Kumpi seuraavista

Mutta sitten on sellainen juttu, että tälläinen jämpi aspergerhenkilö voi esimerkiksi lääkeaineen voimakkaan haittavaikutuksen johdosta tulla höpelöksi niin, ettei yhtäkkiä pystykään entiseen jämptiyteensä. Kokemusta on.

Mielenkiintoinen kyky sinulla aspergerinfo, tuollaista ei varmasti ole kaikilla aspergereilla. Varmaan kyseessä jokin erityislahja, jota asperger voi aiheuttaa eri henkilöillä eri tyyppisiä.

Sitten on vielä sellainen, että jos äärimmäisen keskittymiskykyistä aspergeria stressataan rankasti vuosikymmeniä, niin aspergerkin on vain ihminen ja rääkissä kenen tahansa keskittymiskyky voi heiketä. Väittäisin, että äärimmäisen aistiärsykekuorman ja paljon sosiaalisen kanssakäymisen alla asperger ei välttämättä vaikuta kovin keskittymiskykyiseltä ennenkuin on saanut palautua kuormituksesta yksinollen. Mutta sitten hän kyllä jaksaa keskittyä yhteen erityiskiinnostukseensa vaikka kuinka pitkään yhteen menoon toisin kuin keskittymishäiriöinen. Häirittynä tuskin kukaan voi kovin hyvin keskittyä.

haittavaikutusmuutos kirjoitti:

Sitten on vielä sellainen, että jos äärimmäisen keskittymiskykyistä aspergeria stressataan rankasti vuosikymmeniä, niin aspergerkin on vain ihminen ja rääkissä kenen tahansa keskittymiskyky voi heiketä. Väittäisin, että äärimmäisen aistiärsykekuorman ja paljon sosiaalisen kanssakäymisen alla asperger ei välttämättä vaikuta kovin keskittymiskykyiseltä ennenkuin on saanut palautua kuormituksesta yksinollen. Mutta sitten hän kyllä jaksaa keskittyä yhteen erityiskiinnostukseensa vaikka kuinka pitkään yhteen menoon toisin kuin keskittymishäiriöinen. Häirittynä tuskin kukaan voi kovin hyvin keskittyä.

Lue lisää

Mielestäni myös mielenkiintoinen ominaisuus itsessäni. Tällaista ei ole tarvinnut harjoitella eli se ei ole harjoittelun tulosta, vaan jokin myötäsyntyinen ominaisuus. Ehkäpä olen jotenkin "eläimellinen", sillä koirani osaa myös kellonajat ulkoa. Kun sitä pyytää herättämään aamulla esim. seitsemältä, minuuttia vaille se tulee ja herättää. Koirani ei ole ehdollistunut mihinkään tiettyyn kellonaikaan, jolloin jotain sen mielestä merkittävää tapahtuu vaan toimii aivan samoin vaihdellessani kellonaikoja, jolloin pitäisi tulla herättämään. Kyse on siis hyvin tarkasta asioiden vaistoamisesta, tietyllä samankaltaisella taajuudella olemisesta/elämisestä. Edellisen koirani kanssa olen kokenut samankaltaista uskomatonta "synergiaa". Ehkäpä juuri tämän vuoksi Aspergerit yleensä tulevat erityisen hyvin toimeen eläinten kanssa.

Olen kanssa jonkinlainen koiramagneetti. Jos ihmiset eivät ole innostuneita seurastani, koirat sitäkin enemmän, saan niiltä enempi tervehdysintoilua kuin muut. Mutta kellonaikoja emme niiden kanssa osaa, tai en kyllä ole edes kokeillut. Voi kumpa saisinkin hyvän ajantajun.

Tällaista jäin miettimään...

onko olemassa adhd henkilöitä, joilla on välillä oikein nyvä keskittymiskyky ?

Hyvin keskittyvä asperger voisi joissakin olosuhteissa vaikuttaa keskittymiskyvyttömälle, kuten yllä hieman kirjoiteltiin.
Voiko toisin päin, voiko adhd, jossakin olosuhteissa muuttua hyvin keskittyväksi ?

Ei pidä paikkaansa.

Itselläni on heikko muisti ja loistava muisti.
Työmuisti ja keskittyminen käytännön asioissa surkea, mutta jos joku sanoo jotain tai luen jotain, se piirtyy päähäni kuin kiveen, ja niitä voin sitten yhdistellä, joten tiedonkeruu on helppoa.

jatkan vielä...

Kyllä aspergerin ajantaju voi olla heikko. Kun asperger uppoutuu erityiskiinnostukseensa, ei hän välttämättä tiedä ajasta mitään ellei kiinnostus liity aikaan. Siinä voi mennä yö ja päivä syömättä ja juomatta ja nukkumatta...

Mutta tuo ei tarkoita sitä, ettei hän olisi jämpisti ajoissa paikalla, jos jotain on sovittu. Eikä asperger todellakaan kestä sähläämistä varsinkaan jos ei ole ajantajua ja on uppoutunut johonkin.
Minun mielestäni nämä ominaisuudet voivat liittyä monista eri suunnista toisiinsa.

Mutta jos ne pitää jakaa juuri noihin kahteen ryhmään kuten aloitusviestissä, niin tietenkin sitten ensimmäinen kuvaa aspergeria ja jälkimmäinen adhd ta

khffgkljgf kirjoitti:

Itselläni on heikko muisti ja loistava muisti.
Työmuisti ja keskittyminen käytännön asioissa surkea, mutta jos joku sanoo jotain tai luen jotain, se piirtyy päähäni kuin kiveen, ja niitä voin sitten yhdistellä, joten tiedonkeruu on helppoa.

Lue lisää

Aspergerin ajantaju ei ole silloin heikko, jos hän päättää keskittyä johonkin tiettyyn asiaan tietyllä hetkellä tietyn aikaa.

Asperger ja ADHD tulisi osata erottaa toisistaan, jo aivan kuntoutuksenkin suunnittelun suhteen. Sitten kun vielä valehdellaan päin naamaa julkisella sektorilla esim. HUSIN neuropsyk.polilla, ei osata kommunikoida asiakkaitten kanssa rehellisesti ja oikeudenmukaisesti kuten pätevän lääkärin kuuluu tehdä, on sotku valmis. Lääkäri saa maksaa tuosta kaikesta kalliit oppirahat ja nöyrtyä, mikäli jatkossa tahtoo harjoittaa vielä ammattiaan. Yksityissektorin lääkäriksi pääsee vain, mikäli osaa hoitaa asiansa kunnialla julkisella, mihin ei pääkaupunkiseudulla vielä ole kyetty. Tarkempia tietoja aiheestauseilta eri tutkimuspotilailta tulossa...

Joten mitä järkeä/hyötyä asiakkaalle on siitä että diagnosoidaan miksikään jos ei kuntoutusta järjestetä asianmukaisesti. Sit vielä kysyisin, kuntoutusta mihin? HEH. -Neurotypikalisoittaminen on sairaiden "lääketieteen ammattilaisten" yksi keino yrittää "päteä". Se saa erilaisissa ihmisryhmissä aikaan vihaa ja suuttumusta, siihenkö pyritään. Olemaan jotain sellaista mitä ei edes ole olemassa eli leikitään täydellistä ihmistä lääkärinominaisuudessa, jotta saataisiin tietty kansanryhmä "alistettua osaansa"?

Minä vieläkin ajattelen, että nuo oireistot ovat sellainen jatkumo, jotka voivat mennä päällekkäinkin, mutta se on ihan eri asia kuin sekoittaa asperger ja adhd toisiinsa. Ne ovat eri asia aivan kuten täällä sanotaan.
Myös monet sekoittavat touretten ja adhd:n jne. (Ehkä se adhd on sellainen tavallisin käsite noista, niin kaikki vaan on sitte muka adhd, en tiedä.)
Siis mielestäni noiden mahdollinen ilmeneminen päällekkäin on eri asia kuin niiden väärin sekoittaminen toisiinsa. Nykykäsitykseni mukaan kumpaakin ilmiötä on olemassa. Ja jos käsitys tarkkenee lisätiedon valossa, niin sitten sitä taas viilataan.

Pallukat tarkoittavat sitä, että ei osata erottaa eri diagnooseja toisistaan, minkä vuoksi julkisena totuutena esitetään tiettyjen diagnoosien "menevän päällekkäin osittain." Jos oikein tarkkoja ollaan, jokaisella ihmisellä maapallolla on monta päällekkäistä diagnoosia, näin diagnostisoinnin aikakaudella. Kun ajat muuttuvat, kaikki diagnoosit poistuvat ja ihminen aletaan käsittää PSYKOFYYSISENÄ KOKONAISUUTENA, ei minään diagnoosinippuna. Sen vielä ymmärtää, että kirjataan ylöstietokantoihin henkilöstä fyysisten sairauksien suhteen onko syöpä, minkälainen/minkä asteinen/kuinka erilaisiin hoitoihin reagoiva, joskin nämäkin asiat voidaan kirjata täysin eri tavoin riippuen diagnosoivasta lääkäristä. Sekä tietokannasta. Myös vain osa totuudesta voidaan kirjata ylös tai keksiä itse diagnoosia. Sekin riippuu "hoitavasta" lääkäristä sekä potilas-lääkärisuhteen laadusta, kestosta jne.:)

Puutteellinen ajantaju vain silloin kun keskittyy erityismielenkiinnonkohteeseensa täysin. Tämä ei kuitenkaan oikeuta antamaan kahta samanaikaisesti pätevää päinvastaista toisiaan poissulkevaa päädiagnoosia yksilölle. Piirteitä voi olla vaikka mistä, mutta päädiagnoosi pitäisi ammattilaisen pystyä määrittelemään, minkä mukaan hoidetaan/kuntoutetaan.

Se vasta ikävää onkin, kun useissa eri julkisen sekä yksityisen toimipisteissä ollaan jatkuvasti epävarmoja=käännellään ja väännellään diagnoosia sen mukaan kuka lääkäri sattuu tekemään senhetkisen diagnoosin henkilölle. Eli ei yksinkertaisesti voi olla niin=ole oikein/oikeudenmukaista/kuntouttavaa, että ihmisiä diagnosoidaan eri paikoissa eri tavoin, vaikka aivan selkeästi tulisi ilmi koko hänen elämänhistoriastaan hänen päädiagnoosinsa olevan esim. primaari Asperger.

Käsite Co-morbiteetti on keksitty sen vuoksi, siltä varalta, ettei diagnoosia pystytä varmistamaan täysin, mikä koskee jokaista ihmistä maanpäällä, minkä vuoksi diagnosoinnissa/luokitusjärjestelmissä (vrt. kastijako) ei olekaan itseasiassa mitään järkeä.

Co-morbiditeetti