Kuuntelen, ja samalla ajattelen pois tieltä tätä yötä. Ajattelen sinua ja vuosientakaisia. Ilmanaikuisia.
Lähinnä sitä, että sait mut tuntemaan itseni erityisen hyväksi. Harmi, että se kaikki järjettömän hyvä kanssasi tapahtui silloin, kun en ollut siihen mitenkään valmis. Heitin menemään hyviä asioita ihan niin kuin niillä ei olisi ollut mitään arvoa.
Olihan niillä, ja huomasin sen vasta, kun olit jo mennyt. Luultavasti olisit mennyt joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, ei minusta olisi ollut sinua pitämään. Kirpaisi siis vähemmän, kun uskotteli itselleenkin, ettei sillä ole merkitystä.
Sitäpaitsi, et sinä istuisi pitämässä kädestä, kun minua pelottaa. Sinun kanssasi pitäisi olla vahvempi, enkä aina jaksaisi. En ehkä ollenkaan jaksaisi.
Siis hyvä näin. Että muistan, miten sinun huomiosi hiveli, ja että sitä ei olisi voinut jatkua ikuisesti. Nyt kuuntelen vielä ikiaikaisen suosikkibändini seitsemännen kokopitkän studioalbumin kymmenennen kappaleen ja yritän nukkua.
Ps. Anteeksi, että en tajunnut silloin omalta osaltani pitää sinusta huolta, kun sitä tarvitsit. Toivottavasti kaikki nyt paremmin!
Lähinnä sitä, että sait mut tuntemaan itseni erityisen hyväksi. Harmi, että se kaikki järjettömän hyvä kanssasi tapahtui silloin, kun en ollut siihen mitenkään valmis. Heitin menemään hyviä asioita ihan niin kuin niillä ei olisi ollut mitään arvoa.
Olihan niillä, ja huomasin sen vasta, kun olit jo mennyt. Luultavasti olisit mennyt joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, ei minusta olisi ollut sinua pitämään. Kirpaisi siis vähemmän, kun uskotteli itselleenkin, ettei sillä ole merkitystä.
Sitäpaitsi, et sinä istuisi pitämässä kädestä, kun minua pelottaa. Sinun kanssasi pitäisi olla vahvempi, enkä aina jaksaisi. En ehkä ollenkaan jaksaisi.
Siis hyvä näin. Että muistan, miten sinun huomiosi hiveli, ja että sitä ei olisi voinut jatkua ikuisesti. Nyt kuuntelen vielä ikiaikaisen suosikkibändini seitsemännen kokopitkän studioalbumin kymmenennen kappaleen ja yritän nukkua.
Ps. Anteeksi, että en tajunnut silloin omalta osaltani pitää sinusta huolta, kun sitä tarvitsit. Toivottavasti kaikki nyt paremmin!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kiitos. Tarvitsin tätä. Tarvitsin kuulla tämän. Voisit olla hän. Kirjoitankin tämän niin kuin hänelle.
En koskaan tiennyt, mitä hait minusta. Ehkä jotain apua ja helpotusta oloosi, ehkä et sitäkään. Tunsin usein halua "hoitaa" sinua, nähdä huolten ja sen ainaisen surumielisyyden katoavan. Olit niin surumielinen kaiken sen huumorin ja leikkimielisyyden takana. Se riipaisi minua. Riipaisi katsoa sinua siitä läheltä.
Kirjoitat realistisesti. Ehkä sinun oli helpompi saada se hellyys ja huolenpito niin kuin sait. En koskaan ymmärtänyt sitä, miksi tunsin niin pakottavaa halua päästä lähellesi siinä tilanteessa. Se sattui, kun huomasin sinun tehneen päätöksesi. Olit sulkenut sydämesi ja se kaikki muu siinä ohella tuntui todella pahalta. Kontrastina koin kuitenkin niin syvää ihastumista edelleen sinuun, etten välittänyt niistä asioista. Näin vain sinut.
Ikävä jos koet kaiken olleen ilmanaikuista... Se satuttaa minua, mutta ehkä se sana on oikea. Olit kuin haavoitettu lapsi ilman aikuista. Mitä sinulle oli tapahtunut ja miksi? Mietin sitä välillä. Halusin niin paljon antaa mahdollisuuden itselleni ja meille. Meille -sanaa on vaikea käyttää, koska en lopulta tiennyt, kenen kanssa onnellisuus olisi ollut toiveissasi muodossa meille.
Halusin siis antaa ja saada mahdollisuuden rakastaa sinua. Se lipui silmieni editse sivu suun. En ollut onnellinen silloin. En tiedä, miksi näin mahdollisuuden onneen siinä hetkessä kaiken mahdottomuuden keskellä. En kai ole syntynyt onnellisten tähtien alla, kun en saanut onnellisesti rakastaa, olisin rakastanut sinua niin paljon. Olisin halunnut osoittaa sen sinulle monin tavoin. Olisin halunnut.
Mikään kirjoitus täällä ei varmaan koskaan ole koskettanut minua yhtä paljon kuin aloitus ja vastauksesi.
En osaa sanoa sopivatko ne minullekin. Ehkä jotenkin. Jossain kohti enemmän. Muistot.
Ilmanaikuista on ajatella menneitä. Menneet eivät olleet ilmanaikuisia, ainakaan silloin kun ne eivät olleet menneitä. Nykyään niiden pitäisi jo olla. Vaan kukapa ei elämässä joskus katuisi niin tehtyjä kuin tekemättömiä. Ehkä ei siis ilmanaikuisia ajatuksia sittenkään...
Toiset ryntäilevät elämässä enemmän mutkaisia sivupolkuja kuin toiset, ihan omasta tahdostaan. Yleensä siksi, että ovat niin tottuneet tekemään, jonkun toisen neuvosta tai pakosta, kun eivät ole olleet vielä suunnistustaitoisia. Kun sieltä polulta, metsästä, hämärästä, yht'äkkiä pulahtaa vilkkaalle tielle, voi olla vaikea välttää kolhuja.
Niin, niin minäkin kirjoitin tähän, kuin hän olisi minulle vastannut. Se voisi olla niin, ja olkoon niin, kun liian tarkat yksityiskohdat eivät sotke vaikutelmaa.
Tärkeintä on, että voi perustella tapahtuneen itselleen. Vaikka kaipaa jotakin, on pystyttävä riittävän tarkasti arvioimaan vaihtoehtoinen todellisuus. Se, jossa ei tarvitsisi kaivata. Näen siinä todellisuudessa näkemyseroja, persoonallisuuseroja ja erilaisia resursseja. Niistä voisi rakentaa, mutta palojen yhteensovittamiseksi tarvittaisiin vaivaa ja pitävää laastia.
Mutta aina kun olen elänyt jotakin elämänvaihetta, minulla on ollut visio. Silloin, kun olit ajankohtainen, se visio koski meitä: Sinua ja minua.
minä löysin sinut metsästä nukkumasta, annoin sinulle toivon kipinän, jotta herättyäsi löytäisi pois pimeydestä: mitä muuta edes tarvitset? nyt kaikki laulut kertovat meidän tarinaamme ikuisesti
kun toista ei huomioi vaan jätetään heitteille, lienee teidän miesten tapa aika pitkälle, olette itseriittoisia ettekä osaa ajatella toista ollenkaan.
lopuksi, ps. kun en pitänyt huolta. nykyihminen ( osa ) on tällaisia.
Kyllä nykyihminenkin ajattelee kanssaihmisiään, pitää huolta, mutta jos omat jalat ovat polvia myöten juoksuhiekassa, niin on vaikea vetää ketään muuta kiinteälle alustalle.
menemään jos kuitenkin haluaa takas.
Ei kaikki kaipaaminen ole pahasta, eikä kaiken takaisin haluamisen pidä johtaa siihen, että kaivattu tulisi takaisin.
Jos ajattelee menneitä selvemmiksi, voi hetkeksi saadakin jotakin takaisin. Kun voi katsoa omia tekojaan hyväksyvämmin, ne hyvät muistot eivät peity häpeän, katumuksen ja epätietoisuuden sumuun.
suora lainaus itseltäsi x> kunhan kusetan takaisin. potut pottuina.0Äänestä
Saattaisin tullakin jos oikea pyytäisi.
Täällä sitä tiedetään millaisia toiset luultavasti ovat.