"Mihin rahat sitten menevät", kysytään paikallislehdessä Heinolan terveyskeskuksen loppuessa. Vastauksena toimittaja esittää "vanhustenhuollon - sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoivan - valtavalla vauhdilla kasvava tarve".
Koti- ja vanhuspalvelujen nettomenot kasvavat tästä ensi vuoteen yli neljänneksen, eikä paine hellitä (sote-johtajan mukaan), kun yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu viidessä vuodessa.
Ovatko vanhukset pelkästään menoerä? Eläkeläiset maksavat progressiivista kunnallisveroa. Kotihoito ja omaishoito ovat huomattavasti halvempia kuin laitoshoito. Omaishoitajat saavat arvokkaasta hoitotyöstään vain nimellisen korvauksen, josta maksavat veron. Heinolassa Jyränkölän settlementillä on lukuisia vanhusten palvelutaloja: Siltakoti, Konsuli, Konsulinna ja Kunniakonsuli, yhteensä 200 palveluasuntoa vanhuksille, vammaisille ja muille erityisryhmille. Eikös Jyränkölä ole rakentamassa vielä uutta palvelutaloa keskustan tyhjälle tontilleen? Jokaisessa Jyränkölän palvelukodissa toimii ympärivuorokautista hoitoa tarjoava ryhmäkoti.
Jokaisessa talossa ympäri vuorokauden on ammattitainen henkilökunta.
"Talousarviokehys asettaa sosiaali- ja terveystoimen tavoitteeksi nettomenojen nollakasvun eli kuluvan vuoden talousarvion tason 65,5 miljoonaa euroa", todetaan Itä-Hämeessä. Kun Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ostopalveluista on tehty sopimus, niin 4,1 miljoonan leikkauksia ei ostopalvelusopimukseen voida tehdä. Joten supistetaan kaupungin terveyskeskuksen omaa toimintaa. Nyt Heinolan sote säästää jättämällä 25 tehtävää täyttämättä ja lopettamalla oman leikkaustoiminnan. Jos käsky tulee, että lisäksi budjettiraamin ja -esityksen välinen noin kahden miljoonan aukko pitää täyttää, niin sote-johtajan mukaan noin 50 tehtävää lisää pitäisi jättää täyttämättä.
Kun Heinolan leikkaustoiminta loppuu, niin leikkaukset siirretään Lahteen ja maksetaan entistä enemmän Päijät-Hämeen sote-yhtymälle ostopalveluina.
Alkaako Heinolan oman terveyskeskuksen alasajo?
Jokainen terveyskeskuksen asiakas tietää, että siellä on osastoilla suuri hoitajapula. Jos 25 tai jopa 50 virkaa jätetään täyttämättä, niin todennäköisesti asiakkaat hakeutuvat muualle kuin Heinolan terveyskeskukseen. Uupunut hoitohenkilöstö hakeutuu muualle, joten työikäinen väestö ja verotulot vähenevät.
Kun tiedetään, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja sitä vastaavat verotulot poistuvat Heinolastakin valtion kautta hoidettavaksi. Niin miksi Heinola tässä vaiheessa supistaa ja tekee rajuja leikkauksia? Eikö kannattaisi ylläpitää mahdollisimman vaikuttavaa terveyskeskusta leikkaustoimintoineen ja katsoa miten valtioneuvoston kaavailemat "leveämmät hartiat" kannattavat keskisuuren kaupungin omaa sairaalaa? Minkälaisia terveyspalveluita Heinolaan ja pienempiin lähikuntiin tarvittaisiin esim. maahanmuuttajille, vanhusväestölle ynnä muille. Heinolan oma terveyskeskus on ollut myös yksi tärkeä kriteeri Heinolaan muuttaville ja Heinolaan jääville asukkaille.
Saadaanko Heinolaan toimivan terveyskeskuksen sijaan uusi kaupungin vanhainkoti Hopeasilta, hinta-arvio noin 8,1 miljoonaa, peruskorjatun Hopeasillan tilalle. Yhtä monelle asiakkaalle? Onkohan Hopeasillassa hometta, vai miksi se puretaan. Onko purkukustannus arviolta 400.000 euroa? Kun Heinolassa arvion mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaisuu viidessä vuodessa, niin eikö kannattaisi rakentaa Terho-koti?
Koti- ja vanhuspalvelujen nettomenot kasvavat tästä ensi vuoteen yli neljänneksen, eikä paine hellitä (sote-johtajan mukaan), kun yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu viidessä vuodessa.
Ovatko vanhukset pelkästään menoerä? Eläkeläiset maksavat progressiivista kunnallisveroa. Kotihoito ja omaishoito ovat huomattavasti halvempia kuin laitoshoito. Omaishoitajat saavat arvokkaasta hoitotyöstään vain nimellisen korvauksen, josta maksavat veron. Heinolassa Jyränkölän settlementillä on lukuisia vanhusten palvelutaloja: Siltakoti, Konsuli, Konsulinna ja Kunniakonsuli, yhteensä 200 palveluasuntoa vanhuksille, vammaisille ja muille erityisryhmille. Eikös Jyränkölä ole rakentamassa vielä uutta palvelutaloa keskustan tyhjälle tontilleen? Jokaisessa Jyränkölän palvelukodissa toimii ympärivuorokautista hoitoa tarjoava ryhmäkoti.
Jokaisessa talossa ympäri vuorokauden on ammattitainen henkilökunta.
"Talousarviokehys asettaa sosiaali- ja terveystoimen tavoitteeksi nettomenojen nollakasvun eli kuluvan vuoden talousarvion tason 65,5 miljoonaa euroa", todetaan Itä-Hämeessä. Kun Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ostopalveluista on tehty sopimus, niin 4,1 miljoonan leikkauksia ei ostopalvelusopimukseen voida tehdä. Joten supistetaan kaupungin terveyskeskuksen omaa toimintaa. Nyt Heinolan sote säästää jättämällä 25 tehtävää täyttämättä ja lopettamalla oman leikkaustoiminnan. Jos käsky tulee, että lisäksi budjettiraamin ja -esityksen välinen noin kahden miljoonan aukko pitää täyttää, niin sote-johtajan mukaan noin 50 tehtävää lisää pitäisi jättää täyttämättä.
Kun Heinolan leikkaustoiminta loppuu, niin leikkaukset siirretään Lahteen ja maksetaan entistä enemmän Päijät-Hämeen sote-yhtymälle ostopalveluina.
Alkaako Heinolan oman terveyskeskuksen alasajo?
Jokainen terveyskeskuksen asiakas tietää, että siellä on osastoilla suuri hoitajapula. Jos 25 tai jopa 50 virkaa jätetään täyttämättä, niin todennäköisesti asiakkaat hakeutuvat muualle kuin Heinolan terveyskeskukseen. Uupunut hoitohenkilöstö hakeutuu muualle, joten työikäinen väestö ja verotulot vähenevät.
Kun tiedetään, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja sitä vastaavat verotulot poistuvat Heinolastakin valtion kautta hoidettavaksi. Niin miksi Heinola tässä vaiheessa supistaa ja tekee rajuja leikkauksia? Eikö kannattaisi ylläpitää mahdollisimman vaikuttavaa terveyskeskusta leikkaustoimintoineen ja katsoa miten valtioneuvoston kaavailemat "leveämmät hartiat" kannattavat keskisuuren kaupungin omaa sairaalaa? Minkälaisia terveyspalveluita Heinolaan ja pienempiin lähikuntiin tarvittaisiin esim. maahanmuuttajille, vanhusväestölle ynnä muille. Heinolan oma terveyskeskus on ollut myös yksi tärkeä kriteeri Heinolaan muuttaville ja Heinolaan jääville asukkaille.
Saadaanko Heinolaan toimivan terveyskeskuksen sijaan uusi kaupungin vanhainkoti Hopeasilta, hinta-arvio noin 8,1 miljoonaa, peruskorjatun Hopeasillan tilalle. Yhtä monelle asiakkaalle? Onkohan Hopeasillassa hometta, vai miksi se puretaan. Onko purkukustannus arviolta 400.000 euroa? Kun Heinolassa arvion mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaisuu viidessä vuodessa, niin eikö kannattaisi rakentaa Terho-koti?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.