Minä toivon

Sehän on ihan sinusta itsestäsi kiinni. Jotkut haluaa tehdä asiat niin vaikeiksi, että karkottavat ihan tarkoituksellisesti (tai joskus jopa tahattomasti) kaikki kivatkin ihmiset luotaan pois. Jos noin huomaa tehneensä niin aina voi yrttää paikata, pyytää anteeksi tms.

En pyydä anteeksi muuta kuin niiltä jotka ovat mun tukena. Hylkääjät ja ilkimykset saavat mennä menojaan.

Niin..kuten kysyisin lapsiltani. Eli mitä sinä itse teit? Ajoit pois luotasi jonkun, joka sinusta aidosti välitti? Väänsit sanomiset toiseksi, kun olet itse niin kipeä sisältä? Kiukutteletko samoin kuin pikku lapsi? Jos meni mettään nää arvelut, anna olla. Jatka samalla tyylillä, varmaan onnistut vielä. Hetkeksi. Kunnes taas tulee sulle itelle tollanen "kohtaus".

Olen siis yksinäinen nuori mies, joka viettää päivänsä ja yönsä yksin. En ole hylännyt ketään olen vaan ollut siellä mihin elämä on vienyt. En ole ajanut ketään pois luotani, enkä kaipaa naista jolla on lapsia. Kaipaan sympatiaa jota sinulta ei saa enkä sitä sinulta kyllä kaipaakkaan vaan joltain nuorelta naiselta.

Toivon sulle nuori mies rohkeutta elää. Ei syytellä muita. Opettele puhumaan, älä pidä mykkäkoulua ja patoa asioita sisällesi. Palstalla tulee mielnhäiriö itselle kellekin :)

Miksi sinut sitten aina hylätään? Ja hylkäsikö sinun kaipaamasi nainen sinut? Jos, niin miksi?

Ei minua ole kukaan hylännyt, olen vaan jäänyt, en ole mielenkiintoinen enkä hauska enkä omista ehjää minäkuvaa.