Kirjoitin sulle kirjeen

En tule ikinä antamaan sitä. Se torppais koko mun uskon tulevaisuuteen. Ja siihen, että ehkä sekin päivä tulee kun puhumme toisillemme. Paljon en sen uskon varaan enää elämässäni laita, pienen sivujuonteen vain säilytän. Kuin pitkän romaanin jälkipuheeksi.
10<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

PULLOpostiois vähän höllempi vaihtoehto.

Äänestä

Minäkin kirjoitin eräälle kirjeen viime syksynä. En saanut mahdollisuutta antaa sitä. En saa mahdollisuutta. Tallessa se on edelleen.

Voisin hävittää sen.

Äänestä

Jos sinulla ei ole mitään positiivista sanottavaa niin ei kiinnosta kirjeesi, en haluakaan sitä edes.

Äänestä

Postimiehet lakkoilee kyllä tosiaan

Äänestä

Minä kirjoitin hänelle aika monta aikoinaan.

Nyt kirjoittaisin enää vain ne kolme sanaa..

..aina.

Kunpa olisit elämässäni. Rakkain.

Äänestä

uskoa tulevaisuuteen ei oo senkään vertaa.. sä et näe että mä en vaan kestä enää tätä että näkisin eteenpäin ja jotain valoa siellä.. sä et ymmärrä että mä en voi kertoa sulle täällä kovin mitään. Toivoisin että joskus ymmärtäisit ja voisin sinulle kertoa jos vain näkisin että sellainen millään helvetinvitunperkeleellä olisi joskus mahdollista!

Äänestä
  • Kyllä se tuolla tyylillä selvenee. Huudat vaan, niin saatan huomata

    Äänestä

  • Jokainen ymmärtää ettei täällä kannata mitään kertoa. Mutta kun ei muuallakaan... Niin sit on asiat huonosti. Oletko varma ettet missään pysty. Vai ettet vain halua.

    Äänestä

  • kiroiletkuinmä kirjoitti:

    Jokainen ymmärtää ettei täällä kannata mitään kertoa. Mutta kun ei muuallakaan... Niin sit on asiat huonosti. Oletko varma ettet missään pysty. Vai ettet vain halua.

    Muualla kertoisin heti kaiken mutta en vain tiedä miten se muualla tapahtuisi. Epätietoisuis tulevasta on repii rikki päivä päiväntä. Miten voin ilmaista nyt taaskaan mitään...kun en näe sitä miten me voidaan päästä sinne puhe väleihin?? Jos sellainen on mahdollista ja minä en sitä oivalla niin voitko auttaa siinä?

    Äänestä

Kirje on käynyt mullakin mielessä, mutta torpedoin ajatuksen ennenkuin siivet sai. Äh tänään nyt oli tämmönen päivä, huomenna kaikki taas ok :) ja mä mietin et mitä hullua mä taas. Pakko mennä nukkumaan. Hänelle ajatuksin sievin unten maille nyt mielin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


TuleekohanSePäivä__ kirjoitti:

En tule ikinä antamaan sitä. Se torppais koko mun uskon tulevaisuuteen. Ja siihen, että ehkä sekin päivä tulee kun puhumme toisillemme. Paljon en sen uskon varaan enää elämässäni laita, pienen sivujuonteen vain säilytän. Kuin pitkän romaanin jälkipuheeksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu