Tämä varmaan ansaitsee oman viestiketjun, kun asioista on niin paljon sekaannusta.
Asuntohintojen kuplasta (ja hinnoista yleensä) puhuttaessa vertaillaan asuntojen reaalihintoja. Tässä tulee usein turhaa kiistelyä, koska käsitteet menevät sekaisin. Asuntojen reaalihintoja eri aikakausina voidaan verrata ainakin kahdella eri tavalla:
1) Reaalihinta elinkustannuksiin nähden. Tästä kärjistettynä esimerkkinä: Jos viisi vuotta sitten pystyi vaihtamaan omakotitalon miljoonaan kiloon perunaa ja omakotitalojen reaalihinnat elinkustannuksiin nähden ovat nousseet 50%, niin samaiseen taloon tarvitaan nyt 1,5 miljoonaa kiloa perunaa.
2) Reaalihinta ansiotasoon nähden. Tästä taas esimerkkinä: Jos viisi vuotta sitten pystyi ostamaan neliömetrin omakotitalosta kuukauden palkalla ja omakotitalojen reaalihinnat ansiotasoon nähden ovat nousseet 50%, niin nyt neliömetrin omakotitalosta saa 1,5 kuukauden palkalla.
Ihmisten ansiotaso nousee yleensä eri vauhtia kuin elinkustannukset. Viimeiset n vuotta ansiotaso on noussut nopeammin kuin elinkustannukset. Ihmiset ovat siis keskimäärin vaurastuneet.
Allaoleva linkki on ollut aiemminkin palstalla. Se ansaitsee tulla julkaistuksi uudelleenkin täällä. Tuolta näkee hyvin, miten asuntojen reaalihinnat elinkustannusten suhteen ovat 90 luvun huipun tienoilla, mutta ansiotasoon suhteutettuna asuntojen reaalihinnat ovat vielä kaukana 90 luvun huipuista. Itse asiassa parina viime vuotena asuntojen hintakäyrät ovat aika tasatahtia menneet ansiotason nousun kanssa.
http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2004/03/ashi_2004_03_2004-10-29_kat_001.pdf
Asuntohintojen kuplasta (ja hinnoista yleensä) puhuttaessa vertaillaan asuntojen reaalihintoja. Tässä tulee usein turhaa kiistelyä, koska käsitteet menevät sekaisin. Asuntojen reaalihintoja eri aikakausina voidaan verrata ainakin kahdella eri tavalla:
1) Reaalihinta elinkustannuksiin nähden. Tästä kärjistettynä esimerkkinä: Jos viisi vuotta sitten pystyi vaihtamaan omakotitalon miljoonaan kiloon perunaa ja omakotitalojen reaalihinnat elinkustannuksiin nähden ovat nousseet 50%, niin samaiseen taloon tarvitaan nyt 1,5 miljoonaa kiloa perunaa.
2) Reaalihinta ansiotasoon nähden. Tästä taas esimerkkinä: Jos viisi vuotta sitten pystyi ostamaan neliömetrin omakotitalosta kuukauden palkalla ja omakotitalojen reaalihinnat ansiotasoon nähden ovat nousseet 50%, niin nyt neliömetrin omakotitalosta saa 1,5 kuukauden palkalla.
Ihmisten ansiotaso nousee yleensä eri vauhtia kuin elinkustannukset. Viimeiset n vuotta ansiotaso on noussut nopeammin kuin elinkustannukset. Ihmiset ovat siis keskimäärin vaurastuneet.
Allaoleva linkki on ollut aiemminkin palstalla. Se ansaitsee tulla julkaistuksi uudelleenkin täällä. Tuolta näkee hyvin, miten asuntojen reaalihinnat elinkustannusten suhteen ovat 90 luvun huipun tienoilla, mutta ansiotasoon suhteutettuna asuntojen reaalihinnat ovat vielä kaukana 90 luvun huipuista. Itse asiassa parina viime vuotena asuntojen hintakäyrät ovat aika tasatahtia menneet ansiotason nousun kanssa.
http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2004/03/ashi_2004_03_2004-10-29_kat_001.pdf
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pitäisikö todella nousevan ansiotason antaa valua asuntojen hintoihin. Eihän siinä elintaso nouse sitten yhtään ?
Asuntojen hinnat ovat nousseet ja niin kaikki muukin. Tuolta näkee että sama raha menee kuin ennenkin, mutta asuntojen hinnat ovat 30% alempana kuin 1990. Sama raha menee vaikka asunnot ovatkin helvempia, koska yleinen hintataso on noussut. Loput tuosta 30% menee siis kahviin ruokaan ja autoiluun. Muunmuassa.
Tilasto oli oikein hyvä. Ansaitsee kyllä huomiota.
Jumalavita tää on kyllä ihme palsta, kun täällä jaksetaan tätä samaa pyörän uudelleenkeksimistä viikosta toiseen! Tuoreita/omia/järkeviä ajatuksia ilmaantuu ehkä kerran kuukaudessa.
Näitä pölhöjä pitää sitten fiksumpien täältä kommentoida. Hullua.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kokonaan toinen kysymys
kuitenkin on, mikä on asuntojen pitkän aikavälin tasopainotilataso. Se ei mitä ilmeisimmink
ään ole vuoden 1990-luvun vaihteessa vallinnut hintataso.
tuosta pitää kuitenkin huomioida, että nyt ei olla lähelläkään vielä tuota 90-luvun vaihteen hintatasoa. Eikä käyrien perusteella olla sinne menossakaan.
Jos hinnat nousevat, niin nousevatko elinkustannuksiin verrannolliset reaalihinnat vai ansiotasoon verrannolliset reaalihinnat. Viime vuosien perusteella voitaisiinkin varmaankin olettaa, että nyt ollaan ansiotasoon nähden lähellä tasapainotilatasoa asuntojen hinnoissa. Hinnat tullevat siis nousemaan suunnilleen samaa tahtia kuin ansiotasoindeksi.
Yleisen elinkustannustason nousua ei kuitenkaan ole nähtävillä, joten vaikka asuntojen hinnat nousevat, palkoista menee sama prosentuaalinen osuus asumiskustannuksiin myös lähitulevaisuudessa. Muut elinkustannukset tulevat kuitenkin nousemaan hitaammin kuin ansiotaso, joten ihmisten vauraus kasvaa edelleen, vaikka asuntojen hinnat nousevatkin.
Tämä ei varmaan tullut kenellekään yllätyksenä.
taida oikein kauppa käydä, ikävää...
kun ei ole mitään myytävääkään. Kauppatieteen opiskelijana minua kiinnostaa näissä keskusteluissa lähinnä kansantalouden teoreettinen viitekehys. Siksi päätin puuttua tuohon tulkintaan hintojen tasapainotasosta.
Tekstisi olikin sen verran teoreettista että ei tuota olisi varmaan keskiverto välittäjä osannut kirjoittaakaan. Onnea opiskeluun, vilpittömästi.