Lämmitystapa valinta ongelma! Apua.

varsinkin isossa talossa käyttöhinnalla isompi merkitys kun hankinnalla. maalämpö sitäpaitsi ainakin pitää sähköyhtiöt leivässä kiinni.

peukku68 kirjoitti:

varsinkin isossa talossa käyttöhinnalla isompi merkitys kun hankinnalla. maalämpö sitäpaitsi ainakin pitää sähköyhtiöt leivässä kiinni.

ei kannata varaavan takan laitto lisälämmittimeksi pelletin kanssa vaan laita pellettitakka. niitä on suht komeita ja polttoaine sama kaikissa värkeissä.

Älä laita ikkunoita, nekin rikkoutuvat. Laita vaan paksulti eristettä, 5000mm on hyvä määrä. Sitten kelpaa sähköllä lämmittää!

"Edullisin ratkaisu on Osittain varaava lattialämmitys lattiakaapeleilla. Rinnalle hankit ilmalämpöpumpun (huom viilennys kesällä) ja takan. Kovilla pakkasilla (se yksi viikko vuodessa)tuet järjestelmää takalla ja muuten ilmalämpöpumpulla. Tämä on käytöltään ja investoinniltaan halvin nykyään"

Minulla itsellä on tuo ratkaisu, tosin ilmalämpöpumppu puuttuu. Talo vaan kuutioiltaan lähes puolet kysyjän suunnitelmista. Taloon oli tulossa kuutioita yli 700 m3. Matalaenergiatalona jos toteuttaa niin sähkölämmitystä voisi ehkä vielä perustella tai jos et rakenna taloa itsellesi vuosikymmeniksi niin silloinkin. Ilmalämpöpumppua en niiden rikkoontumisherkkyyden vuoksi kyllä ensimmäisenä suosittelisi uudisrakennusvaiheessa asennettavaksi.

sähkölämmittäjä kirjoitti:

"Edullisin ratkaisu on Osittain varaava lattialämmitys lattiakaapeleilla. Rinnalle hankit ilmalämpöpumpun (huom viilennys kesällä) ja takan. Kovilla pakkasilla (se yksi viikko vuodessa)tuet järjestelmää takalla ja muuten ilmalämpöpumpulla. Tämä on käytöltään ja investoinniltaan halvin nykyään"

Minulla itsellä on tuo ratkaisu, tosin ilmalämpöpumppu puuttuu. Talo vaan kuutioiltaan lähes puolet kysyjän suunnitelmista. Taloon oli tulossa kuutioita yli 700 m3. Matalaenergiatalona jos toteuttaa niin sähkölämmitystä voisi ehkä vielä perustella tai jos et rakenna taloa itsellesi vuosikymmeniksi niin silloinkin. Ilmalämpöpumppua en niiden rikkoontumisherkkyyden vuoksi kyllä ensimmäisenä suosittelisi uudisrakennusvaiheessa asennettavaksi.

Lue lisää

ILP kannattaa asentaa nimenomaan uudisvaiheessa. Putket saa piiloon ja laitteelle harkittua parhaan paikan. Rikkoutumisista ei ainakaan nettigallupin pohjalta ole ongelmaa kun pysyttelee laatumerkeissä. Talon kuutiot sinänsä ei ratkaise, kuten yllä kirjoitettiin, osa tiloista on varastoa ja autotallia jonka energian kulutus ei ole sama kuin asuintilan.

koneet kirjoitti:

ILP kannattaa asentaa nimenomaan uudisvaiheessa. Putket saa piiloon ja laitteelle harkittua parhaan paikan. Rikkoutumisista ei ainakaan nettigallupin pohjalta ole ongelmaa kun pysyttelee laatumerkeissä. Talon kuutiot sinänsä ei ratkaise, kuten yllä kirjoitettiin, osa tiloista on varastoa ja autotallia jonka energian kulutus ei ole sama kuin asuintilan.

Lue lisää

Itse en kuitenkaan uudisrakennusvaiheessa automaattisesti ilp laitetta heti asentaisi. Toki sille voi tehdä varauksen, niin että asennus onnistuu helposti myöhemmin.
Niin miksikö en heti asentaisi, no 1. laitteet todellakin kehitysvaiheessa yhä, vikoja merkkikoneissakin ollut ja takuutkin aika lyhyitä 2. sähkö on tällähetkellä halpaa, ilp:n hinnan kuoletus kestää ainakin 5 vuotta.
Eli itse jäin odottelemaan...

sähkölämmittäjä kirjoitti:

"Edullisin ratkaisu on Osittain varaava lattialämmitys lattiakaapeleilla. Rinnalle hankit ilmalämpöpumpun (huom viilennys kesällä) ja takan. Kovilla pakkasilla (se yksi viikko vuodessa)tuet järjestelmää takalla ja muuten ilmalämpöpumpulla. Tämä on käytöltään ja investoinniltaan halvin nykyään"

Minulla itsellä on tuo ratkaisu, tosin ilmalämpöpumppu puuttuu. Talo vaan kuutioiltaan lähes puolet kysyjän suunnitelmista. Taloon oli tulossa kuutioita yli 700 m3. Matalaenergiatalona jos toteuttaa niin sähkölämmitystä voisi ehkä vielä perustella tai jos et rakenna taloa itsellesi vuosikymmeniksi niin silloinkin. Ilmalämpöpumppua en niiden rikkoontumisherkkyyden vuoksi kyllä ensimmäisenä suosittelisi uudisrakennusvaiheessa asennettavaksi.

Lue lisää

- Varaava laatta, sähkölämmityskaapelit ja niitten ohjaus, kaksitariffiliittymä ____ €
- ilmalämpöpumppu, ____ €. Kuluttaa myös sähköä ja syö kesän jäähdytyskäytössä sen minkä talvella säästää.
- varaava takka _____ €
- polttopuut _____ € Huomaa että ilmaisia puita ei ole. Laske n. 40€/motti (myyntihinta jos myyt "ilmaista" itsetehtyä puuta omasta metsästä)

Tulihan tuollekkin hintaa :)

Putkimiess kirjoitti:

- Varaava laatta, sähkölämmityskaapelit ja niitten ohjaus, kaksitariffiliittymä ____ €
- ilmalämpöpumppu, ____ €. Kuluttaa myös sähköä ja syö kesän jäähdytyskäytössä sen minkä talvella säästää.
- varaava takka _____ €
- polttopuut _____ € Huomaa että ilmaisia puita ei ole. Laske n. 40€/motti (myyntihinta jos myyt "ilmaista" itsetehtyä puuta omasta metsästä)

Tulihan tuollekkin hintaa :)

Lue lisää

Tästä aiheesta voidaan väitellä ilmeisesti ikuisesti. En kuitenkaan suostu laskemaan uudisrakennukseni takkaa (leivinuunia) lämmitysjärjestelmän kustannuksiin. Syy: sellaista lämmitysjärjestelmä vaihtoehtoa ainakaan minulla ei ollutkaan että takka jätettäisiin tekemättä. Kyseessä sisustuselementti josta toki sähkölämmityksen kanssa on myös jonkinverran taloudellista hyötyä. Tällaista hyötyähän takasta ei tosin saa maalämmön tai pelletin kanssa kun todellakin ilmaisia puita ei ole.

sähkölämmittäjä kirjoitti:

Tästä aiheesta voidaan väitellä ilmeisesti ikuisesti. En kuitenkaan suostu laskemaan uudisrakennukseni takkaa (leivinuunia) lämmitysjärjestelmän kustannuksiin. Syy: sellaista lämmitysjärjestelmä vaihtoehtoa ainakaan minulla ei ollutkaan että takka jätettäisiin tekemättä. Kyseessä sisustuselementti josta toki sähkölämmityksen kanssa on myös jonkinverran taloudellista hyötyä. Tällaista hyötyähän takasta ei tosin saa maalämmön tai pelletin kanssa kun todellakin ilmaisia puita ei ole.

Lue lisää

Minusta takan hankinnan paras peruste on sähkökatkon aikainen lämmitys.
On sitten kyseessä pahimmillaan kriisi- tai poikkeustila tai vaikka vaan verkkohäiriöt.

Toimiikohan mikään lämmitysmuoto ilman sähköä?
Pellettilämmitys voisi pelata agrekaatin kanssa.
Kaukolämpö ei toimi ilman kiertovesipumppuja, mitenkähän tuo maalämmitys, sehän kun ei ole sähkölämmitysmuotokaan?

Voi vaan kuvitella millaista on jäädä ilman lämmitystä tulipalopakkasessa.
Viimeistään silloin kun vesimittari jäätyessään poksahtaa rikki ja vesi lentää joka puolelle on katastrofi valmis.

Raksu kirjoitti:

Minusta takan hankinnan paras peruste on sähkökatkon aikainen lämmitys.
On sitten kyseessä pahimmillaan kriisi- tai poikkeustila tai vaikka vaan verkkohäiriöt.

Toimiikohan mikään lämmitysmuoto ilman sähköä?
Pellettilämmitys voisi pelata agrekaatin kanssa.
Kaukolämpö ei toimi ilman kiertovesipumppuja, mitenkähän tuo maalämmitys, sehän kun ei ole sähkölämmitysmuotokaan?

Voi vaan kuvitella millaista on jäädä ilman lämmitystä tulipalopakkasessa.
Viimeistään silloin kun vesimittari jäätyessään poksahtaa rikki ja vesi lentää joka puolelle on katastrofi valmis.

Lue lisää

Sähkökatkot toki yksi hyvä peruste takan rakentamiseen, toki aggrekaatilla voi öljy ja pellettilämmitystä käyttää. Moniko sitten on sellaisen em. lämmittäjistä laittanut.
Eihän tuosta montaa vuotta ole kun lapissa meinasivat paleltua paukkupakkasella koteihinsa kun sähkökatko kesti pitkään. Toki asuinpaikalla jnkv tähänkin vaikutusta, suuren kaupungin lähiössä pidempikestoinen katkos selvästi epätodennäköisempi.

Raksu kirjoitti:

Minusta takan hankinnan paras peruste on sähkökatkon aikainen lämmitys.
On sitten kyseessä pahimmillaan kriisi- tai poikkeustila tai vaikka vaan verkkohäiriöt.

Toimiikohan mikään lämmitysmuoto ilman sähköä?
Pellettilämmitys voisi pelata agrekaatin kanssa.
Kaukolämpö ei toimi ilman kiertovesipumppuja, mitenkähän tuo maalämmitys, sehän kun ei ole sähkölämmitysmuotokaan?

Voi vaan kuvitella millaista on jäädä ilman lämmitystä tulipalopakkasessa.
Viimeistään silloin kun vesimittari jäätyessään poksahtaa rikki ja vesi lentää joka puolelle on katastrofi valmis.

Lue lisää

Takka on muissa lämmityksissä lisälämmitin, jota erityisesti sähkölämmittäjät (minäkin) käyttävät tehokkaasti myös energiakulujen alentamiseen.
Kotisydän tulisijavaraaja on tässä mielessä mielenkiintoinen vaihtoehto sähkölämmittäjälle.
Takan sisällä on yli 900 litran vesivaraaja, joka lämpiää aina, kun takkaa lämmitetään. Käyttövesi saadaan varaajasta kierukalla ja lämmitys tapahtuu ainakin naapurilla vesikiertoisella lattialämmityksellä. Puuta on mennyt vuoden aikana 160 m2:n talossa noin 17 m3 ja sähköä lisäksi noin 2000 kilovattia. Takassa on 9 kilovatin vastus. Parhaana naapuri pitää sitä että takka ei lämmitä juurikaan tilaa, jossa takka on.
Kun puhuttiin, että kaikki lämmitysmuodot tarvitsevat sähköä. Kotisydän tarvitsee sähköä vain kiertovesipumppuun (jos ei lämmitetä vastuksilla). 60 vatin pumppu pyörii sähkökatkon aikana vaikka akulla, jos on hankkinut inventterin. Talo pysyy sähkökatkon aikana kokonaan lämpimänä ja myös suihkussa voi käydä (kynttilän valossa).
Jos nyt hankkisin lämmitystä, valintani olisi ehdottomasti Kotisydän. Muutaman kerran olen käynyt naapurilla "saunakylässä". Kertoo aina lämmittävänsä saunan yhteydessä myös saunavedet Kotisydäntä polttamalla. Kertapoltto vastaa noin 2500 litran säiliön lämmittämistä, kun veden lisäksi lämpiää lämmöneristeiden sisäpuolella oleva kivimassa.

Naapurin tietoa kirjoitti:

Takka on muissa lämmityksissä lisälämmitin, jota erityisesti sähkölämmittäjät (minäkin) käyttävät tehokkaasti myös energiakulujen alentamiseen.
Kotisydän tulisijavaraaja on tässä mielessä mielenkiintoinen vaihtoehto sähkölämmittäjälle.
Takan sisällä on yli 900 litran vesivaraaja, joka lämpiää aina, kun takkaa lämmitetään. Käyttövesi saadaan varaajasta kierukalla ja lämmitys tapahtuu ainakin naapurilla vesikiertoisella lattialämmityksellä. Puuta on mennyt vuoden aikana 160 m2:n talossa noin 17 m3 ja sähköä lisäksi noin 2000 kilovattia. Takassa on 9 kilovatin vastus. Parhaana naapuri pitää sitä että takka ei lämmitä juurikaan tilaa, jossa takka on.
Kun puhuttiin, että kaikki lämmitysmuodot tarvitsevat sähköä. Kotisydän tarvitsee sähköä vain kiertovesipumppuun (jos ei lämmitetä vastuksilla). 60 vatin pumppu pyörii sähkökatkon aikana vaikka akulla, jos on hankkinut inventterin. Talo pysyy sähkökatkon aikana kokonaan lämpimänä ja myös suihkussa voi käydä (kynttilän valossa).
Jos nyt hankkisin lämmitystä, valintani olisi ehdottomasti Kotisydän. Muutaman kerran olen käynyt naapurilla "saunakylässä". Kertoo aina lämmittävänsä saunan yhteydessä myös saunavedet Kotisydäntä polttamalla. Kertapoltto vastaa noin 2500 litran säiliön lämmittämistä, kun veden lisäksi lämpiää lämmöneristeiden sisäpuolella oleva kivimassa.

Lue lisää

Kaveria rekrytoitiin kerran moisten takkojen myyntitykiksi.

Kaveri mietti jotta:
- kuinka moni haluaa 2500L vesisäiliön keskelle olohuonettaan? (vesivahinkoja sattuu varaajille tämän tästä)
- kuinka moni haluaa puulämmitteisen pannuhuoneensa roskinensa nokinensa keskelle olohuonettaan?
- jne...

Juu, ei alkanut moisia kaupustelemaan.

ei vettä lämmittää kannata sähköllä kun pesuun. ja kyllä kaapeli on vissisti halvempaa laittaa kun vesikiertolämmitys. ainoa järjen sana oli se että kaapelin kanssa on loukussa ikuisesti. ja muutes ei se kaapelikaan itellään lämpiä..

peukku68 kirjoitti:

ei vettä lämmittää kannata sähköllä kun pesuun. ja kyllä kaapeli on vissisti halvempaa laittaa kun vesikiertolämmitys. ainoa järjen sana oli se että kaapelin kanssa on loukussa ikuisesti. ja muutes ei se kaapelikaan itellään lämpiä..

Lue lisää

Samalla tavoin se lattia lämpeää vaikka väliaineena onkin vesi.
Kaapelit perustermarit maksavat n.2000e ilman asennusta 120m2(?). ultimate marketissa(joo on vähän huono referenssi) putket säätimet maksavat alle 2000e ilman asennusta. Asennustyö noissa molemmissa on suunnilleen sama. Ja kuten mainitsin niin vesi pitää jollain lämmittää jollain joka maksaa jotain...

ilmari kirjoitti:

Samalla tavoin se lattia lämpeää vaikka väliaineena onkin vesi.
Kaapelit perustermarit maksavat n.2000e ilman asennusta 120m2(?). ultimate marketissa(joo on vähän huono referenssi) putket säätimet maksavat alle 2000e ilman asennusta. Asennustyö noissa molemmissa on suunnilleen sama. Ja kuten mainitsin niin vesi pitää jollain lämmittää jollain joka maksaa jotain...

Lue lisää

vesikiertoinen maksaa normaalitalossa noin 6000 EUR enemmän kuin kaapelit sis. asennustyön. Ja sen sähkön hinta ei ole noussut pätkääkään viimeiset 20 v. vaan seurannut kuluttajahinta-indeksejä kuten myös muut lämmitysmuodot. Vesikiertoisen lattialämmityksen hyötysuhde on huonompi kuin kaapeleiden ja kaikkein kallein lämmitysmuoto vesisähkölämmityksellä.

Järkeä hommiin kirjoitti:

vesikiertoinen maksaa normaalitalossa noin 6000 EUR enemmän kuin kaapelit sis. asennustyön. Ja sen sähkön hinta ei ole noussut pätkääkään viimeiset 20 v. vaan seurannut kuluttajahinta-indeksejä kuten myös muut lämmitysmuodot. Vesikiertoisen lattialämmityksen hyötysuhde on huonompi kuin kaapeleiden ja kaikkein kallein lämmitysmuoto vesisähkölämmityksellä.

Lue lisää

olis niin hullu että laittaisi vesikiertoisen lattialämmityksen suoralla sähköllä????maalämpö jyrää se on paras.

Järkeä hommiin kirjoitti:

vesikiertoinen maksaa normaalitalossa noin 6000 EUR enemmän kuin kaapelit sis. asennustyön. Ja sen sähkön hinta ei ole noussut pätkääkään viimeiset 20 v. vaan seurannut kuluttajahinta-indeksejä kuten myös muut lämmitysmuodot. Vesikiertoisen lattialämmityksen hyötysuhde on huonompi kuin kaapeleiden ja kaikkein kallein lämmitysmuoto vesisähkölämmityksellä.

Lue lisää

jos asennuksesta tuon hinnan repivät. Sähkö ja putkimiesten veloitukset kun ovat suunnilleen samat.

Jos mukana on myös lämmityskattila niin silloin tuo 6000e kuulostaa järkevältä. Hintaero riippuu siitä millainen kattila on kyseessä jos laittaa esim PILPin niin lisää n.5000e. Varaajalla n.3000e... riippuu kattilasta. Itse suosisin varaajaa jolloin myöhemmin voi lisätä aurinkokerääjiä puukattilan tms. joita ei kaikkiin sähkökattiloihin voi liittää.

Hyötysuhde on erittäin suhteellinen juttu. Jos kattila on samassa rakennuksessa ja lämpöä ei karkaa rakennuksen ulkopuolelle(putkista tms.) niin hyötysuhde on 100%. Toisaalta jos kattila on erillisessä rakennuksessa niin maaputkesta on lämpöhäviöitä. Tietyin edellytyksin vesikiertoinenlämmitys ei syö yhtään enempää kuin sähkökaapelit. Itse asiassa varaavalattialämmitys voi vuotaa lämpöä enemmän kuin varaavavesisäiliö. Vesisäiliöstä lämpö vuotaa rakennukseen kun taas lattiasta talon alle.

Vesikiertoisenlämmityksen perustelu on sama kuin maalämpömmön ja muiden. Eli jos sähkön hinta nousee... asiasta voi käydä loputtomia väittelyjä

Jouluna oli orgastiset nautinnot kun yritti pitää taloaan sulana.

Hauskempaa olisi ollut vain Sri Lankassa.

Ja mistä lähtien vaikkapa maalämpöpumpputoimittajat ovat alkaneet antamaan realistisia laskemia omista ratkaisuista?

vielä kirjoitti:

Ja mistä lähtien vaikkapa maalämpöpumpputoimittajat ovat alkaneet antamaan realistisia laskemia omista ratkaisuista?

Kyllä myyjältä voi pyytää vertailutarjouksen vaihtohdon kannattavuudesta. Olen tehnyt vertailun sähkölle, öljylle ja myös maalämmölle.Laskelman pohjana ovat noin vuoden vanhat hinnat. Pyysin tarjoukset eri vaihtoehtojen laskentaa varten samasta talosta. Laskelma sisältää laite- ja tilakustannuksen sekä luonnollisesti vuosikustannuksen. Lämpöpumpussa on diskontattu kompressorin vaihtokin käyttökustannuksiin. Talon koosta ja sen energian tarpeesta riippuen (mm. ikkunoiden vaatima energia) lämpöpumpun kuoletusaika noin 130 m2 talossa on maapiirillä vähän alle ja porakaivolla vähän yli 10 vuotta. Talon koon kasvaessa takaisinmaksuaika lyhenee jo 250 m2:n talossa noin 7 vuoteen ja se lyhenee energiatarpeen kasvaessa.
Laskelma ei ota huomioon korkoa eikä myöskään energian hinnan muutoksia. Näyttää kuitenkin siltä, että energian hinnan muutos kompensoi reilusti rahan hinnan (koron) vaikutuksia. Laskelmassa on eri kustannuserät laskettu kaikilla vaihtoehdoilla omille riveilleen, jolloin siitä kykenee jokainen näkemään mistä laskelman hinta on muodostunut.

Lämpötalo Seinäjoki kirjoitti:

Kyllä myyjältä voi pyytää vertailutarjouksen vaihtohdon kannattavuudesta. Olen tehnyt vertailun sähkölle, öljylle ja myös maalämmölle.Laskelman pohjana ovat noin vuoden vanhat hinnat. Pyysin tarjoukset eri vaihtoehtojen laskentaa varten samasta talosta. Laskelma sisältää laite- ja tilakustannuksen sekä luonnollisesti vuosikustannuksen. Lämpöpumpussa on diskontattu kompressorin vaihtokin käyttökustannuksiin. Talon koosta ja sen energian tarpeesta riippuen (mm. ikkunoiden vaatima energia) lämpöpumpun kuoletusaika noin 130 m2 talossa on maapiirillä vähän alle ja porakaivolla vähän yli 10 vuotta. Talon koon kasvaessa takaisinmaksuaika lyhenee jo 250 m2:n talossa noin 7 vuoteen ja se lyhenee energiatarpeen kasvaessa.
Laskelma ei ota huomioon korkoa eikä myöskään energian hinnan muutoksia. Näyttää kuitenkin siltä, että energian hinnan muutos kompensoi reilusti rahan hinnan (koron) vaikutuksia. Laskelmassa on eri kustannuserät laskettu kaikilla vaihtoehdoilla omille riveilleen, jolloin siitä kykenee jokainen näkemään mistä laskelman hinta on muodostunut.

Lue lisää

yleensä saa jos osataan kysyä.

Juurikin mainitsemaasi tapaa tarkoitin. Sinänsä tuon energian hinnan muutoksen eli nk. eskalaatiokertoimen huomioon ottaminen ja sen arvioiminen ei lisäisi laskennan pituutta kuin yhdellä rivillä.

Olisi mukava kuulla tuloksistasi? Mitkä ovat takaisinmaksuajat muilla järjestelmillä?

Ei tarvitse olla suuri profeetta, että voi ennustaa kyseisen laskennan merkityksen kasvamisen alalla tulevaisuudessa. Että näin.

Höpö-Höpö-Mies kirjoitti:

yleensä saa jos osataan kysyä.

Juurikin mainitsemaasi tapaa tarkoitin. Sinänsä tuon energian hinnan muutoksen eli nk. eskalaatiokertoimen huomioon ottaminen ja sen arvioiminen ei lisäisi laskennan pituutta kuin yhdellä rivillä.

Olisi mukava kuulla tuloksistasi? Mitkä ovat takaisinmaksuajat muilla järjestelmillä?

Ei tarvitse olla suuri profeetta, että voi ennustaa kyseisen laskennan merkityksen kasvamisen alalla tulevaisuudessa. Että näin.

Lue lisää

Olipahan mielenkiintoinen juttu tuo laskelma, en ole törmännyt aikaisemmin.Kun jotain tälläistä olisi ollut, kun tein valintaani. Olisin ehkä valinnut toisin.
Voisipa se rivikin olla tarpeen, mutta onko energian hinnan arviointi sinänsä tärkeää takaisinmaksuaikaa laskettaessa?
Minustapa tuntuu, että energian hinnan arvioitsijat voivat olla ainaski yhtä väärässä kuin jos reilusti ilmoittaa, että sen ja koron vaikutus puuttuu eiks vaan?
Olen seurannut sähkön hinnan nousua muutaman vuoden ja aina se nousee ja yli minun lainakoron. Näin minusta tuntuu, että energian hinta ei ole tärkeä tekijä laskelmassa.

se on kirjoitti:

Olipahan mielenkiintoinen juttu tuo laskelma, en ole törmännyt aikaisemmin.Kun jotain tälläistä olisi ollut, kun tein valintaani. Olisin ehkä valinnut toisin.
Voisipa se rivikin olla tarpeen, mutta onko energian hinnan arviointi sinänsä tärkeää takaisinmaksuaikaa laskettaessa?
Minustapa tuntuu, että energian hinnan arvioitsijat voivat olla ainaski yhtä väärässä kuin jos reilusti ilmoittaa, että sen ja koron vaikutus puuttuu eiks vaan?
Olen seurannut sähkön hinnan nousua muutaman vuoden ja aina se nousee ja yli minun lainakoron. Näin minusta tuntuu, että energian hinta ei ole tärkeä tekijä laskelmassa.

Lue lisää

kannattavuuslaskuissa käytettäviä suureita on melko paljon, jolloin jotkin niistä täytyy lyödä lukkoon. Näitä suureita voivat olla mm. takaisinmaksuaika, säästetyn energian hinta, sisäinen korkokanta, elinkaarikustannukset jne jne... Kannattavuuslaskuja tehtäessä usein halutaan tietää laitoksen takaisinmaksuaika tms. Tämän laskemiseksi tulee olla käytössä tarvittava määrä lähtötietoja ja näiden laskemiseksi puolestaan on oltava mm. energioiden hinta. Tottakai laskettaessa 10-20v. päähän laskun epävarmuutta lisää energianhinnan vaihtelu, mutta yleisesti voidaan todeta lyhyen aikavälin (esim. ennätys kuivan kesän) aiheuttaman hinnan muutoksen tasaantuvan pitkällä aikavälillä, joten ennusteet lienevät melko tarkkoja. Arvioitaessa tulevaisuutta otetaan huomioon myös inflaatio ja eskalaatio, joka tarkoittaa esim. öljyn hinnan nopeampaa kasvua inflaatioon verrattuna jne.

Matemaattisesti on toki mahdollista piirrellä erilaisia kuvaajia, joissa esim. sähkö- öljy, maalämpö- ja poistoilmalämpöpumppujen kannattavuutta verrataan energianhintojen (sähkön- ja öljynhinnan funktiona), mutta tämmöisiä menetelmiä käyttävät enemmän tutkimuslaitokset.

Jotta elinkaarikustannuksia laskettaessa laskelmat olisivat mahdollisimman tarkkoja, tulee tietysti siihen ottaa huomioon kaikki järjestelmän aiheuttamat tulot (=mm. säästetty energia) ja menot (=esim. investoinnit).

Höpö-Höpö-Mies kirjoitti:

kannattavuuslaskuissa käytettäviä suureita on melko paljon, jolloin jotkin niistä täytyy lyödä lukkoon. Näitä suureita voivat olla mm. takaisinmaksuaika, säästetyn energian hinta, sisäinen korkokanta, elinkaarikustannukset jne jne... Kannattavuuslaskuja tehtäessä usein halutaan tietää laitoksen takaisinmaksuaika tms. Tämän laskemiseksi tulee olla käytössä tarvittava määrä lähtötietoja ja näiden laskemiseksi puolestaan on oltava mm. energioiden hinta. Tottakai laskettaessa 10-20v. päähän laskun epävarmuutta lisää energianhinnan vaihtelu, mutta yleisesti voidaan todeta lyhyen aikavälin (esim. ennätys kuivan kesän) aiheuttaman hinnan muutoksen tasaantuvan pitkällä aikavälillä, joten ennusteet lienevät melko tarkkoja. Arvioitaessa tulevaisuutta otetaan huomioon myös inflaatio ja eskalaatio, joka tarkoittaa esim. öljyn hinnan nopeampaa kasvua inflaatioon verrattuna jne.

Matemaattisesti on toki mahdollista piirrellä erilaisia kuvaajia, joissa esim. sähkö- öljy, maalämpö- ja poistoilmalämpöpumppujen kannattavuutta verrataan energianhintojen (sähkön- ja öljynhinnan funktiona), mutta tämmöisiä menetelmiä käyttävät enemmän tutkimuslaitokset.

Jotta elinkaarikustannuksia laskettaessa laskelmat olisivat mahdollisimman tarkkoja, tulee tietysti siihen ottaa huomioon kaikki järjestelmän aiheuttamat tulot (=mm. säästetty energia) ja menot (=esim. investoinnit).

Lue lisää

Minusta tuossa laskelmassa ei kannata lukita myöskään talon energian kulutusta. Kulutushan on yksi tärkeimmistä lukuarvoista tuossa laskelmassa. Talon lisäeristyksessa voi saada aika hyvän vastineen rahalleen.

Noista aurinko keräimistä löytyy netistä VTT:n ja motivan juttua aika paljon. Motivan(?) sivuilta löytyy mielenkiintoinen esimerkki talo jossa on tulisija ja lämminvesivaraaja samassa. Talossa ei ole muuta lämmitystä kuin puu/aurinko(varalla sähkö).

Aurinko kerääjillä voinee saada kesällä lämpimän veden ja keväällä hieman lämpöäkin. Säästöä voisi tulla n.10-30% Varaaja kannattaa olla ainakin 1000 litraa jos on paljon keräimiä(ja haluaa saada kesällä kaiken lämmön auringosta). Toisaalta keräin määrää ei kannata kovin ylimitoittaa koska kesällä lämpöä on yli tarpeen ja silloin kun lämpöä tarvitaan niin silloin ei paista.

Jos varaaja on 1000 litraa(tai yli) niin siihen voisi kyllä varastoida talon lämmitystäkin varten...

ilmari kirjoitti:

Noista aurinko keräimistä löytyy netistä VTT:n ja motivan juttua aika paljon. Motivan(?) sivuilta löytyy mielenkiintoinen esimerkki talo jossa on tulisija ja lämminvesivaraaja samassa. Talossa ei ole muuta lämmitystä kuin puu/aurinko(varalla sähkö).

Aurinko kerääjillä voinee saada kesällä lämpimän veden ja keväällä hieman lämpöäkin. Säästöä voisi tulla n.10-30% Varaaja kannattaa olla ainakin 1000 litraa jos on paljon keräimiä(ja haluaa saada kesällä kaiken lämmön auringosta). Toisaalta keräin määrää ei kannata kovin ylimitoittaa koska kesällä lämpöä on yli tarpeen ja silloin kun lämpöä tarvitaan niin silloin ei paista.

Jos varaaja on 1000 litraa(tai yli) niin siihen voisi kyllä varastoida talon lämmitystäkin varten...

Lue lisää

Katselin tuossa aikaisemmin kehumista Kotisydän-varaajasta. Aurinkoenergiaa voisi hyvin varastoida tämän varaajaan, joka on jo riittävän suuri. Auringosta saisi koko kesäaikaisen energian ja se harventaisi puunpolttovälejä merkittävästi syksyllä ja keväällä.
Joskus puuhastelin aurinkokeräimien kanssa. Silloin laskeskelin, että 7,5 m2:n paneelit riittäisivät kesäaikaiseen käyttöveden lämmittämiseen ja pitkälle syksyyn ja keväällä jo huhtikuussa saataisiin suuri osa energiaa auringosta. Suuremmalla (10 m2) varaajalla energian saanti ei merkittävästi lisääntynyt.

ilmari kirjoitti:

Noista aurinko keräimistä löytyy netistä VTT:n ja motivan juttua aika paljon. Motivan(?) sivuilta löytyy mielenkiintoinen esimerkki talo jossa on tulisija ja lämminvesivaraaja samassa. Talossa ei ole muuta lämmitystä kuin puu/aurinko(varalla sähkö).

Aurinko kerääjillä voinee saada kesällä lämpimän veden ja keväällä hieman lämpöäkin. Säästöä voisi tulla n.10-30% Varaaja kannattaa olla ainakin 1000 litraa jos on paljon keräimiä(ja haluaa saada kesällä kaiken lämmön auringosta). Toisaalta keräin määrää ei kannata kovin ylimitoittaa koska kesällä lämpöä on yli tarpeen ja silloin kun lämpöä tarvitaan niin silloin ei paista.

Jos varaaja on 1000 litraa(tai yli) niin siihen voisi kyllä varastoida talon lämmitystäkin varten...

Lue lisää

Motivan(?) sivuilta löytyy mielenkiintoinen esimerkki talo jossa on tulisija ja lämminvesivaraaja samassa. Talossa ei ole muuta lämmitystä kuin puu/aurinko(varalla sähkö).

En löydä tuota sivua Motivan sivulta

Make

Make kirjoitti:

Motivan(?) sivuilta löytyy mielenkiintoinen esimerkki talo jossa on tulisija ja lämminvesivaraaja samassa. Talossa ei ole muuta lämmitystä kuin puu/aurinko(varalla sähkö).

En löydä tuota sivua Motivan sivulta

Make

Lue lisää

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/pientaloesimerkit/rannanpelto/