Jos kysytään, oletko ahdistunut- niin miten sen voi tietää? Miten eroaa masennus ahdistuksesta? Eikö nämä kuulu yhteen ja ole aikalailla sama-asia? Koittakaa erotella ahdistus nyt tässä kaikista muista oireista.
mikä on ahdistus oikeastaan?
kukasenopettaa
18158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos olet oikeasti ahdistunut, niin kyllä sä sen huomaat. Jos et ole, älä mieti koko asiaa!
Ahdistus/paniikkihäiriö/masennus ovat samaa sukua ja niillä on paljon samoja oireita. Kannattaako niitä lähtee kauheesti erittelemään?
Masennus on alakuloisuutta, voimattomuutta, surullisuutta ja toivottomuutta.
Ahdistus on levottomuutta, pelkoa, hysteriaa ja tukalaa oloa.
Masennuksessa ei ole sitä tunnetta että joku kuristais sua jatkuvasti kurkusta tai että olisit jäänyt ikäänkuin puristuksiin johonkin ahtaaseen paikkaan etkä pääse pois. Masennus on vain sellaista yleistä toivottomuutta, surullisuutta ja jatkuvaa alakuloa kuten joku sen jo tuossa ylempänä selittikin. Tosin kyllä masennuksessakin on se sama ajatus kuin ahdistuksessakin että eikö tämä koskaan lopu.
Näin on - tosin ahdistuksessakin on yleensä noita masennuksen oireita. Ainakin mulla oli.
Niimpäniin, ei niitä kannata lähteä miettimään tms kuten joku tuolla sanoi- mutta joka ikinen kerta tiedän että tätä kysytään masennus diagisoinnissa, suullisesti tai paperilla, ainakin itseltäni. Mutta aina joudun vastaamaan että en tiedä en osaa erotella, eikä kysyjä oikein itsekkään osaa selvittää- niin miten tämän voi erottaa tai tietää loppujenlopuksi. Tarttis nyt tarkemmin eritellä tai jos joku löytää jostain tekstistä selvät erot näille niin saa laittaa linkkiä tähän.
Ja vielä... voinee siis olla erikseen ahdistunut ja erkseen masentunut vai onko nämä yhdessä kulkevia? Onko väliä sillä jos on ahdistunut tai vain masentunut jos nämä voi erotella- väliä siis siinämielessä että luetaanko samallatavoin sairastumiseksi?
Ahdistus on sellanen olotila, joka vastaa suunnilleen sitä että on peloissaan. Kroonisessa ahdistuksessa olotila irtoaa vaan selkeästä pelosta. Aika karkea ero masennukseen, mutta maallikot ja tk-lääkärit mitään erota tietenkään. Mulla on esim. vaikea masennus mutta ei tippaakaan ahditusta. Oon kyllä ollu ahdistunutki tiedän helvetin hyvin mitä se on, silti noita sekoitetaan keskenään miten sattuu.
Sä kerrot oireet ja lääkäri antaa diagnoosin. Ei sun tarvi huolta kantaa asiasta.
Kyllä siinä on eroa. Minä esimerkiksi olen ahdistunut, mutta en masentunut. Nuorempana oli masennusta ahdistuksen lisäksi ja silloin makasin sängynpohjalla. Kun oli pakko nousta ylös ja käydä elämään käsiksi (= rahaa ei ollut), masennus poistui, jäi vain ahdistus.
Kärjistäen voisi sanoa, että ahdistunut on toimintakykyinen, mutta masentunut ei sitä ole.
Vrt onnettomuuteen, jossa äänekkäimmät huutavat masennustaan, kun ahdistuneet on hiljaa.
Ei niitä ole olemassakaan, pitää vain hyväksyä oma itsensä.
Eiks ahdistus/paniikki mene jotenkin näin:
1. pelko/uhka jostakin
2. hermojen ja lihasten ylijännitystila/ylivarautunut olo
3. aineenvaihduntahäiriöt/tulehdus
4. huimaus, rinnanpuristus, hengenahdistus, nielemisvaikeudet, sydämen tykytykset, pahoinvointi, säryt, puutumiset, epätodellinen olo, hulluks tulemisen pelko, koordinaatiohäiriöt, sähköiskut ympäri kehoa ja kaikki muut mahdolliset oireet
Näin mulla meni aikoinaan, mut nyt menee ihan mukavasti.
Joku unohtunut asia kuten lompakon, avainten tai kännykän katoaminen voi minulla laukaista polttavan ahdistustilan.
On heti lähdettävä etsimään kadonnutta tarve-esinettä. Ihan sisäisetkin ja tiedostamattomat mielleyhtymät voivat laukaista ahdistustilan.
Silloin on parasta alkaa toimimaan. Paikalleen jääminen syventää ahdistusta.
Itselläni on myös vuosikymmeneniä jatkuneita masennustiloja. Riittämätön uni ja uupuminen voi johtaa syviin depressiotiloihin.
Vaikka kaikki voi näyttää sysimustalta, en enää panikoi lisää vaan uskon että psyykkinen matalapaine ajautuu pois. Niin usein käykin.
Hyvä että sanot tämän.
Ihan saman olen minäkin huomannut.
Olen aika huono uninen, ja kärsin molemmista, masennuksesta ja ahdistuksesta, ja ne pahenevat tietyissä tilanteissa, ja silloin helposti unohtaa, että ne ovat vain illuusiota.
Lompakon, avainten ja kännykän hukkaaminen johtaa yleensä lyhytaikaiseen ahdistukseen. Kestoahdistukset ovat sitten eri asia.
Terveet elämäntavat, sos.kanssakäyminen ja positiivinen elämäntyyli ovat perusasioita paremmalle elämälle.
Ahdistusta voisi kuvailla myös sellaiseksi olotilaksi mikä on pahimmillaan silloin kun on kokenut elämänsä pahimman krapulan. Silloin pelkää kaikkia vastaantulevia ihmisiä, sydän hakkaa tuhatta ja sataa ja koko kroppa tärisee, tuntuu että ei saa henkeä, päässä sumenee ja seinät kaatuu päälle. Vähän osittain samoja juttuja kuin paniikkikohtauksessa mutta ehkä kuitenkin hieman lievempänä.
Niin ja vatsa menee sekaisin, voi esiintyä myös kehon puutumista.
Erittäin hyvä vertaus! Kun vaan tietäisi aina, mistä tällainen olotila tulee, niin osaisi tehdä asialle jotain.