Aikuinen poikani on skitrofreniaa sairastava ja hänellä on muitakin sairauksia eli paljon lääkkeitä. Hän joutui viikko sitten vakavaan tilanteeseen ja vietiin väkisin suljetulle mielisairaalaan. Siellä pidettiin vain neljä päivää!!! Ei saanut jatkolähetettä muulle osastolle, vaan kotiutettiin. Olen omaishoitaja ja emme jaksaisi häntä enää tässä kunnossa hoitaa, kun ei on vielä huonossa kunnossa.
Nyt hän on käyttäytynyt arvaamattomasti ja olemme alkaneet häntä pelätä ja erityisesti ensi yö on ensi kerta, jolloin menen peloissani nukkumaan.
Onko muilla vastaavia kokemuksia, kerro täällä, kiitos. Toivottavasti olen vielä elossa tämän jälkeen. Onko myös niin, että aina pitää jotain tragediaa tapahtua, ennen kuin siihen viranomaiset heräävät. Apua on nyt lähettänyt palaute yms. muodossa....
Nyt hän on käyttäytynyt arvaamattomasti ja olemme alkaneet häntä pelätä ja erityisesti ensi yö on ensi kerta, jolloin menen peloissani nukkumaan.
Onko muilla vastaavia kokemuksia, kerro täällä, kiitos. Toivottavasti olen vielä elossa tämän jälkeen. Onko myös niin, että aina pitää jotain tragediaa tapahtua, ennen kuin siihen viranomaiset heräävät. Apua on nyt lähettänyt palaute yms. muodossa....
Vastaukset 10
Vanhimmat
Psykiatrian paradoksi: ne jotka ei tarvitse pitkää pakkohoitoa, viruu viikkoja ja kuukausia; ne jotka kipeästi tarvitsee pidempää osastohoitoa, kotiutetaan hurjan nopeasti jos ylipäätään suostuttiin ottamaan osastolle ensinkään. Nähty on.
Ehkä teidän muiden kannattaisi nukkua muualla, kunnes tilanne jollain tavalla ratkeaa. Ei peloissaan nukkumisesta mitään tule. Poika ei ehkä yötä pärjää, mutta pärjäättekö tekään?
Lue esim. Peter Bregginin Toxic Psychiatry (1991), jotta saat realistisen kuvan siitä mistä on kysymys. Kun tiedät mistä on kysymys, pystyt lähtemään hakemaan oikeita, todellisia ratkaisuja yhteistyössä lähimmäisesi kanssa. Jos haluat tuhota hänet ihmisenä ja pelätä kostoa loppuelämäsi niin tuo nykyinen toimintamalli vaikuttaa toimivalta. Suosittelen kirjan lisäksi myös katsomaan oheisen dokkarin niin pääset heti hieman paremmin kärryille.
Toxic Psychiatry: Why Therapy, Empathy and Love Must Replace the Drugs, Electroshock, and Biochemical Theories of the "New Psychiatry" Paperback – August 15, 1994, Peter Breggin,
http://www.amazon.com/Toxic-Psychiatry-Electroshock-Biochemical-Theories/dp/0312113668/ref=sr_1_3?ie=UTF8&qid=1442737380&sr=8-3&keywords=Peter Breggin
"Prozac, Xanax, Halcion, Haldol, Lithium. These psychiatric drugs--and dozens of other short-term "solutions"--are being prescribed by doctors across the country as a quick antidote to depression, panic disorder, obsessive-compulsive disorder, and other psychiatric problems. But at what cost?
In this searing, myth-shattering exposé, psychiatrist Peter R. Breggin, M.D., breaks through the hype and false promises surrounding the "New Psychiatry" and shows how dangerous, even potentially brain-damaging, many of its drugs and treatments are. He asserts that: psychiatric drugs are spreading an epidemic of long-term brain damage; mental "illnesses" like schizophrenia, depression, and anxiety disorder have never been proven to be genetic or even physical in origin, but are under the jurisdiction of medical doctors; millions of schoolchildren, housewives, elderly people, and others are labeled with medical diagnoses and treated with authoritarian interventions, rather than being patiently listened to, understood, and helped.
Toxic Psychiatry sounds a passionate, much-needed wake-up call for everyone who plays a part, active or passive, in America's ever-increasing dependence on harmful psychiatric drugs."
Nouse näille murtuneille siiville, Skitsofrenia, Dokumentti, Toipuminen ilman lääkkeitä (Finnish)
https://www.youtube.com/watch?v=rX2iO1-oqeU
"Published on Apr 8, 2014
http://www.wildtruth.net/dvdsub/fi ••• "Nouse näille murtuneille siiville" on 75 minuuttia pitkä dokumenttielokuva skitsofreniasta paranemisesta ilman lääkkeitä. Dokumentti kertoo Joanne Greenbergistä ("En luvannut sinulle ruusutarhaa" - bestsellerkirjan kirjoittajasta), joka on ollut toipuneena yli 50 vuotta sekä Catherine Penneystä, joka on ollut toipuneena yli 30 vuotta. Haastateltavina Peter Breggin, Robert Whitaker ja Bertram Karon."
Kaikkea hyvää teille molemmille.
Arvaamattomuus on totta kai pelottavaa ja joka tapauksessa eteen tulee aika, jolloin pojan on saatava muita ihmisiä huolehtijoikseen, kuin te vanhemmat.
Tiedätkö onko paikkakunnalla jotakin tuettua asuntolaa tai ns. kuntoutuskotia? Kunnallinen hoitotaho tietää näistä ja jos olsin asemassanne, ottaisin sinne yhteyttä, että näitä asioita on nyt syytä miettiä.
Poika ei taida pärjätä yksin, mutta ei tarvitsisi ehkä muuta tukea, kuin saatavilla olevaa henkilökuntaa. Mielenterveyskuntoutujien asuntoloissa usein on yksi tai kaksi hoitajaa paikalla; huolehtivat lääkkeiden otot ja joistakin käytännön asioista. Oma huone ja sopivasti kuitenkin myös itsenäisyyttä.
Toivottavasti asiat järjestyvät.
Kuntoutuskodissa ei välttämättä saa omaa huonetta, vaan huone pitää jakaa 1-2 muun kuntoutujan kanssa. Yöhoitajaa ei ole kuin niissä kuntoutuskodeissa, jotka on tarkoitettu vakavasti sairaille skitsofreenikoille, "kevyt" / "normaali" skitsofrenia ei riitä. Päiväsaikaan kuntouskodeissa käy ohjaajia, jotka järjestävät kuntoutujille ryhmätapaamisia, ulkoilua, ruuanlaittoa ja siivousta. Kotityöt hoidetaan yleensä listan mukaan, jokaiselle nakitetaan tietyt hommat vuorollaan. Kuntouskotien asukkaat itse usein valittavat, että sairauden kanssa pärjääminen ja ohjaajien kotityö- ym. vaatimusten täyttäminen kuormittavat heitä varsin paljon. Osa kuntoutujista myös viihtyy kuntoutuskodeissa. Ymmärsin kuitenkin, että pojallanne on hyviä kausia, mutta nyt vain on huono jakso ja olisi sairaalahoidon paikka, jos sinne vain otettaisiin sisään.
Tuon ikäinen ihminen, sanotaan 20-30v lääkkeitä syönyt, ei ole kyllä mikään kuntoutuja, koska koko ajan se vaa huonommaksi menee ku lääkkeet tuhoo aivoja. Sama kun sanoisit että alzheimer-kuntoutuja. :D
Olet ihan oikeassa. Kuntoutujaksi kuitenkin sanotaankin nykyään myös kroonikoita. Se on sitä sanoilla kaunistelua, jota psykiatria on täynnä.
Ja muukin terveydenhoito. Meillä päin ei enää ole edes terveyskeskuksia (miksi "terveys", kun sairauksiahan niissä pitäisi hoitaa), vaan hyvinvointiasemia!! Ihan kuin hyvinvointia pitäisi hoitaa.
Kaulimella päähän. Vähän vitsinä tuli mieleen tämä "tekniikka" kun muistin miten omalla äitimuorilla oli tapana välillä komennella, se ihan tuntui hyvältä koska sen kyllä tunnistaa huithapelipoika aina oikeutetuksi.
Neuroleptit vie ihmiseltä kykyä kontrolloida omia tunteitaan ja myös heikentävät esimerkiksi silmien tappisolujen kykyä havaita tuttuja asioita ympäristöstään esimerkiksi läheisten hahmotus tuttuna henkilönä vaikeutui
Voi vittu mikä neropatti!
Koska kuvauksesi perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä, suosittelen sinua ottamaan yhteys poikasi hoitavaa lääkäriin. Ilmeisesti poikasi ei ole psykoottinen, koska sairaalassa ei tehty tahdosta riippumatonta hoitopäätöstä. Myös skitsofreniaa sairastavat ihmiset voivat käyttäytyä huonosti ja silloin oikea osoite on poliisi.