Suomi24 · Sähköposti · Opastus Hae Internetistä:
Kirjaudu sisään | Liity jäseneksi
Laaja haku
Olet tässä: Suomi24 > Keskustelu > Matkailu > Afrikka > Yleistä Afrikan matkailusta
Viestien esitystapa:
Moi,
Oltiin kaksi viikkoa Gambiassa ! Alkujärkytyksen ja kulttuurishokin jälkeen elämä siellä alkoi tuntua mukavalta. Gambiassa on kaksi tapaa viettää lomaa. Melko suositulta vaihtoehdolta näytti olevan se, että ei poistu hotelli- ja rantaalueelta. Silloin tosin ei saa mitään käsitystä maasta. Me kierreltiin paljon ympärimaata paikallisbusseilla "bush takseilla", hinta on halpa matkan pituudesta riippuen 5-25 dalasia (1 euro = 37 dalasia). Matkan teko tosin vaatii aikaa, bussi lähtee vasta, kun se on täynnä. Paluumatkaa varten on pidettävä huolta siitä, että ehtii valosalla, sillä kello 19.00 on täyspimeys ja katuvaloja ei ole ,fikkari on oltava matkassa. Hotellialueiden ulkopuolella on turvallista, ihmiset ovat ystävällisiä eikä ole pummeja (ne majailee vain hotellien ympärillä). Matkoilla kannattaa kuitenkin olla mukana joku paikallinen, se helpottaa huomattavasti ja on tavallaan onnenkauppaa "löytää" luetettava tyyppi siinä rutiköyhässä maassa, jossa kaikki valkoset ovat heille rikkaita.
Pettymys oli se, että Gambiassa metsät on hakattu, kunnon viidakkoa ei ole, maa on voimakkaan errosion kourissa. Muutamia luonnonsuojelualueita löytyy lyhyehkön matkan päässä hotelleilta. Suosittelen esim. Makasutu (sisäänpääsy 400 dalasia/h). siellä kävellään "viidakossa" näjhdään apinoita, käärmeitä ja tehdäänkanoottiretki mangrovealueella, jossa puolestaan näkee paljon lintuja. Toinen mielenkiintoinen paikka oli ns. Coconaut island, jonne joutuu menemään lautalla ensin Banjulista Barraan (5 dalasia) ja sitten voi vuokrata jeepin (500 dalasia) ja ajetaan savannia pitkin joen rantaan, josta kanootilla ylitys (100 dalasia) ja perillä saarelle, jossa paljon lapsia (kannattaa ostaa tikkareita) ja muuta mielenkiintoista - käykää katsomassa. Saaren nimi on karoissa Ginak island.
Sitten siellä on gambialainen poika TIMO, joka järjestää samanhintaisia retkiä kuin Tjäreborg, tosin me ei osallistuttu niihin, mutta jengin tuntui olevan tyytyväisiä. Yksityiset retket ei välttämättä tule yhtään sen halvemmiksi. kun matkanjärjestäjien, sillä "ganbialainen ystävä" kyllä haluaa omansa - eli ruuat ja matkat pitää maksaa sille ja voi joutua vaikka ostamaan vanhalle äidille säkillisen riisiä (50 kg = 600 dalasia).
Me syötiin joka paikassa, myös savimajoissa eikä sairastuttu mihinkään vatsatautiin. Tosin me otettiin joka aamu maitohappotabletti (Rela)lisäksi meillä oli mukana käsienpesua varten apteekista Antibact nimistä geeliä - tosi tehokasta ja käytännöllistä.
Pukeutumisessa kannattaa ottaa huomioon paikallinen kulttuuri. Itse kuljin pitkässä kietaisuhameessa koko ajan, naiset eivät voi kulkea minihameissa tai shorteseissa, se herättää liikaa huomiiota. Koruja ei myöskään kannatta pitää, sen sijaan naisille vihkisormus sormeen, niin säästyy monelta "kosiljalta"
Tuliaisiksi käytettyjä lasten vaatteita, vihkoja, kyniä, värikyniä, kumeja etc. Ja niita ei kannata jakaa Serrekundassa, vaan lähteä kauemmaksi, missä todellakaan ei ole mitään, paitsi ystävällisiä ihmisiä, jotka tulevat jakamaan kanssasi pesuvadillisen riisiä ja maapähkinäkastiketta. Vieraat saavat lusikan, itse he syövät sormin.
Gambiassa käynti oli kova kokemus, vaikka olemmekin paljon matkustaneet, se oli mielenkiintoinen ja vaikuttaa meihin vielä pitkään.
Kirjaudu sisään | Liity jäseneksi
Laaja haku
Olet tässä: Suomi24 > Keskustelu > Matkailu > Afrikka > Yleistä Afrikan matkailusta
Viestien esitystapa:
Moi,
Oltiin kaksi viikkoa Gambiassa ! Alkujärkytyksen ja kulttuurishokin jälkeen elämä siellä alkoi tuntua mukavalta. Gambiassa on kaksi tapaa viettää lomaa. Melko suositulta vaihtoehdolta näytti olevan se, että ei poistu hotelli- ja rantaalueelta. Silloin tosin ei saa mitään käsitystä maasta. Me kierreltiin paljon ympärimaata paikallisbusseilla "bush takseilla", hinta on halpa matkan pituudesta riippuen 5-25 dalasia (1 euro = 37 dalasia). Matkan teko tosin vaatii aikaa, bussi lähtee vasta, kun se on täynnä. Paluumatkaa varten on pidettävä huolta siitä, että ehtii valosalla, sillä kello 19.00 on täyspimeys ja katuvaloja ei ole ,fikkari on oltava matkassa. Hotellialueiden ulkopuolella on turvallista, ihmiset ovat ystävällisiä eikä ole pummeja (ne majailee vain hotellien ympärillä). Matkoilla kannattaa kuitenkin olla mukana joku paikallinen, se helpottaa huomattavasti ja on tavallaan onnenkauppaa "löytää" luetettava tyyppi siinä rutiköyhässä maassa, jossa kaikki valkoset ovat heille rikkaita.
Pettymys oli se, että Gambiassa metsät on hakattu, kunnon viidakkoa ei ole, maa on voimakkaan errosion kourissa. Muutamia luonnonsuojelualueita löytyy lyhyehkön matkan päässä hotelleilta. Suosittelen esim. Makasutu (sisäänpääsy 400 dalasia/h). siellä kävellään "viidakossa" näjhdään apinoita, käärmeitä ja tehdäänkanoottiretki mangrovealueella, jossa puolestaan näkee paljon lintuja. Toinen mielenkiintoinen paikka oli ns. Coconaut island, jonne joutuu menemään lautalla ensin Banjulista Barraan (5 dalasia) ja sitten voi vuokrata jeepin (500 dalasia) ja ajetaan savannia pitkin joen rantaan, josta kanootilla ylitys (100 dalasia) ja perillä saarelle, jossa paljon lapsia (kannattaa ostaa tikkareita) ja muuta mielenkiintoista - käykää katsomassa. Saaren nimi on karoissa Ginak island.
Sitten siellä on gambialainen poika TIMO, joka järjestää samanhintaisia retkiä kuin Tjäreborg, tosin me ei osallistuttu niihin, mutta jengin tuntui olevan tyytyväisiä. Yksityiset retket ei välttämättä tule yhtään sen halvemmiksi. kun matkanjärjestäjien, sillä "ganbialainen ystävä" kyllä haluaa omansa - eli ruuat ja matkat pitää maksaa sille ja voi joutua vaikka ostamaan vanhalle äidille säkillisen riisiä (50 kg = 600 dalasia).
Me syötiin joka paikassa, myös savimajoissa eikä sairastuttu mihinkään vatsatautiin. Tosin me otettiin joka aamu maitohappotabletti (Rela)lisäksi meillä oli mukana käsienpesua varten apteekista Antibact nimistä geeliä - tosi tehokasta ja käytännöllistä.
Pukeutumisessa kannattaa ottaa huomioon paikallinen kulttuuri. Itse kuljin pitkässä kietaisuhameessa koko ajan, naiset eivät voi kulkea minihameissa tai shorteseissa, se herättää liikaa huomiiota. Koruja ei myöskään kannatta pitää, sen sijaan naisille vihkisormus sormeen, niin säästyy monelta "kosiljalta"
Tuliaisiksi käytettyjä lasten vaatteita, vihkoja, kyniä, värikyniä, kumeja etc. Ja niita ei kannata jakaa Serrekundassa, vaan lähteä kauemmaksi, missä todellakaan ei ole mitään, paitsi ystävällisiä ihmisiä, jotka tulevat jakamaan kanssasi pesuvadillisen riisiä ja maapähkinäkastiketta. Vieraat saavat lusikan, itse he syövät sormin.
Gambiassa käynti oli kova kokemus, vaikka olemmekin paljon matkustaneet, se oli mielenkiintoinen ja vaikuttaa meihin vielä pitkään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No moro! Joku vihdoinkin kirjoitti jotain! Olen lähdössä helmikuun alussa ja tiettävästi lämpimimpään aikaan...joten toi vaatetus... Oon käyny intiassa, josta kans sanottiin että kannattas pitää polven peittämää hametta! Kyllä siellä näkyi paljon shortseja ja lyhyitä hameita, kuten itsellänikin, eikä sillä kukaan kieroon katsonut!Kirkkoon tietty taitaa laittaa peittävämpää..ymmärrettävästi.. Ei olisi voinut kuvitella, että laittaisi jotain maahan asti ulottuvaa, koska oli tuskaisen kuuma! Ja taitaapi olla yhtä kuumat paikat tulossa. Kyl ajattelin ottaa riskin ja ottaa hametta ja shortsia mukaani.Onko se muka nyt taas niin paha?
Tietenkin sä voit kulkea missä haluat, mutta välttyäksesi turhilta huudoilta, kähmimisiltä etc niin kaupungilla eli hotellialueen ulkopuolella suosittelen kuitenkin pitkää kietaisu/ranta hametta. Ei siellä niin kuuma ole, ja helmikuussa siellä on talven kylmin kuukausi! Varsinkin iltaisin pitkähihaiset/lahkeiset ovat tarpeen eivät silloin pääse hyttysetkään pistelemäään.
Turhaa liioittelua tuon vaatetuksen kanssa. No enempi voi olla häirikköjä ympärillä mutta muuten ihan jees pitää lyhyttä yllä. Itse kuljin päivät shortseissa/minarissa ja oli tosi ok.
Gambia on kuitenkin muslimi maa, asun itse siella. Voihan sita kulkea siella minareissa tai vaikka bikineissa, jatkatte vaan sita samaa vanhaa mainetta suomalaisista huorista mustien miesten perassa... noloa sanoa taalla olevansa suomesta...
Maassa maan tavalla.
Olimme vuonna 99 Gambiassa häämatkalla. Oli erittäin mukava paikka, tutustuimme myös Timoon, silloin hällä ei ollut vielä omaa firmaa. Hän oli erittäin mukava ja vietti meidän kanssa aikaa, kävimme hänen kotonaan (joka oli aika melkoin kokemus), tarjosi ruokaa ja juomaa jne. Uuden vuoden hän vietti meidän kanssa. Täytyy kehua Timoa ja sanoa et siin (oli ainakin silloin) on mukava kaveri!
Gambiassa saa olla aikas rennosti, kovasti ne itsekin tupruttelee maria, silmät saattavat olla punaisena. Huvittavaa sinänsä kun eivät alkoholia ota. Ja kovia polttamaan tupakkia. Vaatetus voi naisel sekä miehel olla ihan normaalia, ei mitään paniikkia sen suhteen.