Puhuttaisiinkos aivan asiallisesti kihloista, joista tuolla ainakin yksi topic on tainnut eksyä hieman väittelemisen puolelle?
Eli omistaisin tämän topicin ihan vaan kysymyksille. Ja ne kysymykset olen sitten osoittanut henkilöille, jotka ovat kihloissa. Eli tähän topiciin vain kihloissa olevia. Tuskimpa kihloissa olevista kukaan kaipaa tänne arvostelevia ihmisiä?
Mutta siis kysymyksien pariin :)
1. Kuinka kauan seurustelua takana ennen kihloja?
2. Kumpi kosi - ja miten?
3. Kauan olette olleet kihloissa?
4. Miten on lähtenyt sujumaan?
5. Minkä ikäisiä olitte kihlautuessanne?
6. Minkälaiset sormukset?
_____________________________________________
...Ja taidampa samantien vastata itsekin. :)
1. Kuinka kauan seurustelua takana ennen kihloja?
- Noin 1,5 vuotta.
2. Kumpi kosi - ja miten?
- Poikaystävä kosi, polvillaan.
3. Kauan olette olleet kihloissa?
- Syyskuun 14. päivä lähtien.
4. Miten on lähtenyt sujumaan?
- Hyvinhän tämä.
5. Minkä ikäisiä olitte kihlautuessanne?
- Minä 16, hän 19.
6. Minkälaiset sormukset?
- Kauniit valkokultaiset, itseasiassa ovat myös melko "pitkänomaiset". Kuvakin löytyy sormuksesta kyllä :)
Noniin, ja keskustelua pystyyn ihmiset! :)
Eli omistaisin tämän topicin ihan vaan kysymyksille. Ja ne kysymykset olen sitten osoittanut henkilöille, jotka ovat kihloissa. Eli tähän topiciin vain kihloissa olevia. Tuskimpa kihloissa olevista kukaan kaipaa tänne arvostelevia ihmisiä?
Mutta siis kysymyksien pariin :)
1. Kuinka kauan seurustelua takana ennen kihloja?
2. Kumpi kosi - ja miten?
3. Kauan olette olleet kihloissa?
4. Miten on lähtenyt sujumaan?
5. Minkä ikäisiä olitte kihlautuessanne?
6. Minkälaiset sormukset?
_____________________________________________
...Ja taidampa samantien vastata itsekin. :)
1. Kuinka kauan seurustelua takana ennen kihloja?
- Noin 1,5 vuotta.
2. Kumpi kosi - ja miten?
- Poikaystävä kosi, polvillaan.
3. Kauan olette olleet kihloissa?
- Syyskuun 14. päivä lähtien.
4. Miten on lähtenyt sujumaan?
- Hyvinhän tämä.
5. Minkä ikäisiä olitte kihlautuessanne?
- Minä 16, hän 19.
6. Minkälaiset sormukset?
- Kauniit valkokultaiset, itseasiassa ovat myös melko "pitkänomaiset". Kuvakin löytyy sormuksesta kyllä :)
Noniin, ja keskustelua pystyyn ihmiset! :)
Vastaukset 84
Vanhimmat
En tiedä oonko jo liian "vanha" tänne nuorten sivulle vastaamaan ku ikää 21, mutta tässä näitä vastauksia:
1. N. 1,5 v.
2. Oikeastaan kumpikaan ei kosinut, se oli sellainen yhteinen päätös.
3. Elokuun puolivälistä lähtien
4. Oikein hyvin
5. Minä 20, hän 19(täytti juuri äskettäin 20)
6. Sellaiset melko tavalliset, kultaiset ja sileät.
1. tunnettiin puolitoista vuotta, seurusteltiin 8 kk
2. yhdessä sovittiin
3. elokuusta 2000 - eli yli neljä vuotta
4. ihan hyvin
5. minä 20, mies 26
6. kapeat, kultaiset, epäsäännöllistä kaiverrusta ulkopinnalla. Miehellä kaiverrus hioutunut jo sileäksi.
LOL!
1. n.2 vuotta ja lisäks hän on minun lapsuudenystävä :)
2. POikaystävä kosi. Tosin hän kysyi ensin mun vanhemmilta lupaa ja mielipidettä asiasta :)
3. Kolme vuotta!!
4. Hyvinhän se menee. Ainakin tähän asti :)
5. Minä 16v. ja hän oli täyttämässä 20vuotias
6. Timantti sormus. Tosi kauniita tämä on :)
Mulla on ikävää häntä, ku tällä hetkellä hän ei ole täällä suomessa :( Kaipaan hänen rakkautta! Haluan pitää häntä sylissä, mutta ku en voi! :'(
1. Kuinka kauan seurustelua takana ennen kihloja?
-hieman vajaa vuosi
2. Kumpi kosi - ja miten?
-rakkaani kosi, olimme uimassa järvessä, hän nappasi minusta lujasti kiinni ja veti lähelleen ja kysyi "kulta kuule,haluaisitko sitoutua kanssani hieman vakavammin ja olla morsiameni tulevaisuudessa?"
3. Kauan olette olleet kihloissa?
-Tällä hetkellä n.6kk
4. Miten on lähtenyt sujumaan?
-Eipä se asioita paljoa muuttanut, yhtä hyvin on mennyt kuten ennenkin :)
5. Minkä ikäisiä olitte kihlautuessanne?
-mie 15v. , hän 25v
6. Minkälaiset sormukset?
-minun:valkokultainen sormus joka ei ole ihan saman levyinen joka kohdalta, vaan alempaa kapeampi siinä on yksi sinisafiirikin..
hänen:kultainen sormus, jossa on keskellä valkokultaa mattamaisena..
Jätkäs on pedofiili? En voi millään ymmärtää noita yli kakskymppisiä jätkiä jotka seurustelee murkkuiäksten likkojen kans. huh huh. Ette kai harrasta seksiä? Sun jätkäs rikkoo muuten lakia, jos niin tekee...
Olihan se arvattavissa että joku jaksaisi urputtaa iästäni ja hänen iästään. En pidä poikaystävääni pedofiilina, aluksi hän luuli minua 18v., kunnes sitten kerroin ikäni, hän vain ihmetteli kypsyyttäni yms.. Rakastamme toisiamme, muutamme ensi vuonna yhteen, haluamme naimisiin, perheen, yhteisen tulevaisuuden.. Eikö se riitä sinulle? Jos ei niin tuleppas häihimme vuonna 2007 ja vastusta avioliittoamme, vaikkei se mitenkään tahtoomme vaikuttaisi. Pohdi itseksesi, eikö joku 15 vuotias muka voisi rakastua ja haluta seurustella vakavasti? Ja intiimimmän puoleinen asia meidän välillämme ei sinulle mitenkään kuulu,joten en siitä halua sen enempää mainita. Hyvää joulua sinulle, joka et ymmärrä kahden ihmisen rakkautta ja heidän haluaan olla yhdessä.
Täytyy kyllä tähän väliin sanoa, että ymmärrän mietä. Onhan heillä iso ikäero kihlattunsa kanssa, mutta ei se rakkaus ikää katso. Tätini on esimerkiksi kihloissa itseään kymmenen vuotta nuoremman miehen kanssa, ja heidän lapsensa kastettiin eilen.
Mielestäni 15-vuotias on jo melko kypsä. Totta on, ettei 15-17 -vuotias ihminen vielä ole aikuisen tasolla, mutta on huomattavasti kypsempi kuin esimerkiksi yläasteen aloittanut seitsemäsluokkalainen. Mielestäni 15-vuotias osaa ajatella jo elämäänsä tarpeeksi pitkälle, ja mielestäni myös 15-vuotias tietää mitä rakkaus on. 15-vuotiaan ajatusmaailma on kuitenkin aika paljon laajempi kuin nuorempien ikäistensä. Yläaste ja rippikoulu opettavat yllättävän paljon.
Tämä siis vain minun mielipiteeni.
Hyvä "mie", ymmärrän kyllä hyvin kahden ihmisen rakkauden (itsekin kihlattu&avoliitossa elävä), mutten lapsen ja aikuisen välistä.. Uskon kyllä, että 15-vuotias pystyy jo rakastamaan ja uskon että sinäkin "mie" rakastat ihan aidosti sitä miestä...
Mutta tuo ikäero! Vaikka miehesi luulikin sinua alussa vanhemmaksi, ja ihmetteli kypsyyttäsi, niin 15-vuotiaalla ei vain yksinkertaisesti ole mitään mahdollisuuksia yltää henkiselläkään iällä 25-vuotiaan tasolle, niin se vain on. Ne 10 vuotta, jotka erottavat sinut tämän miehesi maailmasta pitävät sisällään niin suuren kasvun ja kehityksen omassa kehossasi ja etenkin mielessäsi, että niitä on aivan mahdoton sivuuttaa muka merkityksettöminä.
Muutama vuosi sinne tai tänne ei vaa'assa paljon paina silloin, kun ihmiset ovat älyllisesti ja emotionaalisesti samalla tasolla. Mutta silloin kun tyttö on alaikäinen, hän on - vaikka itse olisi asiasta mitä mieltä tahansa - vielä oman kehityksensä alkumetreillä, ja silloin usean vuoden ikäero on kohtuuton. On vain ja ainoastaan väärin aikuiselta mieheltä käyttää hyväkseen nuoren tytön kokemattomuutta tunne-elämän vaativissa käänteissä.
Tosiasia kun on se, että 15-vuotiaalla on vielä pitkä matka aikuisuuteen, eikä sinne pääse yhtään sen nopeammin, vaikka rakkauden kohde siellä jo itse olisikin.
Suomen lakikin sen jo sanoo, että alaikäiseen sekaantuminen (Suomessa suojaikäraja:16 vuotta) on rangaistava teko. En silti väitä, että miehesi olisi pedofiili. Alaikäiseen sekaantuminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita samaa asiaa kuin pedofilia.( Pedofilian määrittelee lääketiede).
Jos rakastat miestäsi, ethän halua hänen rikkovan lakia tai joutuvan jopa vankilaan sinun takiasi? Toivon että ymmärrätte, että suhteellanne ei ole ainakaan vielä moraalista olemassaolon oikeutta. Toivon että edes miehesi kantaa vanhempana vastuunsa, ja lopettaa suhteenne, joka ei olisi saanut koskaan alkaakaan. Odota ihan rauhassa muutama vuosi, täysi-ikäisyyteen saakka. Jos se rakkaus, joka nyt niin rintaa korventaa, vielä silloin on voimissaan, sille on aikaa vielä vaikka kuinka ennen kuin elämä päättyy. Lapsuus ei lopu, vaikka kuinka haluaisi, ennen kuin sen aika on ohi.
Ymmärrän että ikäiselläsikin on suuri rakastamisen tarve, mutta muistakaa että maailma on täynnä ihania ikäisiänne poikia, jotka ovat henkisesti ja fyysisesti samalla tasolla kanssanne!!
Kiitos kaunis tästä saarnastasi, miksi ihmeessä pitäisi lopettaa suhde, jossa molemmat osapuolet rakastavat toisiaan, välittävät toisistaan ja haluavat olla yhdessä, aina? Et voi ymmärtää meidän kahden rakkautta, et todellakaan tuon tekstin perusteella, luulet ymmärtäväsi, mutta et ymmärrä.. Eipä tässä ole enää kuin parisen kuukautta ja voit vetäistä letkautuksesi vessanpöntöstä alas, olen nimittäin alkuvuodesta syntynyt.. Hän EI käytä minua hyväkseen, ei ole koskaan käyttänyt, et tiedäkkään miten ahdasmielisen ja tyystin älyttömän mielikuvan itsestäsi minulle annoit, sanoit "ymmärtäväsi" vaikka juuri haukuit rakastani hyväksikäyttäjäksi, saisit painua nurkkaan häpeämään, kuten useimmilla ala-asteen opettajilla oli tapana tehdä tuhmille oppilaille. Oman ikäiseni pojat ovat..ääliöitä, en voi ymmärtää sitä miten he ryyppäävät,tupakoivat,ajelevat mopoilla melkeinpä ihmisten päälle?!? Mene nyt vain sen miehesi kainaloon ja mieti siellä miten todella TÖRKEÄSTI minulle puhuit! Hän jättäisi minut, ainoan todellisen ystävänsä ja rakkaansa? Älä naurata.. Hän ei ole mikään ihan 'tavallinen' 25v., hän ei jaksa kiinnostua ryyppäämisestä, eikä mistään muustakaan typerästä mitä hänen ikäisensä tekevät. Hän on sivistynyt, ei kuten muut.. Meidän ajatusmaailmamme on kuitenkin samanlainen tai ainakin samankaltainen, molemmilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita;leffoja tykkäämme katsella ja keskustella pitkään ja hartaasti niistä, kaikenlaisista yleisistä asioista juttelu on mukavaa, haluamme katsella erilaisia "nähtävyyksiä", haluamme kokea kaikenlaista elämämme aikana, yhdessä tietenkin.. Yleiset asiat ovat sitä että puhumme esim;siitä minkä ammatin valitsen ja missä kouluttautumismahdollisuudet ovat, hänen työnsä, perhe, eläimet, koulukiusaaminen(juu,sellainenhan minä), koulunkäyntini(hän auttaa minua nyt esim. matikassa tulleissa uusissa asioissa, joita ei ole vielä käsitelty[jouduin ottaa läksyni ylös,menen hänen luokseen ja olen koulusta pois pari päivää].Autanhan minäkin häntä esim. silloin kun hän tutkii erilaisia ja erikielisiä sivustoja, eli käännän hänelle sen osan tekstistä mitä hän ei osaa[kielet joita osaan;englanti,saksa,persia,ruotsi,ranska(vähän) yms.)).. Miksi, miksi jättäisin hänet, joka merkitsee minulle enemmän kuin mikään muu, miksi hän taas jättäisi minut(niinkin naurettavan asian takia kuin ikäero)?
Kuten sanoit, miehesi ei ole ihan tavallinen 25-vuotias. Aivan oikeassa olet, eihän kukaan tavallinen=täysjärkinen 25-vuotias seurustelisi murrosikäisen tytön kanssa.
Haloo aikuiset miehet!!! Miksei enää ikäisenne naiset kiinnosta?!
Mä en ainaskaa seurustelis minkää vanhan ukon kans. Itte kans ens vuonna 16 ja kultsi 17.
tyypillinen pissis jok o täyn itteänsä
Et arvaakkaan miten kauan mietin samaa asiaa, miksi hän on kanssani, miksei hän jätä. Syyn sainkin kesän aikana selville; hän kertoi löytäneensä viimeinkin sielunkumppanin, minut, joka ei ole kyyninen ja on hänen mielestään juuri se oikea hänelle. Et voi todellakaan tietää mitä tarkoitan tunteilla, jotka meidän välillämme ovat, ainakaan tuon typerän kommenttisi jälkeen "Mä en ainaskaa seurustelis minkää vanhan ukon kans", se antoi todella hyvän kuvan siitä millainen ihminen olet, samanlainen massaan kuuluja, teini, joka vihaa erilaisuutta ja haluaa tukahduttaa sen. Kenties olet jopa yksi kiusaajiin kuulujista, en yhtään ihmettelisi.
Lopuksi voinen sanoa heittäväni LOPULLISESTI tälle palstalle hyvästit, ja jääväni pysyvästi sellaisiin palstoihin joissa liikkuu niin fyysisesti kuin henkisestikkin aikuisia ihmisiä, jotka eivät heti hauku ja tuomitse, vaan kuuntelevat tarkasti ja haluavat yrittää ymmärtää.
Mutta kun ei tuota ny vaan voi ymmärtää. Olen 15, en siis lapsi enää, mutten aikuinenkaan, enkä vielä halua ollakkaan. Mutta su kihlattus kuitenki on jo aikuinen mies. Oon aika paljo samaa mieltä tuon yhden vanhemman kirjoittajan kans. En todellakaan ole kateellinen tai mitää, mut niin se vaan on. Aikuisen ja "lapsen"(TAI nuoren, huom. 15v. ei ole enää lapsi!) välinen suhde ei oo mustakaa vaa oo normaalia... En vois ikimaailmassa kuvitella seurustelevani 25-vuotiaan kanssa, musta tän ja sen ikäisellä on täysin erilaiset maailmat. ja minä tajuan kyllä että sä rakastat sun kultaas, varmasti enemmän ku mitään muuta maailmssa! Mut ei se silti tarkoita että suhteenne ois oikein. Ja en tod. ole mikään kiusaaja, niin kuin epäilit!!! No sun täytyy sitten jäädä pysyvästi niille sun palstoillesi jossa niitä "aikuisia" liikkuu. Mut en usko että nekään ymmärtää alaikäiseen sekaantumista. Tai kysyppä vaikka niiltä 25-vuotiailta, mitä mieltä ne on teiän suhteesta?!
Tottakai täällä suurin osa puolustaa sua ku monet meiän ikäiset ajattelee et on niin "cool" seurustella täysikästen kans!!
Tähän mennessä yksi on tällä palstalla hieman myöntynyt siihen, ettei suhteessamme olisi vääryyttä. Ensiksikin,25 vuotiaat yms. eivät heti tuominneet, halusivat tietää asiasta tarkemmin,sitten vasta antoivat mielipiteensä ilmi. Suhteemme ON oikein, jos se kerran meistä siltä tuntuu, mitäpä me teidän jäkätyksestänne huomioisimme. Ehkä sinä et voisi kuvitella seurustelevasi sen ikäisen kanssa, olemme itsekkin eri tasolla, mikäli huomaat. Itse seurustelen sen ikäisen kanssa, enkä kadu yhtään rakkauttani. Seuraan tätä keskustelua, ja kun se 'sammuu', lähden toisille palstoille pysyvästi.
Normaalia tai ei, rakkautta se kuitenkin on.
Muistaakseni joku tuolla vihjaisi, että mien ikäluokka puolustelee mietä itsensä ja oman itsensäkin takia. Tämän vihjeen oletan olleen kohdistettu minuun.
Minähän tein tämän topicin sitä varten, että ihmiset voivat kertoa omasta kihlauksestaan ja kihlatuistaan. Kysymykset olivat suuntaa antavia. En tahtonut tästä topicista kehittyvän sellaista, jossa riidellään siitä, kenen kihlaus on oikein ja kenen ei.
Vaikka ihmiset kuinka jauhaisivat täällä siitä, miten väärin esimerkiksi mien kihlaus on, voi tämä asia saada mien ajattelemaan, mutta mitäpä täällä jauhaminen auttaa? Tuskin mie menee ja purkaa kihlaustaan sen takia, että täällä osa ihmisistä sitä vastustaa.
Itse en itsessäni näe myöskään mitään tarvetta puolustella mietä sen takia, että hän on melkolailla samaa ikäluokkaa kanssani. Minä ilmaisin oman mielipiteeni - uskon mien olevan valmis päättämään tällaisesta päätöksestä. Meille muille heidän suhteensa ei kuulu, jos he ovat menneet kihloihin, emme me sille voi tehdä mitään. Itseänikin hieman ihmetyttää heidän ikäeronsa, koska varmasti heidän ajatusmaailmansa on tällä hetkellä kovin erilainen. Mutta jos heitä ikäero ei haittaa, ei sen pitäisi haitata meitäkään. Hehän sitä heidän suhdettaan elävät, emme me.
Toivottavasti tätä riitelyä ja väittelyä ei jatkuisi, joulukin on tulossa.
Omasta puolestani kaikille hyvää joulua ja onnea vuodelle 2005 :)
Mä ymmärrän su hyvin Mie. Mulla ei ole ihan sama tilanne ku sulla, mutta täältä ei kyllä saa muuta ku haukkuja , sen olen huomannu. Itse olen 13 v, ja kihloissa, ja sekös ihmisiä ärsyttää. Väittävät etten tiedä mitä rakkaus on ja ettei ikäiseni voi olla vielä oikeasti kihloissa. Mutta minä ja kultani kai sen parhaiten tiedämme! Eikä kukaan muu! Ärsyttää kun tullaan neuvomaan ja oma mielipide on muka ainoa oikea. Minuakin kehoitettiin purkamaan kihlaukseni, koska en muka edes tiedä sen merkitystä. En pura. Eikö ihmiset nyt voi millään käsittää, että olemme rakkaani kanssa hyvin onnellisia, kukaan muu ei voi tietää sitä kuinka tosissaan olemme,kuinka paljon toisiamme rakastamme kun me itse. Ja jos meillä on hyvä olla näin,. miksi emme saisi olla kihloissa? Tämä on meidän suhteemme, ei teidän. Väsyin aikaisemmin jo vastaamaan minulle esitettyihin kysymyksiin, kun tuntuu etteivät kuitenkaan ymmärrä, vaikka kuinka yrittäisin selittää.
Siis ymmärrän sinua mie mielestäni aika hyvin, älkää välittäkö noista jotka käskevät lopettaa suhteenne. Hyvää joulua, ja loppuelämää sinulle ja rakkaallesi. T:teenqueen-91
Tähän on kyllä aivan pakko sanoa oma mielipide - pahoitteluni.
Totean vain, että 13- ja 15-vuotiailla ajatusmaailma on erilainen. Rippikoulu ja yläaste opettavat melkoisen paljon. Mutta edelleenkin kukin taaplaa tyylillään.
Sä se Meghan oot kyllä sitte uskomaton, kyllä sä sitte jaksatkin... huuuh. Ei se kaks vuotta nyt niin paljon ole. No entäpä jos on siitä väliltä, eli 14 vuotias? Tai entä jos on 15, ja ei ole käynyt rippikoulua ollenkaan? Onko sitten jäänyt 13-vuotiaan tasolle?
No mun täytyy kai odottaa vielä se 1,5 vuotta, sitten olen Sinunkin mielestä iältäni kypsä menemään kihloihin ja oppinut mitä rakkaus on. Niin ja vielä tuosta rippikoulusta, sitä minä en aio käydä. Uskon että esim. oma suhteeni opettaa minulle paljon enemmän kuin mitkään rippikoulut.
Sanoit aikaisemmin: "Vaikka ihmiset kuinka jauhaisivat täällä siitä, miten väärin esimerkiksi mien kihlaus on, voi tämä asia saada mien ajattelemaan, mutta mitäpä täällä jauhaminen auttaa? Tuskin mie menee ja purkaa kihlaustaan sen takia, että täällä osa ihmisistä sitä vastustaa. Meille muille heidän suhteensa ei kuulu, jos he ovat menneet kihloihin, emme me sille voi tehdä mitään."
Ei kuulu "mie":n suhde, eikä kuulu minunkaan, vaikka kuinka jauhat että 13-vuotias ei ole valmis vielä kihloihin, niin mitä se auttaa??
"Tai kysyppä vaikka niiltä 25-vuotiailta, mitä mieltä ne on teiän suhteesta?!"
jos joitain ei vaikka yhtään kiinnosta mitä muut ajattelee niitten suhteesta!?
jos jotkut vaikka osaa tehä päätöksensä ilman että miettii mitä muut ajattelee!?
Aivan kuten totesin jo otsikossakin, en taida sitten olla ainoa mahdoton :)
Minä ihmettelen suuresti, miten sinä otat minun (ja muidenkin sinua vanhempien) mielipiteistä niin pahasti nokkiisi. Ne ovat meidän mielipiteitä, mutteivät sinun mielipiteitä. Yksinkertaista? Perusteluni sille, että 15-vuotias on huomattavasti 13-vuotiasta kypsemmät, ovat täysin selkeät. Useimmat 15-vuotiaat ovat käyneet rippikoulun, ja yläaste on jo lähes loppusuoralla. Molemmat ovat todella kasvattavia kokemuksia, ihminen on aivan erilainen ja kasvaneempi yläasteelta poistuessaan kuin sinne mennessään.
Kysyit mielipidettäni 14-vuotiaasta kihloissa. Mielestäni liian aikaista. Ei 14-vuotias ole vielä paljoa 13-vuotiaasta kypsynyt. Yläasteen jälkeen kaikki on erilailla kuin sinne mennessä.
Ja tietääkseni en ole sanonut mitään siitä, että sinun pitäisi minun takiani odottaa 1,5 vuotta ja sitten mennä kihloihin? Älä turhaan tuhlaa energiaasi vastaväitteiden kehittämiseen ja ivaan, tyttökulta. Et sinä "kihloillesi" minun hyväksyntää tarvitse. Ei myöskään ole minun asiasi käytkö rippikoulua vai et, mitä se minun elämääni vaikuttaa.
Minun mielestäni 13-vuotias on vain yksinkertaisesti turhan kypsymätön kihloihin, ja pitäisi vielä odottaa mitä elämä opettaakaan.
Enkö saisi olla onnellinen? Siltä alkaa tuntua kun näinkin monet immeiset alkoivat nurista siitä, että minulla on 25vuotias kihlattu, jonka kanssa olen aikeissa avioitua vuonna 2007. Todellakaan en aio purkaa kihlaustani, tai lopettaa suhdettani näiden ihmisten mielipiteiden vuoksi, loppujen lopuksi heidän sanomisensa ovat olleet tähän mennessä kuin hyttysen ininää kesällä ja hyttysenhän voi aina huitaista pois korvan vierestä inisemästä. Vaikka uskot ajatusmaailmojemme olevan erilaisia, niin hämmästyisit niiden samanlaisuudesta mikäli olisit minä. Juuri niin, me kaksi elämme omaa suhdettanne, hekin saisivat elää omaansa! En halunnut aiheuttaa riitaa yms. vaan kertoa muille, että kaksi sielua ovat löytäneet toisensa, rakastuneet ja kietoutuneet yhteen pysyvästi, ikäeroista ym. asioista riippumatta.
Niinpä, mitä jos ;). Teimme heti alussa sen päätöksen että emme halua muiden sekaantuvan suhteeseemme, emmekä antaa heidän päättää meille kahdelle kuuluvia päätöksiä. Vanhempien mielipiteistäkään emme aikoneet välittää, mutta iloinen yllätyshän se oli kun he eivät suhdettamme pistäneet pahakseen, eivätkä sitä että haluamme avioitua tulevaisuudessa(kihlaus).
Sain sen kuvan että kihlattusi on pari vuotta vanhempi kuin sinä? Ehkä kihlauksenne kestää sinun osaltasi, mutta jaksaako hän?Sitä en osaa sanoa.. Jatkuuko rakkaus?Sitäkään en osaa sanoa.. Ne ovat asiat teidän välillänne, kukaties vielä joskus teidän kahden ilmoitus näkyy lehdessä, jossa molemmat ovat hymyssäsuin, avioituneina.. Mutta ei sitä koskaan tiedä. Ei teidänkään suhdettanne tarvitse lopettaa, ole kuitenkin varuillasi, ettet satuta sydäntäsi pahoin, jos eron hetki tulee.. Mutta, en voi vannoa että hän kihlauksenne purkaisi tai sinut jättäisi, koska en häntä kuitenkaan tunne yhtä hyvin kuin sinä itse.. Aika näyttää
No miksi sitten jauhaa sitäkään, että ikäiseni on liian nuori kihloihin (Huom:olet sitä asiaa kommentoimut jo useammankin kerran), jos mielestäsi on turha vanhempien taas jauhaa 15- ja 25-vuotiaan kihlauksesta (jotka taas ovat vain heidän mielipiteitään)? sä selvästiki haluat väitellä, vaikka sanoit että väittelyä et aiheesta halunnut. Ja sit syytät mua väittelijäks. Sä tiedät varsin hyvin, että esittämällä noita sun "nää nyt on ihan vaan mun mielipiteitä", saat väittelyn vaan jatkumaan. Äläkä yritäkään väittää muuta!
"Minun mielestäni 13-vuotias on vain yksinkertaisesti turhan kypsymätön kihloihin, ja pitäisi vielä odottaa mitä elämä opettaakaan."
Minä olen vahvasti sitä mieltä, että 13-vuotias ei ole todellakaan valmis lupaamaan avioliittoa kenenkään kanssa. (Tiesittekö, sitä se kihlaus muuten tarkoittaa - se on lupaus siitä, että mennään naimisiin.) Sen ikäisenä ei vielä tiedä tulevaisuuttaan. Moni ei tiedä edes sitä, mihin lähteä opiskelemaan, kun ysiluokka alkaa olla puolessavälissä ja päätöksiä pitäisi keväällä tehdä. Miten sitä voidaan sitten avioliittolupauksia jaella siinä vaiheessa, jos kerran tulevaisuuskaan ei ole missään ruodussa edes omassa mielessä?
Mielestäni kihloihin pitäisi yleisesti mennä vasta sitten, kun ollaan asetuttu rauhassa aloilleen, esimerkiksi asutaan jo yhdessä - ja pystytään siihen. Jos ei voi olla varma siitä (käytännössä, periaatteellinen varmuus ei nyt riitä), että yhteiselo sujuu, avioliittolupaus ennen sitä on harvinaisen naurettava. Muutenkin tasainen elämäntilanne on mielestäni perusta sille, että ollaan valmiita menemään naimisiin, ja lupaamaan se toiselle.
Karusti voin luokitella teinikihloja jo iän perusteella - sitähän ne suurin osa ovat. Lakikin sanoo tässä jo muutaman sanan.
Kestääkö rakkautemme,siis minun ja kihlattuni. Sanoit ettet osaa sanoa. Osaatko sinä sanoa sitten kestääkö sinun ja kultasi rakkaus? Et kai. Mutta osaako kukaan? Ei varmaankaan...
Mutta avioliittolupaus annetaan, kun ollaan täysin varmoja, eikä epäillä. Jos epäilee, ei voi luvata ikuista rakkauttakaan. Silloin se tarkoittaa ettei kukaan voi avioitua, jos kukaan ei kerta voi olla edes täysin varma suhteensa kestävyydestä...
No en tiedä meneekö se noinkaan. Itse ajattelen positiivisesti, ajattelen että kyllä se kestää, ainakin haluan sen kestävän, haluan viettää hänen kanssaan koko ikäni. Avioitua haluan kunhan ensin täytän 18...ja siihen on vielä vuosia, mutta mikäpä kiire mulla olisi. On koko piiiiitkä loppuelämä aikaa. :)
Hän on muuten vuotta vanhempi. Toivon ikuista onnea meille, myöskin teille!
"Äläkä yritäkään väittää muuta!"
Entäs jos en yritä, vaan väitän ilman yrittämistä?
Enhän minä ole sinun käskenyt kihlaustasi purkaa, itse olet kai niin käsittänyt. Minun mielestäni vain 13-vuotias ei ole kyllin kypsä kihloihin. Ihmettelen vain, miten sinua juuri minun mielipiteeni niin suuresti häiritsevät. Jokaisella ihmisellähän on omat mielipiteensä, vai olenko tässäkin mielestäsi väärässä? En kyllä myöskään ymmärrä, missä kohdassa olen syyttänyt sinua väittelijäksi. En tietääkseni ole syyttänyt ketään. Ja aivan - minä kommentoin niitä asioita ja niin monta kertaa kuin tahdon, joihin minun tekee mieleni kommentoida.
En vain pysty muuttamaan mielipidettäni sinulle mieluisaksi, joka on totuus.
Onko nämä mielipiteeni sinulle näin suuri henkireikä, kun sinulla on niin kova halu väittää vastaan? Hauskaa olisi kyllä tietää, miten sinulla ja "rakkaallasi" menee kymmenisen vuoden kuluttua. Ei minua sinun kihlauksesi niinkään häiritse vaan se, miten jaksat ottaa näin kovaa pulttia mielipiteistäni. Minun puolestani saat tehdä elämälläsi juuri sitä mitä itse tahdot, mutta esitin vain oman mielipiteeni ja that's it.
Samaa mieltä siitä että avoliitto ennen kihloihin menoa!
Se on kuitenkin aika eri asia asua äipän ja iskän kanssa ja olla kihloissa ku asua kihlattunsa kanssa. kokemusta on!
Kihloihin vasta sitten kun avoliitto varmasti toimii!
"Ja aivan - minä kommentoin niitä asioita ja niin monta kertaa kuin tahdon, joihin minun tekee mieleni kommentoida." =JAUHAT
Miksi sitten ihmettelet sitä kun nimimerkille "mie" jauhettiin (esitettiin omia mielipiteitä) hänen kihlautumisesta vanhemman miehen kanssa?. Sitä sä muuten varmasti ihmettelit, että miksi jauhavat?
Tässä sun omin sanoin:
"Vaikka ihmiset kuinka jauhaisivat täällä siitä, miten väärin esimerkiksi mien kihlaus on, voi tämä asia saada mien ajattelemaan, mutta mitäpä täällä jauhaminen auttaa? "
Itsekin siis kysyi mitä omien kommenttien esittäminen auttaa, (jota kutsuit jauhamiseksi.)
Kun sitten itse esität mielipiteitäsi jatkuvasti=jauhat minulle , nuoresta iästäni.
Nuo sun ristiriitaiset kommenttisi on ruennu ottaa aivoon.
Jauha, mutta anna muidenkin jauhaa, äläkä ihmettele jos hekin jauhavat jostain typerästä asiasta jollekkin. Yritin selittää mahdollismman yksinkertaisesti. Vai pitääkö rautalangasta vääntää?? Tässä ei oo enää kyse siitä, että sun mielipitees mun kihlautumisesta sais mut purkamaan kihlaukseni, Paskan väliä...
Tääki meni nyt tällaseks paskan jauhamiseks!
Sulle tarkoitettu viesti meni vahingossa tuolle "sivusta seuranneelle"
Ensi vuonna muutamme yhteen pysyvästi.. Viime kesän vietimme kahdestaan ja toimeen tulimme hyvin.
Eli tuo viesti oli meghanille!!!
Tarkoitin etten tiedä mitä päässänne liikkuu, joten en pysty sanomaan kestääkö rakkautenne.. Itseni ja rakkaani puolesta pystyn vastaamaan;Kyllä, ja sen voin sanoa sen vuoksi että olemme toisille rehellisiä ja tiedämme mitä tunteemme tarkoittavat, eli osaamme ne tulkita oikein.
Jaahas, vai että uuvuttaa? Kuka on käskenyt jatkamaan jos kerran uuvuttaa?
En kyllä ymmärrä, mitä ristiriitaista kommenteissani on. Ehkäpä sinä olet sen kypsempänä ja viisaampana ihmisenä huomannut, hyvä näin. En kyllä ymmärrä, miten minuun "jauhamiseni" sinua niin paljon jaksaa liikuttaa.
Kuten olen sanonut jo useaan kertaan, saat minun puolestani käyttää elämäsi juuri niinkuin tahdot. Sinulla on oma elämä, minulla omani. Miten jotain voi häiritä minun mielipiteeni näin paljon? Voithan sinä tietysti sen rautalangan hankkia ja sitä väännellä, mutta mitä se auttaisi? Rautalanka-parka vain vääntyisi sangen muodottomaksi, ja sehän on tässä asiassa täysin viaton osapuoli. Jos tämä kerran on mielestäsi "yhtä paskan jauhamista", etkö sitten tee jotain asialle, että tämä lähtisi kulkemaan edes hieman positiivisempaan suuntaan?
Totest yhdessä kohtaa myös "Paskan väliä". Jos asialla sinulle kerran on "paskan väliä", miten jaksat silti aina vain vastata ja väittää vastaan? Olet 13 ja teini, tämähän on fakta, etkä sinä siitä vanhene yhtään nopeammin vaikka kuinka väittäisit vastaan.
Näin täällä tänään.
Teinit! Varsinkin TeenQueen, tämähän on mennyt jo aivan älyttömäksi!! Lopettakaa lapsellinen väittely, ja olkaa "kypsiä" kun sitä niin kovasti sanotte olevanne! Minun mielipiteeni on, että 13-vuotias kuten myös 16-vuotiaskin on aivan liian nuori kihloihin. Sen ikäinen kun yleensä ei edes asu kihlattunsa kanssa. On niin eri juttu seurustella kun sitte taas olla avoliitossa. Asukaa ensin yhdessä ja katsokaa miten se avoliitto lähtee käyntiin, vaikka pari vuottakin. Sitten vasta sitten kihloihin. Minulle on käynyt niin että seurustelin miehen kanssa ja meillä meni oikein hyvin, mutta kun muutimme yhteen, erosimme kun huomasimme, ettei se yhteiselo niin hyvin sujunutkaan.
Ja kun olette monesti itsekin todenneet neuvoessanne muita: ei ole mikään kiire, niin muistakaa itsekin,ei sillä kihlautumisella todellakaan ole kiire.
Sen lisäksi 16-vuotiaan aivot ovat kehittyvässä vaiheessa. Ne saavuttavat henkisen "täysi-ikäisyyden" siinä n. 18-21-vuotiaana, jolloin on tarpeeksi kypsä tekemään suurempia päätöksiä elämässään (ei niitä ikärajoja turhaan ole asetettu), kuten mennä naimisiin jne. Minun mielestä kihlautumisen ikärajaksi pitäisi asettaa myöskin se 18-vuotta.
Nämä olivat suurimmaksi osaksi minun mielipiteitäni ja minun kokemuksiani.
Oikeassahan sinä olet. Itsekin olen vain niin jääräpää, etten väittelemistä oikein osaa lopettaakaan. Ja myönnän - oikeassa olet myös siinä, että olen itsekin nuori kihloista puhuttaessa.
Myös se on fakta että oot 16 vuotias ja teini. Sana teini tulee englannin kielen sanasta TEEN (thirTEEN-nineTEEN), eli 13-19-vuotias on teini. PISTE ja! Tuota noin, et enään ymmärtänyt, mitä tarkoitin, olisi tosiaan syytä hakea jo rautalanka avuksi. Mutta antaa olla . piste ny tälle turhalle väittelylle ok?
Tiedän kyllä, mistä nimitys "teini" tulee, enkä ole missään vaiheessa väittänytkään, etten olisi teini. Ja kyllä minä ymmärsin mitä tarkoitit rautalangalla. En minä tästä väittelyä missään vaiheessa ole tahtonutkaan, mutta kuten tuolla jossakin välissä olen todennutkin, olen liian jääräpäinen antaakseni ensin periksi.
Minun puolestani saat olla kihloissa kihlattusi kanssa, mutta minusta tuntuu, että tiedät jo minun mielipiteeni, enkä enää toista itseäni.
Rauha maahan ja voita väliin.
Mutta meghan, joku kirjotti:
"Sen lisäksi 16-vuotiaan aivot ovat kehittyvässä vaiheessa. Ne saavuttavat henkisen "täysi-ikäisyyden" siinä n. 18-21-vuotiaana"
Sä oot sitä mieltä et oon liian nuori kihloihin. Onneks joku on sit sustakin sitä mieltä, että sä oot liian nuori kihloihin!! Säki tuut muuttuu vielä paljon kahden vuoden aikana, 18-vuotiaalla ku on jo niiiin paljon enemmän kokemusta ja järkee päässä. Että, et voi millään olla varma et sunkaa kihlaukses kestää. Sori. Jos en voi olla varma 13-vuotias, niin et sitten säkään vaikka ootki jo 16.. hih hih :)
Henk.koht mielipiteeni on, että 12-vuotias (ei aina) on valmis kihlautumaan!
Älä jaksa! Eikö sun ikäiselläs olis jo nukkumaan menoaika, viimestään nyt?
Olenko minä jossain vaiheessa väittänyt, että juuri minun kihlaukseni kestää koko loppuelämäni? Olenko jossain vaiheessa sanonut, että olen itse täysin kypsä kihloihin? Tietääkseni en. Joten "hih hih" itsellesi.
Älä oikeesti välitä tosta...!! Noi ei todellakaan tajuu, mitä te tunnette toisia vastaan, vaikka on 10 vuotta ikäeroo, mutta eihän sitä mitenkään vaikuta teidän suhteen jos kerran menee hyvin ja tuntuu, että on löytäny sielunkumppani, niin miksi ei??
Joten anna olla ja yritä olla tulematta tähän sivulle :D se on ainoa vaihtoehto joka voi pelastaa sinun joulusi :)
Niin...pitää sitten toisistanne kiinni ja lujalla!! Mikään ei voita rakkautta!!
Ps. Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta 2005!
heh. Jos sinulla on 15-vuotiaana 25-vuotias mies niin hyvä homma, tosi hyvä, hah :D
Miehessä täytyy todellakin olla jotain vikaa... Oletko miettinyt että hän alkaa olla aikuisuuden rajamailla ja sinä olet LAPSI.
Jos olette samalla aalto pituudella niin mies on ilmeisesti jollain tasolla vajaavainen, ehkä jäänyt lapsen tasolle, siis varmaankin jonkinlainen sairaus.. Ja jos harrastatte seksiä niin se on pedofiiliaa..
Teillä oli jotain samanTAPAISIA ongelmia mutta eivät ne nyt hirveästi yhdistä. Jos mies on ihan täysjärkinen niin teillä ei luulatavasti ole mitään yhteistä, keskustelette aivan erilailla ja eriasioista. Ja turhaa väittää että olet ikäistäsi kypsempi. Jos väität niin, niin kerropa mitkä kokemukset sinusta on tehnyt vanhemman. Ja vaikka olisitkin niin et silti 25-vuotiaan tasolle yltäisi.
Sairasta sanon minä, oletko ikinä miettinyt että mitä helkuttia kihlattusi sinussa näkee. Seurustelisitko nyt edes 9-vuotiaan pojan kanssa itse, teillä ei edes olisi yhtäpaljon ikäeroa mutta poika näyttäisi sinun silmältä lähestulkoon samanlaiselta kuin sinä näytät täysjärkisen 25-vuotiaan miehen mielestä.
"Ensi vuonna muutamme yhteen pysyvästi.. Viime kesän vietimme kahdestaan ja toimeen tulimme hyvin. "
Voi hyvä jumala, muutamassa kuukaudessa yhteiseloa, ei voi vielä tietää kuinka tulee toimeen, itse asuin avokkini kanssa yhdessä lähemmäs puolivuotta ennenkuin se kodin OIKEA arki tuli vastaan... Asumme toki vielä yhdessä mutta riitoja on ollut. Ja joissain suhteissa voit sitten vuoden yhteiselon jälkeen tulla kertomaan että tulitteko toimeen hyvin, ei minkään yhden kesän yhteielon jälkeen :D *reps*
no niin Meghan, kyselyysi olisi tullut sisältyä myös kysymys milloin ovat häät, missä vihitään ym. et ole tainnut oikein sisäistää tuota varsinaista tarkoitusta, eli sinäkin siis olet sortunut ns. teinikihloihin.. huooh.. ollaan sitä nyt niiin Rakastuneita..
1. n. 2 ja puol vuotta.
2.Viime vuonna(uutena vuotena) oltiin katsomassa raketteja ja hän otti mut syliinsä ja kuiskasi"Tiedätkö kuinka tärkeä sinä olet minulle? Ja suostutko sinä prinsessa ottaa tämä pöljä-sammakko mieheksi? Olisin maailman onnellisin mies maapallossa" ja meni polvilleen.
3. Eli koht vuos :)
4. Aina paremmin ja paremmin! Ja nyt hän alkaa vihjailee naimisiin menoa jo, vaikka meill ei ole mihinkään kiirettä :) mutta jos menisimme naimisiin niin ei tilanne muuttu mitenkään erikoisempaa :) Rakkautemme säilyy samana!
5.MInä 18 vuotias ja hän oli 21 vuotta vanha.
6.Kultavärinen ja se on ihan yksinkertainen sormus. Ei ole mitään erikoista muotoa tai tyyliä.
Niin haluaisin kysyä, että ollaanko me "nuoria" vielä? Vaikka täysikäisiä ollaan molemmat :)
1.seurusteltiin 3kk
2.mies kosi polvillaan
3.kuukauden
4.ihan hyvin, välil rankkaa, mut ain ollaan päästy riidoist yli :)
5.15 ja 16
6.normaalit kultaiset
Te luulette että teinirakkaus kestää.. huh! Varautukaa! Se kestää ainoastaan hyvin harvoilla... Ja halusitte 25- vuotiaan mielipiteen.. Pysykää nuorina! Ehditte olla vielä aikuisia! Rakastakaa toisianne, mut jotain rajaa tohon kihlaus touhuun!
Halusinko mielipidettäsi missään vaiheessa?En.
Miks sitte oot kihloissa jos et ees usko, että rakkautenne kestää koko loppuelämäsi.
Oliko liian vaikea kieltäytyä kun kultsi kosi?
*Huokailee syvään* En sanonut, etten uskoisi, että rakkautemme kestää koko loppuelämääni. Sanoin, että en voi tietää. Elämä kun voi muuttua nopeastikinsuutaan jos toiseenkin. Joten älä muuttele asioita vaan pidä ne sellaisina kuin ne ovat. Ja ei todellakaan ollut vaikeaa kieltäytyä kun POIKAYSTÄVÄ kosi. (Sana "kultsi" on liian arvoton käytettäväksi omalle poikaystävälleni). Päätös oli yhteisemme, ja menimme kihloihin, koska molemmat välitämme toisistamme. Itsestäni myös tuntuu siltä, että juuri tätä ihmistä rakastan ja hänen kanssaan tahdon jakaa loppuelämäni.
Katsopas, toiset menevät kihloihin rakkaudesta, eivätkä näyttämisen halusta.
LoLlottele siis vain ihan itseksesi, lapsi kulta.
Me olimme yhdessä viisi vuotta ennen kihlasormusten ostamista ja HÄÄpäivän sopimista. Minulla ikää 22-vuotta ja miehellä silloin 25-vuotta. En vieläkään kutsuisi itseäni kokonaan aikuiseksi - pieni teini asustelee sisälläni varmaan aina. En ikinäkään olisi ollut valmis kihlautumaan 13-vuotiaana, enkä myöskään 16-vuotiaana. Vakavan seurustelusuhteen me kuitenkin aloitimme ollessani 17-vuotias. Yhteinen asunto ja nykyisin jo yhteinen asuntolainakin kasvattavat yhteen ja aikuistavat. Muistelen aikaa kun asustelin vielä "äidin helmoissa" niin kuinkas ollakkaa olen ollut ihan pikkuteini vielä silloin. Ja en usko että kukaan kovin paljoa alle 18-vuotias on kovin paljoa siittä "kehittyneenpi". Minä olisin monta kertaa jo ollut valmis eroamaan, mutta ilmeisesti sitten rakkaus on pitänyt meidät yhessä näin kauan että jo ehkä pian häitä suunnitellaan. Sanoisin vain, että älkää viitsikö toisianne parjata, omasta mielestäni olette kaikki aikas pieniä vielä ja ehkä kaikki maailman kauheiudet eivät ole vielä avautuneet teille...
nimimerkki mie:
mieti hieman. 25-vuotias mies ja 15-vuotias kakara katsovat maailmaa aivan eri tavalla. Elämäntilanteenne ovat erilaiset. On selvää, että mies käyttää sinua hyväkseen, tai sitten hän on hieman vajaa. Tuollainen suhde ei voi toimia.
Kuulostaa ilkeältä, mutta tottahan se on.
Minulla ja avopuolisollani on ikäeroa 4 vuotta, ja se todellakin häiritsi, kun aloitimme seurustelemaan, jolloin oli kuusitoistakesäinen. En voisi kuvitellakaan kymmenen vuoden ikäeroa!
Mietihän hieman. Jos sinun mielestäsi tuo on ok, niin voisit siis seurustella viisivuotiaan pojan kanssa. Tilanne olisi aivan sama.
Se ei todellakaan olisi sama asia, jos seurustelisin itse 5v. kanssa. Hyväkseen hän ei käytä, tietäisit sen selvästi jos olisit minä. Vaikka olisin 25v. , niin en seurustelisi 10v. nuoremman kanssa, koska pojat tulevat kovasti kehityksessä jäljessä. 15 vuotiasta ei muuten voi sanoa enää 'kakaraksi', vaan nuoreksi, lapsuus on jo ohi mennyt. Itse voitkin olla edes haaveilematta 10v. ikäerosta, mutta me emme ole kokeneet sitä minkäänlaisena ongelmana. Elämäntilanteemme eivät oikeastaan ole kovinkaan erilaiset, kun sitä vaan jaksaa pohtia;molemmat seurustelevat(toistensa kanssa,hoh), molemmat asuvat vielä kotona(mies asuu talouden vuoksi vielä siellä odottaen ensi vuotta, jolloin yhteen muutamme.. Hän on aiemmin asunut Kotkassa, opiskelujen vuoksi, mutta nyt väliaikaisesti on kotonaan), molemmat ovat vailla ystäviä('Ystävät' molemmilla paljastuivat takinkääntäjiksi.), molemmilla on pieniä ongelmia(Itselläni jatkopaikan valinta ja arvosanat,hänellä yritysongelmia. Niissä tuemme toisiamme). Eli loppujen lopuksi suurimpana erona on ikä, ja tämä koulutus ainakin vielä. Rakkaus on se asia, joka meidät yhdessä pitää, sano sinä mitä sanot, epäuskoinen.
Onko sinun mielestäsi 'hyväksikäyttäjän' tapaista kosia sitä, jota aikoo 'hyväksikäyttää'? Esittelisikö 'hyväksikäyttäjä' sen hyväuskoisen henkilön, joka on 'hyväksikäytön kohteena' vanhemmilleen tyttöystävänään? Esittelisinkö minä vanhemmilleni henkilön, jota voisin luulla 'hyväksikäyttäjäkseni'? Jos hän olisi minua 'hyväksikäyttänyt' hän olisi jo jättänyt minut, koska viime keväällä minulla oli vaikeat ajat, jolloin kaipasin hänen tukeaan ja sitä sain, eikös 'hyväksikäyttäjä' olisi siinäkin vaiheessa jo paennut ja jättänyt minut oman onneni nojaan?
Tienityttö puolustelee. Säälittävät yrityksesi vain lisäävät vaikutelmaa.
ON AIVAN SAMA ASIA, ETTÄ SINÄ SEURUSTEISIT 5VUOTIAAN KANSSA.
Ja teinityttö siellä inisee kuin hyttynen konsanaan. Yritykset, niin mitkä yritykset? Itsehän siinä yrität saada minut toisiin aatoksiin ja että jättäisin rakkaani, sitä erittäin monet ovat tällä palstalla yrittäneet. Ja ei, se ei ole sama asia, koska 5 vuotias on sellainen, joka leikkii leluilla, jos osaa kävelläkkään? En itse leiki, eli tuollainen lapsi on liian nuori. Vaikka 5 vuotias kasvaisikin 10 vuodella, hän olisi siltikin 15v. jotain samaa tasoa kuin 7 luokkalainen tyttö. Tyttöjen mieli ja ajattelu kehittyy nopeammin, kuin poikien. Eli mielestäni nainen on paljonkin oman ikäistensä tasoa alempana, mikäli 25v. seurustelee 15v. pojan kanssa. Muutenkaan en ole tällä hetkellä oman ikäisteni tyttöjen tasolla, vaan jo hieman korkeammalla, koskaan en ole kiinnostunut renttu miehistä tai seurustellut 1vko jonkun kanssa ja sitten jättänyt. Olen seurustellut tähän mennessä vain yhden kanssa, eli tämän 25v. rakkaani kanssa ja tulen vastedes seurustelemaankin hänen kanssaan, sano mitä sanot. Ja miksi ihmeessä jaksat jauhaa asiasta? Et ole minä, joten miksi vaivaudut? Huolehdi omasta elämästäsi, kuten minäkin omastani. Oli oma päätökseni rakastua siihen mieheen ja hänen päätöksensä rakastua minuun sekä haluta jatkaa iästä huolimatta. Ja kun tästä vielä vanhenen, kukaan ei tule sanomaan että ikäeroa on liikaa, pari vuotta ja olen 18v, silloin naimisiinkin menen. Ensivuoden alussa täytän 16v, jolloin seksielämästämme ja hänen mukamas 'pedofiilimäisyydestään' ei voi valittaa, koska sellainen hän ei ole. Ensivuonna yhteenkin muutamme, mutta miten se sinulle muka kuuluisi, oma yksityiselämäni, rakkauselämäni? Kysyn vaan.
Nyt on jouluaatonaatto.
Vaikka kuka tahansa meistä väittäisi mielle mitä tahansa, ei meistä kukaan voi mien kihlausta purkaa, vaikka kuinka ärsyttäisi. Se on kuitenkin mien elämä, ei kenenkään meidän muiden. Itse en omaa mielipidettäni tahdo erityisemmin antaa julki, en tahdo enään yhtään enempää tappelua aikaan, kuin tässä jo nyt on. Tähän topiciin on nyt mahtunut kaksi riitaa, lähes samoista syistä, mutta kuitenkin.
Huomenna on jouluaatto, jonka pitäisi olla ilon juhla. Vaikka milliä kuinka sapettaisi mien kihlaus ja mietä millin mielipiteet, eikö tämä asia voitaisi sopia edes jouluksi?
Anteeksi kun tungin tähän teidän riitanne väliin, mutta en tahtoisi, että kenelläkään on paha mieli jouluna.
Ensinnäkin mies joka 25-vuotiaana asustelee vielä kotona "turvassa" on varmaan myös vielä aika kakara, minulle tuon ikäinen mies olisi "oikean" ikäinen mutta en katsoisi päinkään. Toivon teille parasta, mutta varaudu siihen että kovia ongelmia tulette vielä kokemaan.
Ja asiasta toiseen, miten ihmeessä vanhepasi koskaan ovat asian hyväksyneet, koska tämä mieshän edelleen rikkoo myös lakia jos seksiä harrastatte?
No ensinnäkin, onnea kun olet oman kullan löytänyt... Itse olin 19-vuotias kun aloin "seurustella" espanjalaisen 28-vuotiaan miehen kanssa! ("seurustella" koska Suomeen palaaminen oli edessä jo 3kk:n päästä, joten en antanut tunteille täyttä valtaa!) 13 vuotta vanhempi serkkunu kommentoi asiaan fiksusti, ettei olisikaan kuvitellut minun löytävän oman ikäistäni seuraa... Mutta silti kehottaisin muistamaan, että jokaisessa suhteessa ihmiset muuttuu ja kasvaa...sinä kenties vielä enemmän kuin muut yleensä! Eli ei ole mitenkään outoa, jos jossain vaiheessa intressit menisivätkin ristiin!! Kerron nyt esimerkkinä muutamasta tutustani, joiden suhteille ei käynyt niin onnellisesti! Samainen serkkuni oli kihloissa ja seurustellut kihlattunsa kanssa jo yli 4 vuotta, kunnes he viimein muuttivat saman katon alle...asuivat näin vajaa puolivuotta ja erosivat lopullisesti-he vain huomasivat, että heitä ei oltu tarkoitettu yhteen...Molemmat ovat nyt kuitenkin naimisissa ja onnellisesti pienten lapsien vanhempia ja ystäviä keskenään! Kavereistani yksi aloitti seurustelun 14-vuotiaana ja jatkoi sitä kunnes hänen elämässään tuli ensimmäinen iso muutos-hän aloitti opiskelun! (Suhdetta oli siis takana lähemmäs 6 vuotta) Hän tapasi uusia ihmisiä ja löysi mielenkiintoisen miehen, jonka kanssa nykyään elelee onnellisesti yhdessä... Yksi hyvistä kavereistani on edelleen yhdessä kihlattunsa kanssa, mutta he ehtivät asua saman katon alla vain 2 kuukautta, kunnes halusivan aikalisän...mitään lopullista ratkaisua suhteelle ei ole kuitenkaan vielä saatu! Ja nämä esimerkit ovat siis ihan "normaaleja" pareja eli suorustelukumppanit ovat suunnilleen samanikäisiä... Joten muutokset elämässä tekee suuria myös suhteelle!! Itse luulin olevani 15-vuotiaana todella kypsä, niin kuin aikuinen...ja olinhan minä paljon kypsempi kuin muut ikäiseni. Mutta parhaan ystäväni traaginen kuolema kasvatti minua niin paljon, että nyt voin sanoia olleeni kakara silloin...mutta onneksi me kaikki olemme erilaisia ;) Kannatan siis yhteenmuuttamista, siinä sitten oikeasti näette oletteko luodut tosillenne! 10 vuoden kuluttua kukaan ei enää edes huomaaa tuota ikäeroa!! Joten kaikkea hyvää suhteellenne ja Hyvää Joulua kaikille...!
Nyt en ole omasta mielestäni riidellyt, yrittänyt vaan saada millin ymmärtämään ettei hän voi asiaan vaikuttaa vaikka kuinka haluaisi? Nojaah, nyt menenkin tästä mussuttamaan konvehteja ja katsomaan TSH leffan paremman tekemisen puutteessa.
Nyt sitä asiallisuutta löytyi. 'Asuneet' olemme jo tavallaan yhdessä n2kk, kun kesäni vietin hänen luonaan eikä mitään ongelmia ilmennyt, se vaan lähensi meitä kahta vielä enemmän. Ensi vuonna kesällä asunnon hankimme mutta suurempaa tietoa ei vielä ole mistä, riippuu mihin hakemaani paikkaan opiskelemaan pääsen. Läheisten kuolema on minulle 'tuttua', koska suvussani esiintyy paljon erilaisia vakavia sairauksia, joiden vuoksi olen monia rakkaita ihmisiä menettänyt. Ihmisten petollisuus ja takinkääntäjämäisyyskin ovat myöskin kasvattaneet minua, en vaan osaa kuvailla miten, mutta kuitenkin. Jouluja sinullekkin!
siis hienoa ja hienoa...mutta on hienoa, että on nähnyt elämän kurjankin puolen, nii osaa odottaa jotai muutakin kun pelkkiä pilvilinnoja! vaikka surullinenhan mä olen kaikkien niiden puolesta, jotka ovat läheisiään menettäneet! ja en mö ymmärrä mikä tos suhteessa on sit ees arveluttavaa, jos teijän vanhemmatkin hyväksyy sen...kun kerta olet jo hänen luonaan asunutkin! Nyt vaan siis toivomaan että saat mieleisesi opiskelupaikan ja kaikki menisi muutenkin mallikkaasti!! Itse kun haaveilen omasta kullasta, niin ei tuolla iällä oikeesti niin väliä, kuhan muuten toimii!!
Oli se sitten riita, väittely tai mikä lie, ei ainakaan näin joulun alla olisi kiva väitellä. Tosin mikä minä olen sanomaan, en minä osallinen siihen ole. Riidalta ja väittelyltä se ennemmin kyllä vaikuitti kuin asioiden selvittämiseltä, mutta tämä on tunnetusti taas vain minun mielipiteeni.
Yritin selvittää asioita, mutta vastapuoli ei oikein ollut yhteistyöhaluinen. Ehkä se sellaiselta vaikutti?
Ikä on sivuseikka(nojooh, ehkei se enää siinä tapauksessa ole jos tyttö on 10v. ja mies 40?!?), rakkaus on tärkein. Tosielämä on kovaa ja rankkaa, ei ollenkaan unelmissa elämistä pilvilinnoissa, ei todellakaan.
Niin. :) En tosin viitsi sanoa mielipidettäni suuntaan enkä toiseen, koska en itse tahdo kenellekään aiheuttaa pahaa mieltä. Kummallakin on omat mielipiteensä, eikä minulla siihen ole osaa eikä arpaa. En viitsi liittyä mielipiteineni kolmanneksi pyöräksi :)
Tässä kohtaa minäkin uskallan avata suuni :)
Tosiaan, minua tietyissä määrin ärsyttää sanonta "ikä on vain numeroita", koska se toimii yllättävän harvassa tilanteessa. Ei todellakaan ole ikä pelkkiä numeroita, jos tyttö on esimerkiksi 15 ja tämä mies on esimerkiksi 35 . Tuossa vaiheessa minä sanoisin, että tällä miehellä on pääkopassa jotain erittäin pahasti vialla, kun seurustelee 15-vuotiaan kanssa. Ei 15-vuotiaskaan enää täysin lapsen tasolla ole, 15-vuotias osaa jo ajatella syitä ja seurauksia, mutta mikäli ihastuminen sumentaa silmät ja aivot, kyllä tuo 35 vie mukanaan, ja ikävä tosiasia on, että tuollaiset miehet hakevat usein vain tiukkaa pikkupillua.
Ja totta - tosielämä on kaikkea muuta kuin lepertelyä toisen korvaan, ihania pikku rakastelutuokioita, sopuisaa ruoanlaittoa ja toisen kainaloon käpertymistä. Väkisinkin kahdella eri ihmisellä on tapa - ja tottumuseroja, jotka pitää yhteen muuttaessa (viimeistään) saada sovitettua yhteen, ei siitä yhteiselosta muuten tule mitään. Tosielämä ei ole tosiaan ole ruusuilla tanssimista - tai no, kyllä niistä ruusuistakin piikkejä löytyy :)
viisivuotias mielstäsi sinulle kakara. hän leikkii leluilla. sinä olet samalainen verrattuna tähän mieheen. kukaan ei yritä saada sinua jättämään tätä miestä, moni on varmasti vain todennut, että kuulostaa hyvin mahdottomalta yhtälöltä toimiakseen.
minulla ja avopuolisollani on ikäeroa nelisen vuotta, ja se on myös häirinnyt kovasti, varsinkin silloin kun olin suunnilleen ikäisesi. en voisi kuvitellakaan tuollaista ikäeroa.
Seksielämäni ei tietääkseni vanhempieni asia ole? Ja hän ei asu 'turvassa' kotonaan, vaan vaan sen vuoksi koska ei löytänyt mistään asuntoa opiskeltuaan ja joutui mennä sitten vanhemmilleen asumaan väliaikaisesti.
Jaa'a ehkä olen sinun mielestäsi sellainen, mutten kuitenkaan ole.. Kyllä, kommenttinne ovat olleet tyyliä "mitä järkeä, jomman kumman pitäis laittaa loppu tuolle" jne.. Neljä vuotta ei omasta mielestäni ole mitenkään suuri ikäero? Vaikka minulla&rakkaallani ikäeroa onkin kymmenisen vuotta se ei ole kumpaakaan häirinnyt, joten eiköhän lopeteta 'väittely' tähän ja yritetä tehdä jonkinlainen sovinto, vaikka sitä mieltä oletkin ettei tälläinen suhde kuten minulla on tulisi toimimaan? Vain minä&hän voimme määrätä miten suhteellemme tulevaisuudessa käy, ette te, vaan teemme niinkuin olemme suunnitelleetkin; yhteenmuutto, avioon ja niin edespäin. Pidit siitä tai et, kuka ikinä oletkin :).
Kyllä se seksielämä vain vanhemmillesi kuuluu tuossa vaiheessa, kun olet seksistä alaikäinen ja sakkolihaa.
On nimittäin Suomen lajin nojalla rikos harrastaa seksiä alle 15-vuotiaan kanssa. Ja vaikka kuinka perustelisi sitä, että seurustelee tämän miehen kanssa, rakastaa häntä ja oli itse myöntyväinen seksiin, se on silti rikos. Jos viranomaiset tietäisivät tuosta, poikaystäväsi saisi kyllä vähintäänkin sakot, mikäli seksiä olette harrastaneet. Tuo asia todellakin kuuluu vielä toistaiseksi vanhemmillesi, koska olet alaikäinen. Anteeksi, en todellakaan tahtoisi saarnata, mutta näin asia menee Suomen lain mukaan, ja kaikkia Suomen kansalaisia koskee Suomen laki.
missä vaiheessa olen noin sanonut? Tarkenna ja perustele.
Toivon tietenkin, että kaikilla on kivaa, mutta tuo ikäero vain kuulostaa aivan pirun mahdottomalta.
Ymmärräthän, että minulla ei ole sinua vastaan henk.koht. mitään, ihmettelen vain miehen motiiveja.
Mutta nyt Milli lähtee joulunviettoon.
Eipähän haittaa asia enää parin kk kuluttua ketään. Ja vanhemmilleni ei TODELLAKAAN kuulu tuollaiset asiat, vai pitäisikö jokaikisen mennä vanhempiensa luo "äiti,isi harrastin tos eilen seksiä".. Heh, ja se laki menee niin että alle 16v. kanssa..
Sinähän nimeomaan olet alle 16 - tietääkseni 15-vuotias on alle 16-vuotias? Ja jos kerran seksiä harrastatte ja tämä kumppanisi (eli poikaystäväsi) on sen 25, silloinhan tuo ON laitonta, sano mitä sanot. Tämä on vain laki.
Ja ei, ei vanhemmille tarvitse mennä sanomaan mitään tuollaista, vanhempien pitäisi huolehtia lapsistaan sen verran, että laki täällä Suomen maassa toteutuisi.
"On nimittäin Suomen lajin nojalla rikos harrastaa seksiä alle 15-vuotiaan kanssa." Tuota vain korjailin.. Miksi ihmeessä sanoisin että muka harrastaisimme seksiä? En nyt ihan niin tyhmä ole.. Jos vanhempani sen verran asiasta huolehtisivat, puhevälit menisivät samantien. Vanhempamme ovat sopeutuvaisia mikä on hyvä asia.. Nojooh, jätetäänkö tämä aihe sikseen? En nyt millään jaksaisi, kun kerran molempien osapuolien vanhemmilta on tullut hyväksyntä, eivätkä he pidä rakkauttamme vääränä?
Niin, totesin vain, että se on rikos, jos alle 16-vuotiaan kanssa seksiä harrastaa. Tosin minunhan tässä on hyvä puhua kun itse aloitin seksielämäni 15-vuotiaana, ja selvisi vanhemmilleni ollessani yhä 15-vuotias, kun epäiltiin, että olen raskaana. Vanhemmat kuitenkin onneksi hyväksyivät.
Enkä minä sitä, en minä teidän rakkaudessa mitään väärää näe. Olette löytäneet toisenne. Tuo ikäero kyllä hieman särähtää korvaan, mutta mikäli se ei ole teille ongelma sekä vanhempanne sen hyväksyvät, lykkyä pyttyyn vaan :)
Eihän kukaan, mie, tosiaan voi tietää miten suhteenne tulee kestämään, muuta kuin te kaksi. Totuus vain on, että harva tuollainen suhde perustuu todelliselle rakkaudelle ja tulee kestämään ikuisesti.
Kertoo ehkä jotain, etten ole koskaan missään nähnyt kenenkään 25-vuotiaan miehen kertovan kaikille miten toimiva ja hyvä suhde hänellä on 10 vuotta nuorempaan tyttöön. Näitä tyttöjä puolustelemaan taas löytyy enemmänkin.
Toki poikkeuksia on, mutta on ikävää jos joskus joudut pettymään.
käsitin että sinäkin olet aikasteen nuori, 16 kun menit kihloihin. eli olet itsekin alaikäinen, et sakkolihaa mutta asiasi kuuluvat vanhemmillesi lain mukaan yhtä paljon kuin tuon 15 vuotiaankin.
asenteesi ärsyttää, luulet tietäväsi kaiken kaikesta ja olevasi niin aikuinen.. kun pari vuotta kasvat vielä niin naureskelet jo näille lapsellisille jutuillesi..
Jos tuo on sinun mielipiteesi, ok.
Annetaan minun sitten parin vuoden päästä nauraa itselleni, ja kyllä - minä olen 16, eli nuori. Asiani kuuluvat vanhemmilleni, tiedän sen, mutta vanhempani tietävät tilanteeni tarkasti, puhun heille lähes kaikesta, ja he ovat sujut asioideni kanssa, joten..?
no miksi sitten mussutat muille? kun nyt olet niin "aikuinen"
En saa siis ilmaista omaa mielipidettäni? Sitäpaitsi voihan minun "mussutukseni" jättää välistä, jos ne tuntuvat turhanpäiväisiltä tai mussutuksilta.
Anna lapsen leikkiä.