ETA-kokeet katoavat 2016

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_22 2015.aspx

Lakimuutokset tiivistetysti niille jotka eivät jaksa lukea koko tekstiä:

1. Uutta lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta ei enää sovelleta aloilla jotka edellyttävät oikeustieteellistä tutkintoa. Sen sijaan näihin aloihin sovelletaan ulkomaanopintolakia.

2. Edellisen johdosta ETA-kokeet katoavat, joten niitä ei enää tarvitse tehdä jos OPH ei ole niitä ehtinyt määrätä.

3. Ulkomaanopintolain mukaan hakija voidaan määrätä suorittamaan enintään kolmasosa tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuden laajuudesta. Lisätyöt eivät siis katoa ulkomailla opiskelleen oikkarin osalta mihinkään.

4. Tuomariksi ei voida enää nimittää jollei ole suorittanut tutkintoaan Suomessa. Lisäopinnot eivätkä ETA-kokeet korvaa tätä puutetta. Asianajajaksi voit silti päästä.

Kandille täydentäviä opintoja on siis tiedossa maksimissaan 60 op ja maisterille 40 op, yhteensä 100 op. Karkeasti ottaen 1,5 vuoden täysipäiväiset opinnot. Ei ole vielä tiedossa miten yliopistot aikovat tarjota opetusta ja kuinka monelle on tilaa.
Ilmoita


23 Vastausta

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.


Laki on menossa odotetusti läpi marginaalisin muutoksin. Kehitystä voi seurata ketjun ensimmäisessä viestissä olevasta linkistä. Kelpoisuuskokeet suoritettava 31.12.2018 mennessä. Korvaavista lisäopinnoista ei ole vielä julkista tietoa.

2 § Soveltamisalan rajaus

Tätä lakia ei sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, jos sen kohteena olevaan virkaan tai tehtävään on säädetty kelpoisuusvaatimukseksi oikeustieteellisen alan koulutus. Lakia ei myöskään sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka koskee poliisin, Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien virkaa tai tehtävää.
Ilmoita
Onko käsitystä miten nuo ETA-väylät jatkossa, kun ETA-kokeet katoavat?
2 VASTAUSTA:
Homma menee tulevaisuudessa ilmeisesti seuraavasti:

-Opetushallitus tekee päätöksen perustuen lakiin ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860531)

-Opetushallitus määrää täydentäviä opintoja valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (luonnos)

Asetusluonnoksen oleellinen pykälä:

2 § Täydentävät opinnot
Rinnastamispäätöksessä voidaan edellyttää Suomessa suoritettavia täydentäviä korkeakouluopintoja:
1) enintään kolmasosa tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuden laajuudesta, kun ulkomainen korkeakoulututkinto rinnastetaan tiettyyn, nimeltä mainittavaan Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon;
2) enintään puolet Suomessa suoritettavan opintosuorituksen laajuudesta, kun ulkomailla suoritettu korkeakoulun opintosuoritus rinnastetaan Suomessa suoritettavaan tiettyyn korkeakoulun opintosuoritukseen.

-Todennäköisesti OPH määrää suoritettavaksi suppeat opinnot samoista aiheista joita kelpoisuuskokeet ovat käsittäneet.

-ETA-kelpoisuuskokeiden laajuus on nykyään suunnilleen 30 EAP, mutta uuden lain perusteella opintoja voisi määrätä enemmänkin (60 EAP kanditasolle ja 40 EAP maisteritasolle). Nämä opinnot olisivat maksullisia, mutta hintakatto olisi 1000 euroa (nykyisen 500 euron sijaan mitä ETA-kokeista voi joutua maksamaan).

-Yliopistoja ei varmaankaan kiinnosta järjestää ikuisesti puoli-ilmaisia opintoja jotka kuormittavat niiden resursseja. Onko sitten tarkoitus määrätä samoja aineita joita tutkinto-opiskelijat suorittavat vai laatia jokin spesifinen opintopaketti ulkkareille joka toteutetaan (ja ilmeisesti suoritetaan) sitten vasemmalla kädellä?

ETA-kelpoisuuskokeista ei ole saanut mitään opintosuorituksia vaikka ne edellyttävät ihan oikeasti opiskelemista. Tiedä sitten, saako määrättävistä lisäopinnoista opintopisteitä vai ei. Jos saa, niin niitä ei todennäköisesti pääse hyödyntämään missään suomalaisessa tutkintoon johtavassa opinto-ohjelmassa.

Tammi-helmikuussa pitäisi olla jo jonkinlaista infoa.
herää kysymys, että miten tiedekunnilla piisaa resursseja moiseen täydentävien opintojen valloitukseen? etenkin samaan aikaan kun yliopistoilta leikataan, eihän tuo ole tiedekunnan eikä varsinkaan opiskelijan etu

kyllä täydentävistä opinnoista saa opintopisteitä, mutta ei niitä varmasti hyväkslueta suomalaiseen maisteriin (jos siis pääsee eta-väylältä tm:ää suorittaan), koska nehän kuuluu suomen oikeusnotaariin (joka siis perusedellytyksenä).

tällä hetkellä on kova puhina päällä kun tallinnan yliopiston suomen oikeustieteellisen eta-aiheesta ei ole kuulemma hyväksytty ainoastaan velvari ja perusteet, vaikka porukka opiskelee joku 40 eap noita suomalaisii kurssei (http://law.tlu.ee/gb/43 ), tunnustus ei ole siis kovinkaan laaja - "noo hyväksyttiinpä jotain, mutta ei me sua pälkähästä päästetä"

suositus: hakekaa vaan suosiolla suomeen opiskeleen tallinnalaiset - sitten kun teil on otm taskussa, haette sitten lukeen kansainvälist lakii LLM:ään
+Lisää kommentti
Itsellä OPH:n hyväksymä ylempi korkeakoulututkinto oikeustieteellisestä (ulkomailla suoritettu), mutta eta-kokeita en vielä ole suorittanut. Mitä tapahtuu, jos en tee kokeita vuoteen 2018 mennessä? Koskeeko tällöinkin tuo uusi lainsäädäntö minua, vaikka minulle on määrätty vanhan lainsäädännön mukaan eta-kokeet? Minua ei oikeastaan haittaisi suorittaa opintokokonaisuuksia pienemmissä osissa (kuten oikkaritkin Suomessa voivat), sillä nyt ei vaativan työn ohella ole aikaa lukea eta-kokeisiin. :)
4 VASTAUSTA:
OPH voi tällä hetkellä rinnastaa hakemuksesta ulkomailla suoritetun oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon kahdella (tai teoriassa kolmella) tavalla:

1. Tutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon (esim. virkoja varten jotka edellyttävät pelkkää ylempää, muttei oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa)
2. Tutkinto rinnastetaan ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon ehdollisesti (=ETA-kokeet), sisältää myös kohdan 1. rinnastamisen
3. Tutkinto rinnastetaan ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon suoraan (ilmeisesti vain jos hakijalla on kertynyt tarpeeksi työkokemusta tai opintosuorituksia Suomesta ennen hakemuksen esittämistä)

Eli ennen kun tutkinto on rinnastettu oikeustieteelliseksi korkeakoulututkinnoksi, se luetaan Suomessa "pelkäksi" ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.

Tässä on kuitenkin yli 3 vuotta aikaa suorittaa vielä ETA-kokeita. Jos joku alue jää suorittamatta, tunnustamista pitää hakea ulkomaanopintolain perusteella. Olisi kuitenkin aiheellista olettaa, että OPH tulee huomioimaan jo suoritetut ETA-kokeet jollain tavalla yhteistyössä tiedekuntien kanssa määrättävien opintojen osalta.

ETA-kokeisiin valmistuminen vie oman aikansa, mutta ne ovat tehtävissä kyllä puolessakin vuodessa töiden ohella (kaikki 8 tenttiä). Edellyttää tietysti, että on lukenut vaadittavan kirjallisuuden. Lakikirjoista ei ole juuri käytännön hyötyä Helsingin ETA-kokeissa (pl. rikosoikeus). ETA-kokeiden arvosanoilla kun ei ole merkitystä, moni taitaa mennä sieltä mistä aita on matalin.
ETAkoneisto kirjoitti:
OPH voi tällä hetkellä rinnastaa hakemuksesta ulkomailla suoritetun oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon kahdella (tai teoriassa kolmella) tavalla:

1. Tutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon (esim. virkoja varten jotka edellyttävät pelkkää ylempää, muttei oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa)
2. Tutkinto rinnastetaan ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon ehdollisesti (=ETA-kokeet), sisältää myös kohdan 1. rinnastamisen
3. Tutkinto rinnastetaan ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon suoraan (ilmeisesti vain jos hakijalla on kertynyt tarpeeksi työkokemusta tai opintosuorituksia Suomesta ennen hakemuksen esittämistä)

Eli ennen kun tutkinto on rinnastettu oikeustieteelliseksi korkeakoulututkinnoksi, se luetaan Suomessa "pelkäksi" ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.

Tässä on kuitenkin yli 3 vuotta aikaa suorittaa vielä ETA-kokeita. Jos joku alue jää suorittamatta, tunnustamista pitää hakea ulkomaanopintolain perusteella. Olisi kuitenkin aiheellista olettaa, että OPH tulee huomioimaan jo suoritetut ETA-kokeet jollain tavalla yhteistyössä tiedekuntien kanssa määrättävien opintojen osalta.

ETA-kokeisiin valmistuminen vie oman aikansa, mutta ne ovat tehtävissä kyllä puolessakin vuodessa töiden ohella (kaikki 8 tenttiä). Edellyttää tietysti, että on lukenut vaadittavan kirjallisuuden. Lakikirjoista ei ole juuri käytännön hyötyä Helsingin ETA-kokeissa (pl. rikosoikeus). ETA-kokeiden arvosanoilla kun ei ole merkitystä, moni taitaa mennä sieltä mistä aita on matalin.
Hei! Tämä on vanha ketju, mutta kokeilen silti vastata.
Minulla on ehdollinen päätös ON-tutkinnon rinnastamiseen, joka on annettu ennen 1.1.2016. En ole erikseen hakenut päätöstä OTM-tutkinnon rinnastamiseen, vaikka olen jo LL.M. tutkintoni suorittanut. Näemmä saan siis suorittaa ON-kelpoisuuden vielä vanhan kaavan mukaan, mutta kuinka käy OTM-kelpoisuuden? Aiemminhan vaadittavat ETA-kokeet ovat olleet samat ON ja OTM-tutkintoihin, jolloin ETA-kokeet suoritettuani kelpoisuus olisi syntynyt molempiin tutkintoihin. Onko sinulla tarkempaa tietoa?
LL.M kirjoitti:
Hei! Tämä on vanha ketju, mutta kokeilen silti vastata.
Minulla on ehdollinen päätös ON-tutkinnon rinnastamiseen, joka on annettu ennen 1.1.2016. En ole erikseen hakenut päätöstä OTM-tutkinnon rinnastamiseen, vaikka olen jo LL.M. tutkintoni suorittanut. Näemmä saan siis suorittaa ON-kelpoisuuden vielä vanhan kaavan mukaan, mutta kuinka käy OTM-kelpoisuuden? Aiemminhan vaadittavat ETA-kokeet ovat olleet samat ON ja OTM-tutkintoihin, jolloin ETA-kokeet suoritettuani kelpoisuus olisi syntynyt molempiin tutkintoihin. Onko sinulla tarkempaa tietoa?
Kokeet ovat kyllä samat ON/OTM-tasolle mutta opintojen kokonaisuus ratkaisee mille tasolle tutkinto voidaan rinnastaa.
Nykyisten sääntöjen mukaan tutkinto voidaan rinnastaa pelkästään OTM-tasolle. Teoriassa voisit hakea OTM-kelpoisuutta kombolla alempi tutkinto+ETA+LLM jonka perusteella OPH sitten päättää mitä lisäopintoja sinun on suoritettava jos ylipäätään tarvitsee.

BTW ulkomailla OTM-tasolle opiskelleet ovat saaneet jo yli puoli vuotta "uusia" päätöksiä OPH:lta mutta aika hiljaista on avoimen tiedon suhteen ollut. Ei siis mitään käsitystä siitä kuinka paljon opintoja on määrätty kylkeen.

Kannattaa kysyä OPH:lta suoraan tai laittaa hakemus vetämään. Tentit kannattaa tehdä toki alta pois joka tapauksessa. Jos aloittaa nyt syksyllä niin valmista voisi tulla kesään 2017 mennessä. Ensi vuonna alkaa olla jo aika tukalaa jos meinaa saada tehtyä tentit 31.12.2018 mennessä.
ETAkoneisto kirjoitti:
Kokeet ovat kyllä samat ON/OTM-tasolle mutta opintojen kokonaisuus ratkaisee mille tasolle tutkinto voidaan rinnastaa.
Nykyisten sääntöjen mukaan tutkinto voidaan rinnastaa pelkästään OTM-tasolle. Teoriassa voisit hakea OTM-kelpoisuutta kombolla alempi tutkinto+ETA+LLM jonka perusteella OPH sitten päättää mitä lisäopintoja sinun on suoritettava jos ylipäätään tarvitsee.

BTW ulkomailla OTM-tasolle opiskelleet ovat saaneet jo yli puoli vuotta "uusia" päätöksiä OPH:lta mutta aika hiljaista on avoimen tiedon suhteen ollut. Ei siis mitään käsitystä siitä kuinka paljon opintoja on määrätty kylkeen.

Kannattaa kysyä OPH:lta suoraan tai laittaa hakemus vetämään. Tentit kannattaa tehdä toki alta pois joka tapauksessa. Jos aloittaa nyt syksyllä niin valmista voisi tulla kesään 2017 mennessä. Ensi vuonna alkaa olla jo aika tukalaa jos meinaa saada tehtyä tentit 31.12.2018 mennessä.
Kiitos pikaisesta vastauksesta! Täytyy ehdottomasti suorittaa tentit pois alta mahdollisimman pian – toivottavasti siis ensi kesään mennessä. Toivotaan, että kelpoisuusvaatimukset eivät ainakaan kovin "kovene" ja pystyn sitten hakemaan OTM-kelpoisuutta suoraan esim. tuolla kombolla LLB + ETA + LLM. Olen suorittanut kaksi LLM-tutkintoa samanaikaisesti (60 ECTS + 60 ECTS), joten ainakin opareiden puolesta pitäisi rinnastua OTM-tutkintoon.

Ymmärtääkseni OPH ja yliopistot ovat itsekin vielä hiukan hukassa uusien järjestelyjen suhteen. Tuttavani (joka on samassa tilanteessa kuin minä) ei ollut onnistunut saamaan kummaltakaan taholta selkeää vastausta nykyisiin OTM-kelpoisuusvaatimuksiin liittyen. Ainoa varma tapa taitaa tällä hetkellä olla hakea ehdollista päätöstä OPH:lta ja katsoa mitä sieltä mahdollisesti napsahtaa nykyisten ETA-kokeiden lisäksi.

Hyvää kesää!
+Lisää kommentti
Kannattaa varmasti huomioida se seikka, että tulevaisuudessa ei enää ole mahdollista hakea tuomarin virkaa, jos on opiskellut ulkomailla juristiksi. Riippumatta siitä, jos tekee lisäopintoja tai ei.

Tämä koskee myös notaarin virkoja, eli tulevaisuudessa kilpailu askultointi paikoista ehkä helpottuu pikkasen.
4 VASTAUSTA:
"Selvyyden vuoksi tuomareiden nimittämistä koskevaan lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännös, jonka perusteella kelpoisuuden tuomarin virkaan tuottaisi ainoastaan Suomessa suoritettu ylempi oikeustieteellinen tutkinto."
11 §
Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet

"Tuomariksi voidaan nimittää muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen [...] Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) tai ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain ( / ) tai sitä vastaavan aiemmin voimassa olleen lain nojalla tehty Opetushallituksen päätös ei tuota tässä laissa tarkoitettua kelpoisuutta tuomarin virkaan."
Summa summarum: jos olet suorittanut tutkintosi ulkomailla, niin nyt on se hetki kun tulisi hakea notaarin virkaa nopeasti ennen kun laki muuttuu.

Lakiuudistuksen jälkeen joudut muuten hakemaan oikikseen ja suorittaa suomalainen OTM tutkinnon, jotta voisit askultoida.
Juristi2015 kirjoitti:
Summa summarum: jos olet suorittanut tutkintosi ulkomailla, niin nyt on se hetki kun tulisi hakea notaarin virkaa nopeasti ennen kun laki muuttuu.

Lakiuudistuksen jälkeen joudut muuten hakemaan oikikseen ja suorittaa suomalainen OTM tutkinnon, jotta voisit askultoida.
Mihin auskultointia tarvitaan? Sehän on vuoden mittainen minimipalkkainen työharjoittelu valtion hyväksi.
+Lisää kommentti
Lainaus hallituksen esityksestä: "Selvyyden vuoksi tuomareiden nimittämistä koskevaan lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännös, jonka perusteella kelpoisuuden tuomarin virkaan tuottaisi ainoastaan Suomessa suoritettu ylempi oikeustieteellinen tutkinto."

Tuottaisiko jatkossa siis pelkän oikeusnotaarin tutkinnon suorittaminen ulkomailla, mutta maisterin tutkinnon suorittaminen Suomessa, kelpoisuuden tuomarin virkaan? Vai vaaditaanko Suomessa suorittamista myös notaarin tutkinnon osalta?
4 VASTAUSTA:
Tässä lainaus varsinaisesta laista:

“11 § (8.5.2015/567)
Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet
Tuomariksi voidaan nimittää muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) tai ulkomailla suoritettujen korkeakoulu-opintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (1385/2015) tai sitä vastaavan aiemmin voimassa olleen lain nojalla tehty Opetushallituksen päätös ei tuota tässä laissa tarkoitettua kelpoisuutta tuomarin virkaan. (4.12.2015/1392)”

Voin lyödä olutlaatikon (export) vetoa, ettei lainsäätäjä ole ajatellut tuota asiaa loppuun. Luultavasti pari hakemusta menee läpi jos asiasta ymmärtää olla hiljaa. Sitten jossain vaiheessa tuomarinvalintalautakunta herää kauhulla tosiasiaan, että OTM-tutkinnon oleellisin osa suoritetaan ON:n yhteydessä ja päättää hylätä systemaattisesti kaikki hakemukset joissa virkaa tavoitteleva on suorittanut kandin ulkomailla. Asiasta käydään oikeutta ja kaikki asteet toteavat kaikissa tapauksissa, että lainsäätäjä on kyllä tarkoittanut että koko tutkinto olisi pitänyt suorittaa Suomessa vaikka siinä puhutaan vaan ylemmästä oikeustieteen korkeakoulututkinnosta.

Tätä asiaa ruvetaan pitämään itsestäänselvyytenä ja unohdetaan kokonaan virkaa tavoittelevan taidot, tiedot ja osaaminen.

Vähän sama kuten laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista - vaaditaan vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Laista ja sen esitöistä puuttuu kokonaan maininta siitä, että työkokemus pitäisi olla hankittu vasta sen jälkeen kun OPH on tehnyt lopullisen tunnustamispäätöksen (=ETA-kokeet tehty). Tunnustamispäätös eivätkä kelpoisuuskokeet ole tutkinto tai mikään muukaan opintosuorite. Kuitenkin jos ylemmän ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon on suorittanut esim. v. 2006, kelpoisuuskokeet v. 2007-2008 ja OPH on tehnyt (hakemuksesta) tunnustamispäätöksen vaikka vasta v. 2016 kesäkuussa, lautakunta on sitä mieltä, että työkokemusta on alkanut karttua vasta siitä päivästä lähtien kun lopullinen tunnustamispäätös on tehty (vaikka olisi ollut töissä 10 vuotta suomalaisessa asianajotoimistossa). Tästä on olemassa hovioikeuden päätös johon korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.

AA-liitolla on vielä toistaiseksi aivan toisenlainen kanta. Neljän vuoden työkokemusta aletaan laskea jo siitä hetkestä kun tutkinto on suoritettu ulkomailla - eikä siitä hetkestä kun OPH on tehnyt lopullisen tunnustamispäätöksen.

Hassua taas on se, että AA-liitto lobbasi lupalakimiesjärjestelmää todella vahvasti 1) pönkittääkseen omaa asemaa 2) saadakseen vastavalmistuneista orjatyövoimaa.

Suomalainen lakimieskunta tekee kyllä kaikkensa pitääkseen “ulkomaiset” juristit poissa Suomen markkinoilta.
eikö suomi kuitenkin ole niin pieni maa ja lain yksityiskohdat sen verran erilaiset, että ulkomaisilla ei olisi hirveästi halukkuutta tulla tänne?
Huomasitko lainausmerkit?

Satoja suomalaisia lähtee vuosittain ulkomaille opiskelemaan oikeustiedettä. Lisäksi Tallinnan yliopisto järjestää etäopetusta Helsingissä jolloin ulkomaille ei tarvitse edes lähteä. Kelpoisuuskokeet ja/tai lisäopinnot ovat ulkomailla suoritetun tutkinnon kannalta ihan perusteltuja, mutta kaikki muut keinot ulkomailla opiskelleiden työllistymisen vaikeuttamiseksi Suomessa ovat protektionismia puhtaimmillaan.
Miten kauan ETA-kokeella voi siis vielä hake auskultoimaan? 😊
+Lisää kommentti
Kyllä tähän kohtuuttomaan protektionismiin pitäisi saada joku tolkku. Kyllä on ko:ssa ainakin nähty niin pöljiä tuomareita, vaikka kuinka ovat Suomessa opiskelleita, ettei kansainvälinen tuulahdus tekisi oikeasti ihan pelkästään ja vain ja ainoastaan hyvää. Se on ihan ihme kuinka näihin juttuihin oikareiden osalta saadaan aina tiukennuksia ja lisätehtäviä. Kuvitteleeko joku oikeasti, että kaikki tieto ja osaaminen se asuu vain Suomessa. Vaikka oikeusjärjestyksissä toki on eroa, niin EU:n harmonisoinnin jne. myötä ainakin eurooppalaiset viralliset (siis kunkin maan itse virallisesti hyväksymät) yliopistotutkoinnot ovat vähintään yhtä hyviä kuin suomalaiset. joku pieni orientoivat kurssi siihen kylkeen ehkä suomalaisesta systeemistä, niin ihan hyviä asianajajia ja tuomareita tulee kyllä. Valmistumisia ja ammattiin siirtymisiähän piti nopeuttaa ja turhaa sääntelyä purkaa!!!!! Missä ne norminpurkutalkoot on tässä suhteessa?
1 VASTAUS:
Henkilö, joka toimii Suomessa tuomioistuintehtävissä lakimiehenä, syyttäjänä tai tuomarina, tarvitsee välttämättä SUOMALAISEN koulutuksen. Eikä tässä ole minkäänlaista protektionismia.

Höpinä EU:n harmonisoinnista on ihan hölynpölyä sikäli, että Suomessa päähuomio on kaikilla oikeudenaloilla 98% suomalaisissa säädöksissä. Ei näitä opita missään virolaisten rahankuppaajien kirjekursseilla eikä myöskään "lontoon yliopiston etäopiskelijana" .

Jos haluat OIKEAKSI lakimieheksi. Suorita valintakoe ja huolehdi että tulet valituksi. Ei se sen ihmeellisempää ole. Tälle alalle ei tarvita yhtään idioottia, niitä kun on tiukasta seulasta huolimatta aina osa porukasta.
+Lisää kommentti
Tuo asia pitäisi pikimmiten muuttaa, tuomarikuntaan ja muutenkin tarvitaan ihmisiä joilla on myös kansainvälistä kokemusta. Lisäksi tuolla toisessa ketjussa ollut kommentti MICL tutkinnon lyhenteestä OTM (Kv.) suomeksi, olisi hyvä. Koska kyseessähän on suomalainen, Suomen yliopistoissa tehtävä oikeustieteen maisterin tutkinto.
1 VASTAUS:
Ainoa mitä pitää muuttaa on tiukentaa seulaa siten, ettei kirjekurssien ja kaiken maailman kansanopistojen "kv" ja "etä" tutkintojen haltijat pääse samoille työmarkkinoille oikeuden ammattilaisten kanssa. Ero tulee pitää selvänä ja terävänä, koska muuten voi syntyä katastrofeja, jos pöhlöt pääsevät laajassa mitassa soluttautumaan ammattikuntaan.

MICL tutkinto sopii niille, jotka eivät kykene hankkimaan oikeaa OTM-tutkintoa. Tuolla haistapas-katutkinnolla voi hakea esim. TE-toimistoon töihin.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

ETA-kokeet katoavat 2016

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_22 2015.aspx

Lakimuutokset tiivistetysti niille jotka eivät jaksa lukea koko tekstiä:

1. Uutta lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta ei enää sovelleta aloilla jotka edellyttävät oikeustieteellistä tutkintoa. Sen sijaan näihin aloihin sovelletaan ulkomaanopintolakia.

2. Edellisen johdosta ETA-kokeet katoavat, joten niitä ei enää tarvitse tehdä jos OPH ei ole niitä ehtinyt määrätä.

3. Ulkomaanopintolain mukaan hakija voidaan määrätä suorittamaan enintään kolmasosa tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuden laajuudesta. Lisätyöt eivät siis katoa ulkomailla opiskelleen oikkarin osalta mihinkään.

4. Tuomariksi ei voida enää nimittää jollei ole suorittanut tutkintoaan Suomessa. Lisäopinnot eivätkä ETA-kokeet korvaa tätä puutetta. Asianajajaksi voit silti päästä.

Kandille täydentäviä opintoja on siis tiedossa maksimissaan 60 op ja maisterille 40 op, yhteensä 100 op. Karkeasti ottaen 1,5 vuoden täysipäiväiset opinnot. Ei ole vielä tiedossa miten yliopistot aikovat tarjota opetusta ja kuinka monelle on tilaa.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta