Minulla tehdään abortti tässä paikkoin. olen 10viikolla raskaana. En tiedä kestänkö tämän yli..en varmaan.. mistä saan sitten apua tämän jälkeen?! tänään lääkärille aika ja en tiedä koska saan sitten ajan siihen aborttiin..kuinka nopeaa?!
tyttö vm83
abortti
102046
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En halua etä abortin vastustajat alkavat nyt tähän kirjoitella.. on mutenki ihan tarpeeksi raskasta..
saako kysyä minkä vuoksi olet päätynyt aborttiin?
olen serustellut vasta 2kk tämän miehen kanssa ja rahatilanteet ovat mitä huonoimmat. ja muutenkin tähän liittyy liian monta asiaa, miksi en pysty lasta synnyttää.
sinuna miettisin vielä... se eyyä pystyykö oikeasti vai ei on suhteellista...
abortti...minulle ei ole tehty aborttia mutta sain viime vuoden elokuussa keskenmenon ja oli aivan kamala kokemus.en muista eläneeni 2kk keskenmenon jälkeen.kättärillä sain pillereitä jotka auttaa sikiön poistumista kohdustani.joten voin aavistella tunteesi.apua kannattaa pyytää terveyskeskuksista ja sitä he kyllä antavat.kannattaa todella miettiä sitä aborttia kunnolla,mutta jos olet TODELLA käynyt kaikki vaihtoehdot läpi niin sitten teet abortin.aborttiaika ei pitäisi kestää kauan...korkeintaan muutaman päivän ja sinulla on noita viikkoja jo sen verran että aika tulee kyllä mahdollisimman pian.toivotan paljon jaksamisia ja oikeita päätöksiä...
Itse menin lääkäriin myös ollessani 10vk:lla. Kyllä he siellä tietävät, että asialla on kiire, joten seuraavat ajat saa mahdollisimman nopeasti. Itsellä seuraava lääkäriaika oli pari päivää ensimmäisen jälkeen. 11vk:lla tehtiin toimenpide.
Olen itsekin aina ollut keskeytystä vastaan, joten tapaus oli minulle henkisesti hyvin vaikea. En ole siitä vieläkään päässyt kunnolla yli. Sen hetkiset olosuhteet vain pakottivat valitsemaan sen vaihtoehdon.
Nyt minulla on ihana 4kk ikäinen poika. Hänestä olen ikuisesti kiitollinen. Tietysti hän tuo omalla tavallaan tämän ikävän tapauksen mieleeni, mutta on samalla myös lohdutuksena minulle. Onneksi myös mieheni tietää asiasta ja on ollut tukenani alusta lähtien.
Apua kannattaa hakea mahdollisimman pian tapauksen jälkeen. Itse en hakenut, ja sen kyllä huomaa. Vaikka on ympärillä paljon hyviä ystäviä jotka välittävät kannattaisi silti puhua jollekin täysin ulkopuoliselle siitä miltä tuntuu jottei mikään jää kaivertamaan mieleen. Sairaalasta saa mukaansa kaikenlaisia lippuja ja lappuja, niissä lukee mihin voi ottaa yhteyttä jos tuntuu ahdistavalta. Voimia Sinulle.
hakea välittömästi abortin jälkeen, keskustelua esim. jokin kriisikeskus tai psykologi. Ja mieluiten jo ennen aborttia, jos olotila tuntuu vaikealta. Itse en hakeutunut mihkään, kun ajattelin selviäväni yksin, yritin sinnitellä liian pitkään itsekseni ja loppu aikoina tuntu jo että sekoan pian. sain maksaa siitä kovan hinnan. Koulu keskeytyi 2 vuodeksi vaikean masennuksen takia ja lääkityksen ajoista en muista mitään, koska elin "unessa", en tässä maailmassa. Jälkeenpäin olen miettinyt, että olisin varmasti toipunut ennenmin jos olisin hakeutunut jonnekin hyvissä ajoin. Kun masennus pääsee liian pitkälle, on sieltä vaikea päästä normaaliin elämään.
Tsemppiä sulle ja voimia vaikean päätöksen kanssa.'
Ps. jos sinusta tuntuu vähäänkään siltä, että voisit pitää lapsen kannattaa vielä tosissaan miettiä sitäkin vaihtoehtoa. Ei toi abortin jälkeinen elämä ole vielä 4 vuoden jälkeenkään ollut mitään ruusuilla tanssimista vaikka vaikein onkin ohi, kummittelee se lopun elämää ainakin minulla, halusi tai ei. Mulle se jätti ikuiset arvet. Mutta mulle se oli ainut vaihtoehto, en kadu sitä. Mulla niin sekava tilanne, etten löytänyt ainuttakaan syytä toimia toisin itseni ja lapsen parasta ajatellen.
Aloittajalle totean että etsit kyllä ahkerasti puolustusta aborttiin, mutta siitä tosiasiasta et pääse että tekemällä abortin syyllistyt ottamaan lapseltasi oikeuden elää.
Vaikka suomen laki sallii abortin, sinä olet lopulta vastuussa teostasi.
Jokainen on vastuussa teoistaan. Niin myös sinä typerästä päänaukomisestasi. Auta ittees jotenki. Apua ON kyllä saatavilla. Kysy karttakeskuksesta, kaukaisin mahdollinen maa.
Mää sinn.
Jos mitenkään mahdollista, keskustele päätöksestäsi jonkun kanssa. Rahatilanteet tulevat ja menevät, elämä on aina lahja. Et ole kuitenkaan teini-iässä enää. Oletko ajatellut, että tällä tulokkaalla saattaa olla jokin tärkeä tehtävä omasi tai jonkun muun elämän kannalta? Itselleni tuli vahvasti sellainen tunne, kun huomasin 23-vuotiaana olevani raskaana lyhyehkön seurustelun jälkeen.
Jokainen toki tekee omat päätöksensä ja tuntee parhaiten oman elämäntilanteensa, mutta ajatuksiin voi saada selkeyttä keskustelemalla esim. neuvolan terveydenhoitajan tai vaikka anonyymisti jonkun kanssa puhelimessa.
Tällaiset palstatkin ovat tietysti hyvä paikka kysyä neuvoa, mutta koska meitä on tällä niin monenlaisin motivaatioin liikenteessä olevia, niin seurauksena saattaa olla mielen pahoittuminen. Suosittelen yhtä keskustelua asiantuntijan tai läheisen ihmisen kanssa sen sijaan, että noudattaisit tämän palstan monenkirjavia ohjeita.
Lämmin halaus!