Luovuin koirastani ja sain löydettyä sille uuden, hyvän kodin. Syynä luopumiseen oli migreenin sairastaminen. Koiran hankittuani pentuna 4 vuotta sitten minulla ei vielä ollut terveyshaittoja koiran kanssa elämiselle, mutta lähivuosina migreenini on pahentunut niin paljon, että suunnilleen joka toinen päivä minulla on niin kova päänsärky aamuisin, etten pysty lenkityttämään koiraani pahentamatta samalla päänsärkyäni. Särkylääkkeet helpottavat oloani, mutta vasta iltapäiviin mennessä, enkä siinä välissä pysty touhuamaan koirani kanssa lähes mitään, vaan on pakko vain levätä ja varrota särkylääkkeiden tepsivän. Eikä minulla ole varaa ostaa jätkuvasti särkylääkkeitä, vaan on pakko väliin levätä koko päivä ja kestettävä päänsärkyä. Hermot menivät jätkuviin migreenikohtauksiin ja oli pakko saada rauha elämään, eli etsiä koiralleni uusi koti. Olen työtön ja sairauslomalla. Koirani oli 4-vuotias suomenlapinkoira narttu ja todella kiltti, joten uuden kodin löytäminen sille ei ollut vaikeaa. Nyt lääkärit koittavat löytää minulle oikeaa lääkitystä migreeniini, jotta olo joskus taas helpottuisi ja voisin taas elää ihan rennosti, mutta vielä lääkekokeilut eivät ole tuottaneet tulosta, vaikka niitä on jo kauan vaihdeltu. Teinkö oikean ratkaisun vai onko syytä katua?
Luovuinko riittävin perustein koirastani?
migreeninvanki
1190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Teit oikean ratkaisun ja älä syytä itseäsi siittä, että jouduit antamaan koiran pois, koska et selvästikkään olisi pystynyt antamaan koiralle sitä mitä se tarvitsi oman sairautesi takia. Minusta ainakin tuo oli oikea päätös ja paljon parempi syy kuin monilla muilla koiran luopumiseen.
Riittävä peruste luopua koirasta on silloin, kun ei kykene koiralle antamaan sitä mitä se vaatii. Sinä et pystynyt, joten teit aivan oikein. Älä turhaan syytä itseäsi tai murehdi päätöstäsi. Ajattelit fiksusti.
Kiitos kommenteistanne, jotka saivat itsetuntoni hiukan kohoamaan :-) Ikävä koiraani kohtaan on kova, mutta kun ei pystynyt, niin ei pystynyt :-( Toivottavasti joskus paranen.
Oli oikea valinta, kun huomasit ettet jaksa/pysty koiran kanssa tarpeeksi liikkumaan.
Eli turha katua.
Ihmisen ei tarvitse perustella koirasta luopumistaan. Suomalainen lainsäädäntökin sallii oman koiran tappamisen kunhan sen tekee kivuttomasti esim. ampumalla päähän.
Voi kunpa se sallisi myös idioottien tappamisen kunhan sen tekee kivuttomasti esim. ampumalla päähän.
Miksi? Onko elämäsi niin tuskallista?
Kyllä elämä on aika tuskallista siinä vaiheessa kun sinä myrkytät toisen koiran, mutta yleensä siinä vaiheessa saattekin omankädenoikeudesta takaisin. Onko elämäsi niin tuskallista, että tapat eläimiä vihasi tähden? Sairasta.
Fiksusti toimittu ap:lta. Hyvätapaisen koiran kodinvaihtoa on turha dramatisoida; luultavasti kaikki kolme tahoa ovat hyötyneet ratkaisusta.
Olis pitäny 4 vuotta sitten miettiä onko tosiaan koiranpitämiseen OIKEASTI edellytyksiä ja (oikeaa) halua. Siinä mielessä voit katua. Tuurilla näytti löytyvän kamulle uusi koti. Migreeni koirasta luopumisen syynä, enpä ole moista kuullu hah!
Mutta elämä voi yllättää ja siinä 4 vuodessakin tapahtua ja tulla kaikenlaista. Elämää ei voi ennustaa.