden päästä koska se ei tule vanhaksi vaan haljoaa koska sille tapahtuu jotain.


      • MitaanTietamaton

        Tuskinpa raketeissa on mitään elektroniikkaa, joka laskisi ikää valmistuksesta ja tekisi ne toimimattomiksi.

        Harjoituksissa joskus ammuttiin hyvinkin vanhoja raketteja erilaisilla mekanismeilla eikä yhtään sutta tullut vastaan. Olisiko ollut 20-30 kaikkiaan ja jokainen toimi kuten pitää.

        Mutta kuten kaikissa vempeleissä, niin rikkonaisia on mukana ja ajan hammas syö vääjäämättä.

        Valmistajan puolesta, ellei alle 5-vuotias raketti toimi, kyseessä on valmistusvirhe, josta varmasti voi reklamoida.

        SPV:n puolesta taas on harhaanjohtavaa, ettei liitto voi ottaa raketeista pitempää vastuuta kuin valmistaja. SPV ei ota eikä sillä ole mitään vastuuta veneen turvallisuusvarusteista. Vastuu varusteista on veneen kapteenilla.


      • vaimitäiteluulet
        MitaanTietamaton kirjoitti:

        Tuskinpa raketeissa on mitään elektroniikkaa, joka laskisi ikää valmistuksesta ja tekisi ne toimimattomiksi.

        Harjoituksissa joskus ammuttiin hyvinkin vanhoja raketteja erilaisilla mekanismeilla eikä yhtään sutta tullut vastaan. Olisiko ollut 20-30 kaikkiaan ja jokainen toimi kuten pitää.

        Mutta kuten kaikissa vempeleissä, niin rikkonaisia on mukana ja ajan hammas syö vääjäämättä.

        Valmistajan puolesta, ellei alle 5-vuotias raketti toimi, kyseessä on valmistusvirhe, josta varmasti voi reklamoida.

        SPV:n puolesta taas on harhaanjohtavaa, ettei liitto voi ottaa raketeista pitempää vastuuta kuin valmistaja. SPV ei ota eikä sillä ole mitään vastuuta veneen turvallisuusvarusteista. Vastuu varusteista on veneen kapteenilla.

        Aika paha taitaa olla reklamoida, kun raketin kylkeen on leimattu viimeinen käyttövuosi, jos ei sen vuoden jälkeen toimi :)


      • so.easy
        Spagettitiedettä kirjoitti:

        Miksi raketit kestää 5 vuotta, mutta puolustusvoimien halvemmat ammukset ym pyrotekniikka paljon kauemmin?

        Mikä raketissa vanhenee?
        Siinä ei ole mitään sellaista osaa, joka ikääntyisi itsestään muutaman vuoden aikana. Kyse on pitkälti pakkauksesta, jonka hinta edes hyvin tehtynä ei ole montaa kymmentä senttiä.

        Hyvin tehty pakkaus rikkuu yhtä suurella todennäköisyydellä huomenna tai 10 vuoden päästä koska se ei tule vanhaksi vaan haljoaa koska sille tapahtuu jotain.

        Voithan sinäkin ostaa valopistoolin. Sen panokset ovat pitkäikäisiä, myös ne riittävän korkealle nousevat hätäraketit.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      142
      2453
    2. Näetkö feminismin uhkana

      Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?
      Ikävä
      196
      1157
    3. Tykkäätkö halaamisesta?

      Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo
      Maailman menoa
      110
      1067
    4. Hinduilu on suurta eksytystä

      tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa
      Hindulaisuus
      389
      930
    5. Malmin tapaus on järkyttävä

      Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi
      Maahanmuutto
      296
      888
    6. Mitkä asiat teidän elämässänne on

      Tällä hetkellä parasta?
      Ikävä
      66
      858
    7. Kyllä me vaan

      Tykätään toisistamme ❤️ siinä ei ole mitään väärää kenellekään
      Ikävä
      53
      841
    8. Miksi kaivata miestä

      jolla ei edes muna toimi?
      Ikävä
      89
      837
    9. Oot nainen kaunis

      muista hymyillä jatkossakin.
      Ikävä
      46
      829
    10. Mitä haluaisit kysyä

      Kaivatultasi?
      Ikävä
      51
      743
    Aihe