Sinä unohdat minut, minä unohdan sinut.
Aikanaan kaikki unohtuu
kuulostaahyvälle
2470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei todellakaan kuulosta!
sinähän ite tosa yhessä ketjussa juuräsken mainitsit että hän on sinulle kuollut !!
Unohtaminen on armeliasta jos vaihtoehtona on jatkuva kaipaus.
Mutta asian painaa sydämen syvyyksiin, väliin tullut liikaa.
Ehkä kyseessä on molemminpuolinen erehtyminen ihmisessä.
Kovinpa oli vähäpätöinen ihminen jos unohtaa.
joten älä tee omia johtopäätöksiä tyhjästä.
Luehan vastauksen nimimerkki, siinä sanottiin asia selvästi. Älkää pitäkö niin kiirettä märehtimisenne kanssa että ette ehdi tajuta mitä on kirjoitettu.
Kukas sinä nyt olitkaan.
Omalleni, vaikka emme asuisi yhdessä ei se tarkoita sitä, että unohdan sinut pysyvästi, voihan sinua rakastaa silti eli välittää, mutta pienen matkan päästä. Eihän se ole keneltäkään pois, jos välittää toisesta. Mieluummin välittäminen kuin välinpitämättömyys ja katkeruus. Ei omaa rakasta pysty unohtamaan, se kulkee koko elämän muistoissa.
Mä kyllä toivoisin että entinen jo vaikka ihastuisi johonkin uuteen. Tai ehkä jo onkin, en tiedä. En pidä ajatuksesta ettei unohtais mua. Haluan jo olla yhdentekevä hänelle kuten hänkin mulle, tuntematon.
Jäi eilinen jo taa.
En saata tietää tulevaa,
mut’ mitä kanssas’ koin ei ole kauniimpaa.
Jos edes jotenkin
sen esiin tuoda osaisin,
mä kuinka todella sua paljon rakastin.
Kuin joutsenlaulu iltamme on viimeinen,
vain hetken soi tuo sävel särkyen.
Kuin joutsenlaulu aika yhteinen
jo päättyy näin.
Sua kaipaan niin,
mun ystäväin.
Nyt muistot tästä jää,
mut’ pian nekin häviää,
kun uudet päivät kaiken menneen himmentää.
Niin ainutkertainen
on joka hetki tiedän sen,
ja mekin hymyilemme jälkeen kyynelten.
Kuin joutsenlaulu iltamme on viimeinen,
vain hetken soi tuo sävel särkyen.
Kuin joutsenlaulu aika yhteinen
jo päättyy näin.
Sua kaipaan niin,
mun ystäväin.
Kuin joutsenlaulu iltamme on viimeinen,
vain hetken soi tuo sävel särkyen.
Kuin joutsenlaulu aika yhteinen
jo päättyy näin.
Sua kaipaan niin,
mun ystäväin.
Nyt näyttää kyllä vahvasti siltä etten milloinkaan häntä voi unohtaa. Niin on vahvasti syöpynyt minun sydämmeeni ja höttö päähäni:) Enkä kyllä haluakkaan unohtaa, menis liian hyvät muistot hukkaan!
Höpö höpö. Ihminen, josta joskus on välittänyt tai on ollut kiinnostunut, ei unohdu koskaan. Ei koskaan!
Sinun on helppo unohtaa, koska tunne ei ollut molemminpuolinen. Minulle kyyneleitä, mutta oma vika.......
Toivon ettet unohdu. Haluaisin saada lisääkin muistettavaa sinusta.
Minusta ei kuulostanut hyvältä. Minusta on niin, että jos välität jostain ihmisestä oikeasti, niin häntä ei kyllä unohda.
Ahdistaa :( Mutta heti, kun jokin joskus muistuttaa sinun olleen olemassa, tunnen lämpöä siitä, että kohtasin sinunlaisesi miehen. olisipa asiat toisin, että minulla olisi ollut edes mahdollisuus. meitä ei ollut tarkoitettu yhteen. yritän nyt keskittyä olennaiseen eli mahdollisiin asioihin. Haaveet ovat haaveita. Kaikkea hyvää sinulle :)
Niin luulin minäkin aikoinaan..Tässä,tänään ja nyt,vanhempana ja viisastuneena,voin sanoa,ettei unohdu koska aikaa vierinyt valtavasti ja ei sitten mitään edistystä unohduksen tiellä.Ikävä on ja pysyy ihan joka solussa,pitänee vain hyväksyä se osaksi omaa elämää.
Aina ei "aika kultaa muistoja", niitä pieniä hetkiäkään.
JOS vielä joku jäi vaivaan,vastaan huomenna täällä sulle.Ettei jää mitään taas kesken tai hampaankoloon,eikö niin..Että ollaan sujut.En ole tänne kirjoitellut,en juuri käynytkään,käytän kyllä tunnitetta jos jotain.
Minä en tule unohtamaan sinua. Sinä olit joskus minulle kaikki kaikessa, sellainen ei unohdu. Naiselle.
Enkä minä sinua..miehelle.
Näin se on, rakkaus ei unohdu, elämä jatkuu! Joskus mietin miksi kaikki jäi selvittämättä! Voiko olla että hänellä ei ollut tarpeeksi tunteita! Itse väistin, olin kertomatta, olin hilja - mutta välitin/ välitän silti! Ymmärrän nyt, että häntä ei kiinnostanut!
Jos kokoaa kaiken yhteen,näkee,mahdottomuuden.Mitään en minä eläissäni niin halunnut ja rakastanut,kuin häntä.Lapsiani tietenkin kyllä.Aikakin sen jo kertoo.