kamala juhlapäivä. *huoh* Rankalle se ottaa kun aina on käynnyt mutsin luona jouluna syömässä jne, mutta ei enää, enää ikinä. Siskoni vain 12 -vuotias kärsiii varmasti eniten tästä tilanteesta. Syöpä tuo katala tauti joka tuli väliimme ja riisti lapsilta äidin. Tuo katala tauti pilasi aivan kaiken. Eilen nukkui ihana äitimme pois.. Mutta joulua tuskin meidän "perheessämme" vietetään enää.. Isääkään emme ole moneen moneen vuoteen nähneet..
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa suruusi. Älä ole surullinen niistä päivistä, mitä et enää äitisi kanssa koe, vaan iloitse niistä menneistä, hyvistä hetkistä, joita teillä on ollut. Aika kultaa muistot...
Toivotan Sinulle ja Sisarellesi Rauhallista ja Hyvää Joulua ! Olkaa toistenne tukena näinä vaikeina hetkinä.
Kaikkea hyvää jatkossa ja Jumalan siunausta uudelle alkavalle vuodelle 2005!
Ei varmasti ole teillä helppoa. Mutta eikö sinusta tunnut että nyt sinun olisi otettava ohjat käsiin ja järjestettävä siskollesi joulu, ehkä vähän saisit joulutunnelmaan itsellesikin?
Nyt ei saa "pysähtyä". Voimia!