rakas nainen. Pelkään löytää sinut, vaikka en muuta elämässä paljon haluakkaan kuin sinut kainalooni ja silittää sinua ja olla hiljaa kanssasi lähekkäin. Anteeksi kun minä olen tällainen. En tiedä miksi olen. Ehkä se on tämä tyhjyys, joka pelottaa. Pelkään paljastaa sitä kuinka tyhjä ja haavoittuvainen olen. Hyvää yötä.
Minä pelkään
anteeksirakasn
27<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Löytää? Eli onko vielä kohtaamatta?
Mihin positiivisuus katosi? Ehket ollut sit sinä.
P.s. Jokainen on sellainen kuin on. Mitä sitä etukäteen murehtimaan. Kyllähän se sit selviää pitääkö sunlaisesta vai ei. Uskalla nyt kuitenkin edes etsiä:)
ehkä se sinun naisesi osaa katsoa pintaa syvemmältä, ja hyväksyy sen millainen olet omana aitona itsenäsi. Onnea elämään ja hyvää yötä.
Mulle kelpaisi eräs juuri sellaisena kuin on.
Minä haluan olla yhdessä aina ja jakaa sieluni vaan yhden kanssa. Haluaisin joskus tuntea sen turvallisuuden tunteen, että toinen ei mene mihinkään, vaan on vierellä, ja, että toiselle voi kertoa kaiken ja ilmaista tunteesa peloitta. Jotakin pysyvää elämään.
Kukapa ei vastaavaa haluaisi. Et taida olla mikään poikkeus. Ehkä se ettet tunnu edes etsivän yhdistää vain muutamaa. No nyt lopetettava oikeasti, melankolia iskee kun kello käy.
Pelokkuus ja ahdistuneisuus rajoittavat, mutta niitä vaan aika harva osaa itsessään tai toisissa tulkita.
Voit etsiä vaikka lopun ikäsi, ei sellaisia löydy kuin täysosuma lottovoiton todennäköisyydellä. Tosin jotkut niitäkin kai saa.
Sä oot tyytyjä? Tyydyt johonkin ei-täydelliseen niin helposti ettet ehdi löytää täydellistä, koska et usko että kannattaa edes etsiä? Kyllä niitä on ainakin se yks jokaiselle.
Ei ole mitenkään mahdotonta. Ainoa este on minun ainainen pelokkuus ja ailahtelevuus. Olen ihan varma että on olemassa nainen jolla on sellainen pehmeä ja lämmin turvasielu. Pelokkuuteni vaan on niin juurtunut minuun että tuskin pääsen siitä eroon.
Laita tänne huomenissa etsintäkuulutus "Pehmeä & lämmin nainen" niin ehkä joku vastaa. Mua et taida huolia kun olen sulle jo kk-tolkulla vastaillut mut aina vain epäilet ettei mua ole;) No, leikki leikkinä. Mut on meitä. Vaikeampi kuule uskoa miehiin joilla olis pehmeä ja lämmin turvasielu... Eikä vaan tekninen moottori.
Vitun taustatukes. Onko itsevarma olo?
Keneltä kysyit?
Mulla on olo kuin aloittajalla, usein. Saan kai silti toivoa toiselle parempaa kuin mihin tiedän itse pystyväni.
Minua sinun on enää turha pelätä. Aion pysyä pois näköpiiristäsi nyt ja jatkossa...
Voi kulta pieni, tule tänne <3
Aito rakkaus täyttää tyhjyyden
aito rakkaus sulattaa jään.
Sydän joka uskollinen on
ei jää yksin pimeään.
Rakastatko, vai leikitkö vain
en erota näitä toisistaan.
En tiedä, siksi kysyn nyt
kerro minulle mitä sain.
Sillä tiedätkö, sydämeni tyhjää lyö
se pelkää jäädä pimeään.
Epätietoisuus hiljaa nakertaa ja syö
ja saa minut lähtemään.
Kerro rakas, miksi luoksesi jäisin
sano se minulle tuhansin sanoin.
Ja jos nyt pakolla luotasi lähtisin
tiedän silti että rakkauden koin.
Vau, olipa se kaunista!
Vastauksena toistan miljoonatta kertaa
En IKINÄ leiki rakkaudella! Jos joku kokee minun leikkivän, en luultavasti ole rakastanut. Mutten myöskään leiki ihmisillä ylipäätään. Rakkauttani en myöskään osaa peittää eikä se edes piilottamalla kuole - siinä vastaus johon luottaa.
Sinulle en suoraan voi vastata sillä runoilet viisaita ja kauniisti mutta nimettömästi.
Rakkaus ei kuole koskaan:)
"En IKINÄ leiki rakkaudella! Jos joku kokee minun leikkivän, en luultavasti ole rakastanut. "
Taisit sanoa enemmän kuin ajattelitkaan sanoa.
Sanoin JUURI sen mitä tarkoitin!
En kanna vastuuta siitä mitä toinen luulee jos ei kysy minulta, rakastanko häntä.
Rakkaus ei kuitenkaan ole ikuista. Huono kohtelu (kuten epäreilu syyttely tai epäily) voi sammuttaa rakkauden hyvinkin äkkiä, niin aitoa ja täysivaltaista kuin se olikin. Rakkaus vain loppuu siihen ihmiseen mutten silti leiki hänellä ihmisenä.
Kannattaisi kysyä suoraan jos epäilet motiivejani nyt, menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Et voi minua muuten tuntea kuten ei kukaan.
Ei sellainen rakkaus ole aitoa, joka tuosta vain kuolee epäilyjen tms. varjolla. ihmiset voivat olla kovassa präsissä ja elämässä on muitakin sattumuksia ja tapahtumia ja ainahan asioita kannattaa selvittää.
Tarkoitinkin pidempiaikaista epäilyä ja syyttelyä, vuosien saatossa you know. Eihän se rakkauskaan syty hetkessä joten onhan siinä jo toista nähnyt ja kokenut aika lailla. Sit joku hetki vain mitta tulee täyteen ja rakkaus alkaa hiipumaan.
Voisin verrata mustasukkaisuuteen (vaikkei itselläni kokemusta suoraan)- jos jatkuu pitkään ja on tuulesta temmattua, niin aika hyvä rakkauden tappaja varmasti on.
Ymmärrän, koska olen itse samanlainen. Vain harvat tietävät minut lähemmin. En päästä ihan lähelle ketään. Piilotan herkkyyteni lähes aina kaiken muun alle. Mutta pehmeä olen ja lämmin:D mutta myös vahva.
Pelko potkii rakkautta nilkkaan,
katsoen sitä silmiin,
silmät täynnä kyyneleitä.
Kaipaus tarttuu sitä käteen,
varoen koskettaa,
luoden katseen maahan.
Tahto haluaisi rakastaa,
kuiskaten hiljaa,
rakastan.
Muakin pelottaa, mut sut haluan. Voisi tää tyhjä elämä jo loppua.
Samat aatokset.