Haluiaisin tietää, miten muut skorpparit suhtautuvat uusiin tuttavuuksiin. Itselläni tuntuu riippuvan täysin mielialasta, jaksanko alkaa juttelemaan vieraiden ihmisten kanssa esim baarissa. Joskus kaverini syyttävät minua siitä, että eristäydyn ja näytän niin myrtsiltä, ettei kukaan uskalla tulla edes juttelemaan. Ja myönnän itsekkin, että osaan karkottaa ei-toivotut tyypit ympäriltäni edes suutani avaamatta. Olen kai vaikeasti lähestyttävä, paitsi jos tapaan kivan ja mielenkiintoisen ihmisen, silloin annan parastani. En ajattele olevani muista parempi missään nimessä, mutta avoimuus riippuu paljolti siitä, koenko toisen olevan avautumisen ja keskustelemisen arvoinen... En kerta kaikkiaan viitsi jauhaa paskaa mitäänsanomattomien tyyppien kanssa. Miksi pitäisi aina miellyttää muita? Ne, jotka eivät minua tunne, pitävät minua varmaan aika tylynä. Tämä taas saattaa olla vain suojautumiskeinoni.. Kommentteja?
suht. uusiin ihmisiin
Jolene
121650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen luonteeltani täysin samanlainen kuin sinä. Aivan kun omasta suustani joka lause.
JOtenkin lohduttavaa kuulla... VAikka en nyt tiedä miten paljon tämä liittyy horoskooppeihin, itse en niihin niin paljoa usko. ehkä se on vain luonteenpiirre (mut onko siis tyyppillinen skorpioneille??). Toinen ihmissuhteisiin liittyvä juttu on, että valikoin ystäväni todella tarkkaan. Senpä takia minulla ei olekaan kuin 2 todellista ystävää. Tuttavia on paljon, mutta koska en viihdy heidän seurassaan (he ovat liian erilaisia kuin minä tai jotain...), en jaksa heihin juurikaan pitää yhteyttä. ja jos vahingossa satun törmäämään heihin kaupungilla tai jossain, toivon että maa nielaisisi minut jotta ei taas tarvitsi jauhaa sitä paskaa. En viihdy selllaisten ihmisten seurassa, jotka teeskentelevät eivätkä ole rehellisesti omia itsejään.
Joopa joo. Kyllä kuulostaa tutulta. Juuri noin ajattelen minäkin. Ei todellakaan ole tarkoitus olla tyly, mutta ehkä annan sellaisen vaikutelman useille? Who knows?
Samoja piirteitä löytyy minustakin. En vain jaksaisi alkaa just sitä paskan jauhantaa. Esim. baarissa saatan pari sanaa vaihtaa tyypin kanssa, joka ei pahemmin kiinnosta. Mutta en jää jaarittelemaan. En ole tyly ihmisille, vaan yritän kohteliaasti päästä tilanteesta. Jos joskus nään vaikka kaupassa jonkun tutun, saatan lähteä kävelemään enkä mene varta vasten juttusille. Tietysti menen jos on kyse kiinnostavasta ihmisestä. Jotenkin en vain aina jaksa sitä small talkia. Saatan vaikuttaa tylyltäkin joskus. Ehkä olen vähän vaivutunutkin joissain tilanteissa ja siksi en halua keskustella.
Juu, itse olen sellainen, että ensin haluan tietää onko rehellinen puheissaan ja tarkkailen vastapuolta onko tutustumisen arvoinen.
Samoin olen huomannut, että ne ihmiset, jotka ei minua juuri kiinnosta, tai jotka ottavat vain yhteyttä saadakseen apua ja ei milloinkaan muulloin, en pidä yhteyttä, taasen ne joiden kanssa tulen juttuun tapaan harvase päivä. Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta sellainen olen.
Ja paskanjauhannasta: en ole sellainen, mutta odotas, kun ruvetaan puhumaan mielenkiintoisista asioista, silloin ei sanoja säästellä. Olen myös huomannut sen, että itselläni on ainakin kova pää=
pidän mielipiteeni ja hankin itselleni, mitä haluan, enkä kuuntele muiden mielipiteitä tai arvosteluja, vaikka kuuntelisin, en välitä. ;)
Skorpionit ovat huonoja tutustumaan, he usein murjottavat tuppisuina erossa porukasta ja se tulkitaan usein huonoksi käyttäytymiseksi. Rasittavaa se on.
elämä on..
Itse olen myös sellainen että en viitsi suutani avata jos ihminen ei todellakaan kiinnosta. Haistan myös tekopyhän lässytyksen ja inhoan sitä yli kaiken, myöskin kaksinaamaiset ihmiset jätän mielelläni muiden rasittavaksi seuraksi.
niinhän te olette kuin minä.näen läpi falskin tyypin,näen kusettajan,en omaa ystäviä,kavereita riittää.totta perkele,onko todella näin rankkaa olla skorppari?
Vaikutat aika naivilta viiskypäiseksi mieheksi.
Miksi haaskata turhaan aikaa ihmiseen, kun jo ensivilkaisulla silmiin tietää mikä hän on miehiään. Osaan karkottaa epämiellyttävät ihmiset jo kehonkielellä, mutta jos se ei auta niin erittäin murhaavan hullu katse taatusti saa kaikkoamaan.
Mutta kun tapaa ihmisen johon oikeasti haluaa tutustua, iskee ihme arkuus. Olen ainakin itse äärimmäisen huono solmimaan uusia ystävyyssuhteita, mutta niitä jo olevia haalinkin kaikella työllä (vaikka nykyisin kaverit asuvatkin ympäri Suomea ja näemme harvoin). Mutta osaan antaa kaikkeni ja avautua, kun oikean ihmisen tapaan.
Harmi ettei sama päde kun yritän parisuhdetta kehitellä, kun ei vaan innosta juuri kukaan kaksilahkeinen vaan kiinnostus lopahtaa aika nopeasti ja ne joista kiinnostun, eivät tunne samoin tai ovat varattuja (ja niihin en kajoa)...huoh...
Tuohon liittyen aikaisempaan.
Itse olen avoin skorppari ja mieheni myös skorppari.
Olemme erilaiset täysin.Minä vilkas tempperamenttinen ja seuraa saava.Mieheni hiljaisempi,ujo,valikoiva...ei suutasa paljoa aukaise.
Baarissa sen huomaa kun pöytäämme tulee seuraa kysyen kohteliaasti saako istua.Niin mieheltäni tulee hyvinkin äkkiä ärräpäitä. Tai sit se on mustasukkaisuutta. Itse taas otan pöytään juttuseuraa..laidasta laitaan.Mutta jos ei kiinnosta joku joutava puhuminen. Sanon yksinkertaisesti, että OLE HYVÄ JA POISTU.Ja se
on yleensä toiminut kohdallani hyvin.
Mutta kun mieheni ei osaa kohteliaasti pyytää poistumaan. Niin hän rupee haastaan riitaa.
Joten mun on reakoitava ennemmin kuin riita tulee.
Ja aikas usein hän ei haasta riitaa kun en ole paikalla. Vaihdan pöytää jos riita tulee, sekin auttaa, harvemmin kyllä.