Lontoolaisetkin hämmentyivät ”ranskalaisista poskisuudelmistani” hiukkasen. Varmaan siitä syystä, että eivät ollenkaan odottaneet jäyhän suomalaismiehen näinkin sulavasti ottavan tilanteen haltuun, olinkin aika otettu.
Toinen daameista lähtikin vähän ajan päästä ”sovittuun tapaamiseen” eli olimme brunetin kanssa kahden. Ilon päivä muuttui äkkiä ilon illaksi….ja yöksi.
Illan pimetessä ja tunnelman selvästi tiivistyessä intouduimme jopa tanssimaan Rivieran kiihkeiden rytmien tahdittamina.
Tanssitaitoni on kyllä mitä on mutta tuo nylkyti – nylkyti tyyli minkä olen mielestäni erinomaisesti sisäistänyt sopii myös tähän hommaan.
Ilta ja yö kuluivatkin hyvin, kuten saattaakin olettaa.
Aamulla poikkesin ennen uima-altaalle menoa vaihtamassa vaatteet ja kanssani matkaavat valittivat mukamas ilkikurisesti aamuyöllä kuulunutta kiljumista ja ”varstan hakkaamista muistuttavia” toisen kerroksen äänistä.
Enpä pahemmin välittänyt näistä kateellisten jorinoista.
Uima-altaalla se vasta olikin sitten ihanaa tämän viehättävän kukkakaupan myyjättären kanssa. Kiusoittelimme toisiamme sekä vedessä että altaan reunalla niin kuin puberteetti-ikäiset konsanaan.
Hoin ranskaksi jo aiemmin salassa opettelemaani mon chêriä pehmeine ärrineen ehkäpä liiankin tiuhaan mutta mielestäni se sopi tosi hyvin tunnelmaan ja tämä rakkauden tunnustushan sai näin kaivattua harjoitetta.
Voisin jossain valikoidussa tilanteessa jopa Suomen retkilläni ollessani hyödyntää tätäkin taitoani.
Huomasin kyllä, että muut altaalla olijat vaihtoivat Iltalypsy –ohjelmasta tuttuja pitkiä viipyileviä katseita mutta sehän ei meitä rakastavaisia häirinnyt.
Otinkin tilanteesta kaiken irti varsinkin kun ylen fiksuna miehenä olin hommanut pari - kolme viinipulloa ja muuta ”retkieinestä” kuumottavan päivän ratoksi.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin sekin päivä kallistui iltaansa. Seuralaiseni piti alkaa pakata laukkuansa, koska heidän paluulentonsa Lontooseen lähti aamulla.
Olihan tämä taas uusi lisäkokemus ja sangen miellyttävä sellainen ”plakkariini” ja tämä tuo varmasti lisää varmuutta tulevia ”retkiä” ajatellen. Hieno homma kerrassaan.
Vaihdoimme toki puhelinnumerot, mutta jostain ihmeen syystä en saanut häneen enää koskaan yhteyttä.
Mutta ihanat muistot, ne eivät koskaan kuole.
THE END
Toinen daameista lähtikin vähän ajan päästä ”sovittuun tapaamiseen” eli olimme brunetin kanssa kahden. Ilon päivä muuttui äkkiä ilon illaksi….ja yöksi.
Illan pimetessä ja tunnelman selvästi tiivistyessä intouduimme jopa tanssimaan Rivieran kiihkeiden rytmien tahdittamina.
Tanssitaitoni on kyllä mitä on mutta tuo nylkyti – nylkyti tyyli minkä olen mielestäni erinomaisesti sisäistänyt sopii myös tähän hommaan.
Ilta ja yö kuluivatkin hyvin, kuten saattaakin olettaa.
Aamulla poikkesin ennen uima-altaalle menoa vaihtamassa vaatteet ja kanssani matkaavat valittivat mukamas ilkikurisesti aamuyöllä kuulunutta kiljumista ja ”varstan hakkaamista muistuttavia” toisen kerroksen äänistä.
Enpä pahemmin välittänyt näistä kateellisten jorinoista.
Uima-altaalla se vasta olikin sitten ihanaa tämän viehättävän kukkakaupan myyjättären kanssa. Kiusoittelimme toisiamme sekä vedessä että altaan reunalla niin kuin puberteetti-ikäiset konsanaan.
Hoin ranskaksi jo aiemmin salassa opettelemaani mon chêriä pehmeine ärrineen ehkäpä liiankin tiuhaan mutta mielestäni se sopi tosi hyvin tunnelmaan ja tämä rakkauden tunnustushan sai näin kaivattua harjoitetta.
Voisin jossain valikoidussa tilanteessa jopa Suomen retkilläni ollessani hyödyntää tätäkin taitoani.
Huomasin kyllä, että muut altaalla olijat vaihtoivat Iltalypsy –ohjelmasta tuttuja pitkiä viipyileviä katseita mutta sehän ei meitä rakastavaisia häirinnyt.
Otinkin tilanteesta kaiken irti varsinkin kun ylen fiksuna miehenä olin hommanut pari - kolme viinipulloa ja muuta ”retkieinestä” kuumottavan päivän ratoksi.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin sekin päivä kallistui iltaansa. Seuralaiseni piti alkaa pakata laukkuansa, koska heidän paluulentonsa Lontooseen lähti aamulla.
Olihan tämä taas uusi lisäkokemus ja sangen miellyttävä sellainen ”plakkariini” ja tämä tuo varmasti lisää varmuutta tulevia ”retkiä” ajatellen. Hieno homma kerrassaan.
Vaihdoimme toki puhelinnumerot, mutta jostain ihmeen syystä en saanut häneen enää koskaan yhteyttä.
Mutta ihanat muistot, ne eivät koskaan kuole.
THE END
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitäs joutavaa paskaa tämä kirjoituskin lienee, kaikkea se avohoito aiheuttaa.
Kommentin kyllä ymmärtää kun se osuu sopivasti kohdalleen....nylkyn nylkyn.....se oli aikkas hyvä. Ja ne räkäset ranskalaiset suutelmat ....ou nou.
Muuten, hoidosta ei viälä tietoakaan.
Nnoh, mistäs se hernukka ny nenukkaan tupsahti, Tekstihän on sangen viihdyttävää,
kerrankin kunnon tarinaa....tahtoo lissää
kukkien myynti on jotenkin rapsehtimiseen viittaavaa, onko justiin gay saanut transulta?
Ihan hyvä, mutta lhommaa jostain pari 70-luvun Jallua, Kallea tai Rattoa. Lue lehtien kertomukset tarkkaan niin huomaat, että kirjoituksestasi puuttui yksi asia ja sen mukana kaikki.
Hienoa kerrontaa tapahtumista......ks myös PART I.....siitä se lähtee
Harvoin naista saaneet tuppaavat kerskua coituksellaan, mutta saamamies pitää matalaa profiilia.
Nooh, tässä jutussa johonkin Kalleen viittaaminen on näitten yläkaupunkilaisten asioita ja heidän fantasioita. Näyttää olevan pahasti sukuvika....valitettavasti. Jos tämä tämä suku haluaa, niin senkin voi julkistaa....
lisää ...ihanaa......
mitähän muuta.,,
pienistä tarinoista suurempiin....
ooh....varsinainen kyky.....siis esikoiskirjoittajaksi.
Ei paha.
Lissää vaan kynästä....
Uudet jorinat jatkuu kun ennättää stilisoida tekstin. Mutt jymäkkää tekstiä on nyt tulossa....ja taattua laatukamaa. Käykäähän ajoissa laitattamassa lukulaitteenne ja okulaarinne kuntoon kauppapihassa..siellä aina ystävä.
kas kas ja kato kato....onhan tuota viimestä aikaa. Nyt tulossa uutta KUUMAA kamaa jahka tässä ennättään sano. Samalla porukalla vejetään,aihe vaan muuttuu mutta mielenkiintosta tuloo olemaa että.....parasta sanosin.... kyllä...
aihio on valamiina jo
ensinnä nääs pitäis 10 sivuinen ronikka vääntää vihollisille....mutta kyllä lähtee ku se on vaan silkkaa mukavoo hommoo....
no roplem
Citymarketin eteisessä samanlaisia juttuja kuulee. Aloittaja kuunellu tarkkaan , nyt kirjoittele täällä palstalla vanhojen setien kertomuksia.