En luota

Ajatuksesi ovat inhimillisiä ja ymmärrettäviä!

Mitä et nyt ymmärrä, sen saat kerran perillä ymmärtää.


Jumalan armo Jeesuksessa riittää kantamaan yli kaikkein pahimmankin aallokon, sinutkin! Vaikket itse jaksakaan, Jumala jaksaa ja kärsii. Jeesus on kuollut puolestasti!

... niin täydellisyys alkaa.
Näinkin sanotaan uskovaisen elämästä.

Ei kuitenkaan tarvitse olla katkera, sillä Jumala antaa kullekin sopivasti, ja parhaaksi katsomallaan tavalla ajallista tarpeellisuutta. Näin saa elävä kristitty luottaa täsäkin Jumalan huolenpitoon.

Evankeliumi Luukkaan mukaan - 18. luku
1. Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
2. Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3. Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: "Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan".
4. Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: "Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
5. niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni"."
6. Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
7. Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
8. Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"


Rukoile, niin kuin olisit sen jo saanut ja äläkä määrää Jumalalle aikaa,tapaa tai paikkaa, vaan rukoile uskossa, äläkä masennu jos et sitä heti saa, sillä Herra ei välttämättä anna heti, niin kuin tuossa sanotaan, vaan hän antaa pian. Niin kuin uskot, niin tapahtuu, jos siis heti ensimmäisen rukouksesi jälkeen menetät uskosi rukoukseesi, kuinka rukouksesi voisi toteutua. Teen niin kuin leski vaimo, hän ei väsynyt rukoilemiseen ja sai sen, minkä pyysi.


Tässä on sitten toinen vertaus:

1. Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli siellä.
2. Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin.
3. Ja kun viini loppui, sanoi Jeesuksen äiti hänelle: "Heillä ei ole viiniä".
4. Jeesus sanoi hänelle: "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei ole vielä tullut."
5. Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: "Mitä hän teille sanoo, se tehkää".
6. Niin oli siinä juutalaisten puhdistamistavan mukaan kuusi kivistä vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen.
7. Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä". Ja he täyttivät ne reunoja myöten.
8. Ja hän sanoi heille: "Ammentakaa nyt ja viekää edeskäyvälle". Ja he veivät.
9. Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut - mutta palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät sen - kutsui edeskäypä yljän
10. ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti."


Tässäpä on hyvä vertaus pysyvästä uskosta:

3.Ja kun viini loppui, sanoi Jeesuksen äiti hänelle: "Heillä ei ole viiniä".
Kun hyvä on loppunut, tulee Maria sanomaan Kristukselle, että viini on loppunut. Huomatkaa, että hän ei pyydä, eikä vaadi Kristusta tekemään mitään, hän vain sanoo, että viini on loppunut, luottaen Kristuksen hyvyyteen, että hän tulee ne silti täyttämään.
No katsokaapa miten tylyn vastauksen Jeesus antaa äidillensä:

4. Jeesus sanoi hänelle: "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei ole vielä tullut."
Ensinnäkään hän ei nimittänyt äitiänsä äidiksi, vaan vaimoksi, sen sijaan, että olisi antanut tällaisen meidän silmissämme hyvän ja sivistyneen vastauksen:"Rakas äitini, teen mielelläni kuten tahtot."
Mutta eipä hän halunnut sellaista antaa, vaan halusi koettella Marian uskoa. Totisesti olisi moni tällaisesta loukkaanunut ja lakannut kokonaan anomasta sitä asiaa. Mutta tässä vertauksessa kuvataan vahvaa uskoa:

5. Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: "Mitä hän teille sanoo, se tehkää".

Vielä luottaen vahvasti Kristuksen hyvyyteen, niin kuin kuuluukin, hän käskee tehdä niin kuin Kristus sanoo. Huomatkaa, että hän ei laadi Kristukselle ohjeita, että kuinka mikäkin kuuluu tehdä, vaan antaa Jeesuksen itse päättää, että kuinka Hän tehtävästä suoriutuu.

7. Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä". Ja he täyttivät ne reunoja myöten.
Niin Herra antaa palkan kärsivälliseen uskoon.
Mutta silti Kritus käskee vielä täyttää astiat vedellä. Siis sen sijaan, että hän olisi heti antanut maukasta viiniä, hän antoi arkista vettä, jota emme haluaisi juoda häissä. Näin on siis Herrakin ensin antava huoliemme tulla kukkuralleen, niin ettemme niitä meinaa aluksi jaksaa kantaakkaan tai juoda maljaamme, koska se on niin täynnä vettä, eli murhetta. Mutta mitäs sen jälkeen tapahtuu:

9. Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut - mutta palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät sen - kutsui edeskäypä yljän

Näin on Herrakin muuttava viiniksi sen kaiken suuren kukkuralleen täytetyn huolien astian, eli meidän siunaukseksi ja lahjaksi on Herra huolemme muuttava. Siis luottakaamme siihen, että olemme kaiken sen saava monin verroin, jota pyydämme, jos meillä vain olisi uskoa. Vaikka aluksi saisimmekin murhetta, älkäämme vaipuko epätoivoon, niin kuin ei Mariakaan tehnyt, vaan luottakaamme siihen, että saamme enemmän hyvää, kuin mitä osaamme edes kuvitella, niin kuin häävieraatkin sai viiniä astiat pullolleen ja erittäin hyvää viiniä kaiken kukkuraksi.


10. ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti."

Tässä kuvataan vielä miten Herra toimii. Herra koettelee ensin uskoamme ja antaa lopuksi vasta hyvän, toisin kuin tässä maailmassa on tapana. Me kaikissa toimissamme annamme aluksi hyvän kuvan itsestämme ja toimistamme, ja kaikin puolin olemme joka asiassa ulkokultaisen hyviä. Mutta ajan saatossa meidän katkeruutemme ja paahuutemme tulee esille. Sen sijaan Herra antaa taas ensin meidän huutaa ja anoa itkussa ja murheessa ja tylysty vain vastaan:"Mistäs sinä minusta tahdot, vaimo." aivan niin kuin Herra muka ei näkisi meidän murhettamme. Tämä pätee myös epäuskoisilla, jotka etsivät valtakuntaan. Älkää siis masentuko, vaika vastaus olisi aluksi tyly, sillä kaikella tällä koetella teidän uskonne, jotta olisitte kelpaavaiset valtakuntaan. Eli siis tietäkääkin se, että Herra kaikella tällä koettelee uskoamme ja ajattelee meidän parastamme, luottakaamme siis siihen, että hän kyllä antaa, kun antamisen aika tulee. Sitä aikasemmin luottakaamme ja uskokaamme vahvasti siihen, mitä rukoilemme, vaikka ensimmäinen vastaus ei miellyttäisikään meitä.

Jos sinä siis suunnittelet jotain ja toivot jotain, saattaa Herra sinulle vastata:"Mitäs tahdot, pitäisikö minun tehdä jotain, jotta sinun toivosi toteutuisi."
Mutta tee kuten leski vaimo ja Maria teki, olkoon rukouksesi kestävä, niin ettei se ensimmäinsenä tuulen puhalluksena kaatuisi.