Hyvät nuoret (ja miksei vanhemmatkin), tutustukaa ihmeessä koko uskontoon kunnolla ennen kuin alatte niitä rituaaleja harjoittamaan.
Taas alkaa tuntua että tällä palstalla on liikaa kysymyksiä rituaaleista, tuntuen ettei asiaan ole lainkaan paneuduttu muutenkaan.
"voiks wicca tehä rituaalin vaikka olis just käyny Mäkkärissä?"
argh.
www.wicca.fi
www.pakanaverkko.fi
Taas alkaa tuntua että tällä palstalla on liikaa kysymyksiä rituaaleista, tuntuen ettei asiaan ole lainkaan paneuduttu muutenkaan.
"voiks wicca tehä rituaalin vaikka olis just käyny Mäkkärissä?"
argh.
www.wicca.fi
www.pakanaverkko.fi
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kiitän ja kumarran. :)
Se on todella rasittavaa. Kaikki on aina kyselemässä loitsuista ja rituaalikaavoista ja ties mistä... Eivät tiedä wiccasta mitään. Jotain siskoni on noita-faneja kuitenkin. Siis... minusta pitäisi opiskella erittäin paljon ennen kuin edes päättää "ryhtyä" wiccaksi. Tai miksikään muuksikaan... Mutta eiväthän ne tajua...
niin mutta mistä muuten wiccasta saa tietoa?? ..kuin niiltä wiccalaisilta jotka eivät mitään suosyu kertomaan?? ja kirjoista joiden tekijä ei tiedä wiccasta hevon peetäkään!...onha mulla yks kirja mutta onkohan se hyvä opas wiccalaisuuteen?? sen on kirjoittanut schott Chunningham tai jtn... kirjan nimi on WICCA
Mistäköhän ne, joilta sä kyselet kaikkee on tietonsa saaneet?
kyselen vain?
Useimmat on lukeneet HHUURRJJAANN paksuja englannin, suomen ja ties minkä kielisiä teoksia,
uhranneet aikaa ja vaivaa Varjojen kirjaansa ja käyttäneet mielikuvitustaan!!!
Voi kait sitä perusasioita vähän kysellä,
muttei kannata odottaa saavansa kaikkea tietoa siittä vaan...
..on joskus ollut aloittelija. Mielestäni ei ole mitään pahaa siinä, että kyselee jos ei tiedä. Miten sitä muuten voisi oppiakkaan? Ja jokainen kokeneinkin wicca on joskus ollut epävarma nyyppäri. Kaikki eivät tiedä, mistä tietoa saisi saatikka mikä tieto on luotettavaa, luontevaa onkin tällöin kysellä muilta ja kokeneimmilta asioista.
Viisas on se, joka myös tajuaa, kuinka vähän oikeastaan tietää.
...kyselemällä oppii. olen itsekin opiskeleva nuori wicca ja meditoin ennemmin kuin ryntään suoraa päätä tekemään rituaaleja. muutamia vuosia sitten tosin tein erään loitsun tietämättä mitään wiccasta tai loitsuni seurauksista. onneksi se ei toiminut. olin pettynyt, mutta aloin ettsiä tietoa tästä USKONNOSTA. onneksi.
Myönnän olleeni itsekin juuri sellainen aloittelija, joka aloitti asiaan tutustumisen aika väärästä päästä.
Pointtina oli kuitenkin se, että joskus näiltä teiniwiccoilta (anteeksi tämä nimitys) kuulee kysymyksiä rituaalien harjoittamisesta ennen kuin he edes tietävät mihin wiccassa uskotaan.
O.o
En voi olla huomauttamatta, että kun ihminen harjoittaa rituaaleja tietämättä, mitä palvoo, tai on kiinnostuneempi oppimaan loitsuja, kuin pohtimaan, milloin niitä oikeastaan tarvitaan (edellyttääkö tilanne loitsua ja onko se moraalisesti oikein, jne.), hän on väärillä jäljillä. Aivan sama, onko kyseessä teini vai aikuinen ihminen, mutta tällöin menee pieleen ja rankasti.
Itse näkisin wicca - uskonnon ongelmaksi osin sen (näennäisen) helposti lähestyttävyyden. Nuoria viehättää ajatus luonnonuskonnosta, johon usein liitetään feministisiä piirteitä, magiaa yms. Ja koska joka tuutista tulvii nykyään Hollywood - tyylistä, dramatisoitua "wiccaa"/ "noituutta", niin kirjojen, tv - sarjojen, internet - sivustojen kuin jopa elokuvienkin muodossa, ei ole mikään ihme, jos tälläiselle julkiselle palstalle eksyy jatkuvasti Kaikki-Mulle-Heti-Nyt - asenteella varustettuja ihmisiä, joista valtaosa tietysti teinejä. Nämä ihmiset ovat usein melko hukassa koko termin "uskonto" kanssa, ja vaikka sitä on ikävä sanoa, niin usein kaikkein nuorimilla kääntyjillä päämotiivit ovat huolestuttavan usein "valtavirrasta erottuminen", "valtauskonnon vastustaminen" ja halu oppia huomattavasti mieluummin magiaa kuin esim. wiccalaista etiikkaa.
Mutta ei pidä yleistää. Väärin olisi mielestäni myös sanoa, että kaikki teiniwicca (= teinien harjoittama wiccalaisuus) on hölynpölinää ja oikean wiccalaisuuden "leikkimistä". Mutta poikkeuksia vain löytyy valitettavan harvoin.
>>>En voi olla huomauttamatta, että kun ihminen harjoittaa rituaaleja tietämättä, mitä palvoo, tai on kiinnostuneempi oppimaan loitsuja, kuin pohtimaan, milloin niitä oikeastaan tarvitaan (edellyttääkö tilanne loitsua ja onko se moraalisesti oikein, jne.), hän on väärillä jäljillä. Aivan sama, onko kyseessä teini vai aikuinen ihminen, mutta tällöin menee pieleen ja rankasti.>Itse näkisin wicca - uskonnon ongelmaksi osin sen (näennäisen) helposti lähestyttävyyden. Nuoria viehättää ajatus luonnonuskonnosta, johon usein liitetään feministisiä piirteitä, magiaa yms. Ja koska joka tuutista tulvii nykyään Hollywood - tyylistä, dramatisoitua "wiccaa"/ "noituutta", niin kirjojen, tv - sarjojen, internet - sivustojen kuin jopa elokuvienkin muodossa, ei ole mikään ihme, jos tälläiselle julkiselle palstalle eksyy jatkuvasti Kaikki-Mulle-Heti-Nyt - asenteella varustettuja ihmisiä, joista valtaosa tietysti teinejä.
Täytyypä vain huomauttaa että sinä Auratar puhut asiaa :)
Muista kuitenkin myös, ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, ainoastaan tyhmiä vastauksia.
Ceterum censeo: Ronald McDonald on pahulainen!
"Nyt olet mielestäni täysin väärässä. Wicca-uskontohan on varta vasten tehty massojen uskonnoksi ja siinä on sen suurin vahvuus. Sopivan hahmoton ja epädogmaattinen oppirakenne, lähes olematon, mutta samalla uteliaisuutta kiihottavia salaisia initiaatiomenoja, mystisiä riittejä ja muuta magiaa. Helppo lähestyttävyys ja uteliaisuutta kiihottavat salaisuudet eivät ole Wiccan ongelma, vaan vahvuus, niin kuin oli tarkoitettu."
Ok. No niin, puhun tietysti vain omasta näkökulmastani, joka on siinä mielessä epäortodoksinen, että minä en ole wicca.
MUTTA: wiccaa ei alunperin tarkoitettu teineille, ei edes alaikäisille, eikä solitaariseksi uskonnoksi. Wiccan perusyksikkö oli, ja on edelleen traditionaalisissa muodoissaan, coven eli ns. noitapiiri. Noitapiiriin ei teinejä oteta vieläkään. Nykyisin suosituin muoto, (eklektinen) solitaariwicca eli ns. neowicca, syntyi vasta useita vuosia myöhemmin. Sen perusajatushan on, että wiccaa voi harjoittaa myös yksinään, ns. solitaarina, periaatteessa kuka tahansa.
Ongelmallista on, missä määrin solitaariwicca poikkeaa tämän "dogmivapaan, epähierarkisen luonnonuskonnon" alkuperäisistä rakenteista. Koko nykyinen wiccakenttä on levinnyt niin laajalle, että on itse asiassa vaikea edes puhua samasta uskonnosta.
Mutta massauskonto wicca ei vieläkään ole, ainakaan sen ei pitäisi olla. Sen suuntaukset ovat todella moninaiset, mutta silti on olemassa joitakin yhteisiä piirteitä. Kaikki, mitä wiccaksi nimitetään, ei sitä ole.
Nykyään katukuvaan ilmestyneet ns. teiniwiccat aiheuttavat kylmiä väreitä niin tradduwiccoille kuin kristityillekin. Kaulaan ripustettu pentagrammi viestii "katso mua, moon wicca" (eli samoin kuin vastaava satanisti - pentagrammi saatananpalvoja - teineillä). Mutta alunperin wiccan tarkoituksena ei ollut erottua, vaan SULAUTUA.
Gardner itse painotti, että wiccojen tulisi mieluiten pukeutua ja käyttäytyä mahdollisimman tavallisesti ja huomiota herättämättömästi ei - wiccojen seurassa.
"Fluffy bunny" - ilmiön pahin puoli lienee, että se vaikuttaa koko uskonnon julkiseen kuvaan. Se leimaa myös alkuperäisen wiccalaisuuden, ja aikuiset traddut "pysyvät luutakaapissaan".
itse olen ollut LÄHES koko ikäni kiinnostunut taikuudesta,magiasta ja luonnosta...mutta en kuitenkaan löytänyt ALUKSI mitään tapaa toteuttaa itseäni... sitten kuulin wiccasta,ostin erään kirjan,etsin tarvikkeita,löysin,mietin..jne... koska en kuitenkaan halunnut olla mikään harry potter noita! ..ne jutut ei oiken toimi,tai iske...
>En voi olla huomauttamatta, että kun ihminen harjoittaa rituaaleja tietämättä, mitä palvoo, tai on kiinnostuneempi oppimaan loitsuja, kuin pohtimaan, milloin niitä oikeastaan tarvitaan (edellyttääkö tilanne loitsua ja onko se moraalisesti oikein, jne.), hän on väärillä jäljillä.
Voi olla, mutta olen huomannut monen nykyisin hyvinkin vakavasti otettavan ja kokeneen wiccan (tradduja ja eklektikkoja) aloittaneen tutustumisensa wiccaan juuri syvästä kiinnostuksesta mystisyyteen ja magiaan. Ovat siinä sitten selvittäneet ajan kanssa tarkemmin, mistä on kysymys ja sitten vasta päätyneet wiccoiksi.
Minusta on myös tekopyhää väittää, että kaikki nykyiset aikuiset wiccat olisivat aloittaneet wiccan suhteen suoraan tutkimalla Gardnerin teoksia tai lukemalla Farrareiden Witches' Biblen. Yleensä kiinnostus on alkanut juuri sillä "naivilla" tavalla "olen aina ollut kiinnostunut yöstä, jumalattarista ja loitsuista..". Tiedon karttuessa osa henkilöistä onkin sitten todennut, että wicca on heidän juttunsa ja osa taas huomannut, ettei se ollutkaan sitä mitä he kuvittelivat.
Tiedon keräämisen voi mielestäni aloittaa mistä suunnasta tahansa, kunhan jaksaa jatkaa asiaan perehtymistä niin kauan, että tietää kunnolla mihin on ryhtymässä.
"Voi olla, mutta olen huomannut monen nykyisin hyvinkin vakavasti otettavan ja kokeneen wiccan (tradduja ja eklektikkoja) aloittaneen tutustumisensa wiccaan juuri syvästä kiinnostuksesta mystisyyteen ja magiaan. Ovat siinä sitten selvittäneet ajan kanssa tarkemmin, mistä on kysymys ja sitten vasta päätyneet wiccoiksi. "
Ok, olen samaa mieltä kanssasi. Mutta huomaa, en mielestäni ole määritellyt, mikä on oikea tai sallittu tapa lähestyä uutta uskontoa. Itsekin sain ensi kerran kuulla wiccasta juuri jonkun - aikamoiseen hömppään pohjaavan - kirjan kautta. Mutta sen sijaan on hieman surullista, että ns. "fluffy bunny" - aatteen/ teiniwiccailun tms. takia koko upea ja ainutlaatuinen uskontonne muuttuu suuren yleisön, eli ei - wiccalaisuuteen perehtyneiden silmissä vain kertakäyttökrääsäksi, "uskonnoksi", joka näyttää kuuluvan elämään vain osana pahinta teinivillitystä. Nykyään on jo nähtävissä tämä ikävä tendenssi, johon fakta, että kaikki wicca - sanalla varustettu "rituaalikrääsä", kirjat, yms. MYY huolestuttavan hyvin, on syynä.
Tässä vaiheessa lienee minun syytä pyytää anteeksi, jos olen turhan kärjistetyillä ja ehkä provosoivilla sanoillani loukannut jotakuta. Teen sen samantien ja vilpittömin mielin. Olen pahoillani, mutta minulla on ollut jo jonkin aikaa mielessä "puhua suuni puhtaaksi". Mutta kiviä en ala heittelemään, se on jonkun muun houkan asia, ei minun.
"Minusta on myös tekopyhää väittää, että kaikki nykyiset aikuiset wiccat olisivat aloittaneet wiccan suhteen suoraan tutkimalla Gardnerin teoksia tai lukemalla Farrareiden Witches' Biblen. Yleensä kiinnostus on alkanut juuri sillä "naivilla" tavalla "olen aina ollut kiinnostunut yöstä, jumalattarista ja loitsuista..". Tiedon karttuessa osa henkilöistä onkin sitten todennut, että wicca on heidän juttunsa ja osa taas huomannut, ettei se ollutkaan sitä mitä he kuvittelivat."
Tässäkään emme ole kovin eri mieltä, jos oikein ymmärrän. Minun tehtäväni ei ole tuomita ketään siitä, että hän harjoittaa uskontoaan lukematta jotain perusteosta tms. Mutta sen sijaan, jos ihminen kääntyy wiccaksi esim. kahden kuukauden kuluttua siitä, kun on kuullut koko uskonnosta (tiedän tälläisen tapauksen...), hän on joko uskomattoman nopeasti hankkinut perustiedot haltuunsa(jotta voisi edes suorittaa rituaaleja, saati että ymmärtäisi niitä), tai sitten koko homma on jonkinlaista fasaadia, onttoa pintakiiltoa. Kyseessä on sentään kokonaisen USKONNON eli MAAILMANKATSOMUKSEN omaksuminen, ja ainakin minusta kyseessä pitäisi olla merkittävä siirtyminen ihmiselämän vaiheesta toiseen, eikä sellaista tehdä yleensä kuin vasta kohtuullisen harkinta-ajan jälkeen.
"Tiedon keräämisen voi mielestäni aloittaa mistä suunnasta tahansa, kunhan jaksaa jatkaa asiaan perehtymistä niin kauan, että tietää kunnolla mihin on ryhtymässä."
Vielä kerran: tämä ei ollut pointtini. Lisäksi sanoin:
Mutta ei pidä yleistää. Väärin olisi mielestäni myös sanoa, että kaikki teiniwicca (= teinien harjoittama wiccalaisuus) on hölynpölinää ja oikean wiccalaisuuden "leikkimistä". Mutta poikkeuksia vain löytyy valitettavan harvoin.
Eli nyt olisi pienen käsitteenselvennyksen paikka. Olen, kieltämättä harhaanjohtavasti, käyttänyt sanaa teiniwicca kahdessa eri merkityksessä eli;
a) teinien harjoittama wicca
b) negatiivisellä konnotaatiolla varustettuna; ts. kun ihminen kääntyy wiccaksi ymmärtämättä uskonnosta juuri mitään. Eli tähän merkitykseen ei sisälly ikärajausta, ja toiseen vaihtoehtoon puolestaan ei liity arvolatausta.
Lyhyestä virsi kaunis: teinikin saa ja voi harjoittaa mielestäni täysin oikeaoppista (solitaari-) wiccalaisuutta. Minun näkökulmani on joka tapauksessa hyvin rajattu, minkä myönnän auliisti. Ehkä vain reagoin turhan kärkkäästi havaitsemiini epäkohtiin. Koettakaa siis kestää...
Kaikille ''tiedonjanoisille'' tiedoksi minunkin puolestani, ettei kaikki mitä netissä sanotaan ole totta.
Loistava esimerkki:
http://www.angelfire.com/moon/wiccapage2003/
Meinasin kieleni nielaista, kun näille sivuille eksyin. :(
Se on kyllä ehdottomasti paras tapa kerätä tietoa kiinnostavasta asiasta (oli se sitten wiccalaisuus tai vaikka puutarhan hoito) Ei kysyvä tieltä eksy sanotaan ja kokeneempikin voi löytää yllättäin aivan uuden tiedonjyvän, jota sitten haluaa "kasvattaa" ja kyselee asiasta lisää... Jokainen elämä on yhtä suurta oppimista.
en todellakaan aio ruveta wiccaksi enkä rituaalihemmoksi. Itsesuojeluvaisto pelaa.
kyllä se itsesuojeluvaisto pelaa vaikka ollisikin wicca... Ainakin mulla...
Ja vaik on lukenu nuoki, ei taia olla vielä Wicca!