Jatkosodassa Suomella oli toistakymmentä divisioonaa, nykyään ei yhtään, pelkkiä prikaateja. Silloin väkiluku oli alle neljä miljoonaa, silti aseisiin saatiin puoli miljoonaa miestä. Nykyään väkiluku on 5,5 miljoonaa mutta aseisiin saadaan sodan aikana 230 tuhatta. Mitä helvettiä?!
Miksi divisioonia ei enää ole?
En.ymmärrä
44262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Sodan ajan joukkojen alasajo on vertaansa vailla oleva petos Suomen historiassa. Silloin kun minä kävin armeijan vuonna 1983 Suomen sodan ajan joukkojen vahvuus oli 700 tuhatta miestä. Asiasta on järjestettävä puolueeton tutkinta ja syylliset on tuomittava maanpetoksesta tai valtiopetoksesta! Tuo rikos ei vanhene...
varustaa joukot asianmukaisesti. Kun rahaa myönnetään vain nykytilanteen mukaan, ei kannata ottaa suurta joukkoa heikosti varustettuja miehiä aseisiin.
Valituksen osoite on eduskunta,,
Onkos toverilla tarkoitus mennä rk 7,62 kanssa piiloon puun taakse odotteleen ryssää puolen miljoonan muun kanssa? Suotta menet. Todennäköisesti kaveri tuhoaa ensin ilmapommilla asutuskeskukset, sähköt pannaan poikki desantilla tai pommilla ja katkaistaan yhteydet ulkomaailmaan. Sitten vain odotellaan milloin Pres. Niinistö lähettää kirjeitä ja pyytää armoa. Kestää pari päivää...
tuo on.
Valitettavasti se ei ole toteutunut, eikä toteudu.
Armeijan uskottava ylläpitohan on nyt todella kallista toimintaa.Ja sehän ei sitten vielä ole mitään minkäänlaista taloudellisesti tuottavaa tai kannattavaa liiketoimintaa.
Eli pelkkä erittäin kallis ja suuri menoerä valtiolle on nyt kyseessä tämä puolustusvoimiemme edes jotenkin uskottava ylläpito.
Ylisuuret armeijan menot suurin syy Neuvostoliiton romahtamiseen ja Kreikan heikkoon talouteen.
Kyllä molemmissa tapauksissa ensisijainen syy on valtiontalouden hoito vastoin kaikkea järkeä.
NL:ssa ei toiminut kommunismi eikä Kreikassa järki.
Suomessahan puhutaan ns. "jatkosodasta" kun tarkoitetaan Suomen liittymistä natsien operaatio Barbarossaan. Tuolloin Suomi siis hyökkäsi yhdessä Hitlerin Saksan kanssa valloittaakseen "elintilaa" idästä, joten divisiooniakin oli haalittu kasaan hyökkäyssodan vaatimusten mukaan. Onko Suomi taas hyökkäämässä itään, vai mihin noita vahvuuksia tarvitaan?
"Suomessahan puhutaan ns. "jatkosodasta" kun tarkoitetaan "
Kyllä Suomessahan puhutaan myös Talvisodasta, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Saksan suostumuksella ilman mitään syytä Suomen kimppuun vaikka NL ja Suomella oli keskenäinen rauhan- ja rajarauhasopimus (Laatokan pohjoispuolella ei saanut olla muita kuin rajajoukkoja ja joitakin kevyesti aseistettuja joukkoja 20 km lähempänä rajaa).
Talvisotahan oli ihan oikea siirto Neuvostoliitolta. Osasivat ennakoida että Suomenkin suunnalta tullaan kohta kohti Leningradia elintilan valtaaminen mielessä. Suomihan alkoi lähentymään Saksaan heti 1933 natsien noustua valtaan.
Kukaan ei ollut Suomen suunnalta tulossa kohti Leningradia.
Saksa solmi liiton NL:n kanssa 23..8. 39 ja seurauksena oli yhteiset operaatiot, joista Talvisotaoli yksi.
Uhka Suomen suunnalta syntyi Talvisodan seurauksena, kun NL:n ryöstämät alueet haluttiin takaisin. NL siis loi uhkan omalla toiminnallaan.
Suomi ei silti halunnut hyökätä Leningradiin.
On hupaisaa, miten innolla neuvostopropagandaa vieläkin toistellaan.
- ei nykyaikaisessa sodassa tartte paljon miehiä ,amerikkakin käysotaa ihan nojatuolista ,joystckilla ohjaillaan vaan lennokki pommeja ,sellasta se nykyään.
" ei nykyaikaisessa sodassa tartte paljon miehiä ,amerikkakin käysotaa ihan nojatuolista ,joystckilla ohjaillaan vaan lennokki pommeja ,sellasta se nykyään."
Ja juodaan Coca-Colaa, täyttä paskaa!
Maajoukkoja tarvitaan aina se nähtiin Irakissa missä oli sodan lopussa aivan liian vähän joukkoja pitämässä järjestystä.
Typerää paskaa höpiset, ei maajoukkoja tarvita, jos annetaan täydet valtuudet ilmavoimille ja käytetään riittävästi ohjuksia, kyse on siitä, esim. Japani oli täysin polvillaan ilman joukkojen lähettämistä mantereelle.
Vihollisen sotavoimia ei kannata tuhota, vaan käyttää niitä omiin tarkoituksiin, Japanissa pysyi järjestys, samoin Suomi suometettiin N-liiton etuvartioasemaksi länttä vastaa, miehitys olisi johtanut vain avoimeen haavaan ja toiminut huonommin kokonaistilanteessa. Eli vieras valtio voidaan näin ottaa hallintaan ilman maajoukkoja.
tietysti uskoa, mutta tuskin ne koskaan ovat yksin sotaa ratkaisseet.
Esimerkiksi Japanin maavoimien lyömiseen tarvittiin raskaat taistelut saarilla.
Japanissa eivät maavoimat ylläpitäneet järjestystä. Ne riisuttiin aseista.
1944 Suomella oli 15 divisioonaa ja 6 prikaatia.
Armeijan vahvuus olk 600 000 miestä. Lottia oli yhden AK:n verran. Skomen väkiluku oli tuolloin n. 3.5 miljoonaa eli mobilisaatioaste oli 16% luokkaa.
1944 marraskuussa palattiin pikavauhtia rauhanajan vahvuuksiin.
YYA-sopimus velvoitti Suomen pitämään valtavaa reserviä, koska sopimuksessa sanottiin "puolustaa kaikin käytettävissä olevin voimin"... Mauno Koivisto presidenttinä ollessaan "totesi" YYA-sopimuksen rauenneen kun toinen sopijapuoli eli NL lakkasi olemasta. Siiä alkoi Suomen armeijan alasajo.
Valtava reservi oli Neuvostoliittoa vastaan. Siellä kun vielä 1980-luvulla luotettiin miljoona-armeijaan. Hyökkääjällä pitää olla vähintään kaksikertainen ylivoima joten ei Suomeen silloinkaan oltu tulossa.
Eiköhän kyse ole siitä että rauhanajan organisaatiossa divisioonaa ei tarvita. Prikaatista muodostuu divisioona kun siihen kriisin tullen liitetään tietyt elimet. Kriisiajan organisaatio muodostetaan liikekannallepanossa ja sitten on taas divisioonia. Toivottavasti ei kuitenkaan koskaan tarvita.
Mistähän nuo "elimet" otetaan?
Eli täyttä fuulaa.
Jos ei ole rauhanajan organisaatiossa dividioonaa,ei niitä kasva sodanajalla kuin sieniä sateella.
Oot kyllä tonttujen tonttu. Et näemmä ole kuullut liikekannallepanosta.
Jos tämmönen divisioona oikeasti on olemassa prikaatin nimellä,miksi sitä ei kutsuta divisioonaksi?
No koulutetusta reservistä tietenkin!
Suomihan käytti jo Talvi- ja varsinkin Jatkosodassa (n. 5 päivää ja joukot olivat puolustusasemissa) aluepuolustusta, jokainen sotilaspiiri 15 kpl(Talvisota)/Suojeluskuntapiiri 16 kpl (Jatkosota) muodosti divisioonan, jossa ei ole valmiita muita yksiköitä kuin jotkin panssari-, lento-, erikoisjoukot ja koulutettavat osastot. Muuten koko armeija on vain paperilla ja ne kutsutaan tarvittaessa palvelukseen palvelukseenastumismääräyksellä. Aseistus on tietenkin valmiina koko armeijalle varastoituna sopiviin paikkoihin lähelle kunkin joukko-osaston muodostamispaikkaa.
Koko armeijan (kaaderiarmeija) valmiina pitäminen on todella kallista ja Suomella eikä monella muullakaan valtiolla ole varaa.
Pitäisi Suomella olla varaa,onhan Suomi lupautunut ostamaan F35:sia usealla kymmenellä miljardilla Hornetin seurajaksi.
oltiin luopumassa jo sodan aikana, mutta Marskin ymmärrys ei riittänyt organisaation uudistamiseen.
Lopullinen siirtyminen prikaatiorganisaation tapahtui 1966. Se on pienelle maalle kevyempi ja tehokkaampi.
valehteluun.
Kaupat ovat aivan alkuvaiheessa.
"Koko armeijan (kaaderiarmeija) valmiina pitäminen on todella kallista ja Suomella eikä monella muullakaan valtiolla ole varaa."
Lauseella varmaankin tarkoitetaan vakituisesta kantahenkilökunnasta muodostuvaa armeijan osaa. Mitä suurempi kaaderiosuus on sitä kalliimmaksi sen ylläpitäminen tulee, kasarmit, vaatetus, ruoka, palkat jne. Suomessa se on pystytty pitämään pienenä valitun puolustuskäytännön mukaa, jossa on suuri koulutettu reservi, joka tarvittaessa kutsutaan palvelukseen.
Tällä ei ole mitään tekemistä uusien asejärjestelmien kanssa. Sitä paitsi Niinistö ilmoitti, että Suomi harkitsee jopa halvempien JAS:en ostamista.
Organisaatio muutos suunnitelmat divisioonista prikaateihin olivat PM:ssa valmiina jo 1942 mutta samaan saumaan sattui n. 90 tuhannen miehen kotiuttaminen reserviin teollisuuden ja muun yhteiskunnan palvelukseen. Tämän kokoinen vanhempien ikäluokkien reserviin siirtäminen jo sinänsä aiheutti suuria muutoksia divisiooniin. Eikä tällaista valtavaa 16 divisioonan muutosta sota olosuhteissa niin vain tehdä, muutokset olivat niin suuret. Valmiiksi saatiin 15.Pr, 19.Pr, 20.Pr, 21.Pr, nämä osallistuivat myös kesän taisteluihin.
Marskin ymmärryksessä ei ollut mitään vikaa mutta aikaa ei yksinkertaisesti ollut viedä uudistusta loppuun sodan aikana
oikeassa ja hyvin asiasta perillä.
Marskin suunnitelmana oli kuitenkin divisioonien SUPISTAMINEN prikaateiksi, mikä osoittautui mahdottomaksi.
Hänen ja alaisten äly ei riittänyt jakamaan divisioonaa kahdeksi prikaatiksi.
Näin olisi saatu joustavat 3-5 prikaatin armeijakunnat vahvoine aselajijoukkoineen. Muutos olisi voitu toteuttaa ilman ongelmia asemasodan aikana. Toimeenpannussa muodossa muutokset aiheuttivat uskomattoman sekasotkun organisaatiossa.
Nyt ak ja div olivat pahasti torta på torta, jota kahteen jv-rykmenttiin siirtymien vielä pahensi. Divporras söi vain resursseja tuottamatta mitään. Se nähtiin kesän -44 taisteluissa.
Divisioonat on todettu liian kömpelöiksi organisaatioksi nykyajan sodankäynnissä.
"Miksi divisioonia ei enää ole?"
Divisioona on parempi paikassa missä on riittävästi tilaa sen käyttämiseen ja jos tarvitaan todella isoja joukkoja. Prikaati on taas parempi Suomessa pienipiirteisen ja vaikean maaston takia joukkojen liikuteltavuuden vuoksi.
Divisioona on myös kulutuskestävämpi suuremman miesmäärän takia.
Divisioonan voimat saadaan kasaan keskittämällä pari prikaatia samaan tehtävään.
Eikä!
Pari prikaatia jättää suorittamatta sen,mihin hyvin johdettu divisioona kykenee!
Joukot ovat samat ja prikaatit toimivat notkeammin.
Tosin organisaatio sinänsä ei takaa mitään, vaan joukkojen aseistus, koulutus ja sitkeys.
Kolme prikaatia vastaa yhtä divisioonaa.
vastaa yleensä divisioonaa suomalaisessa organisaatiossa.
Tässä nyt käy selväksi,että prikaati kykenee viivytystaisteluun eli puolustukseen.Hyökkäykseen,joka kuitenkin on sodankäynnissä se oleellinen ratkaisevaan operaatioon johtava,se ei juurikaan kykene.
Ei organisaatio ratkaisen joukon pystyvyyttä hyökkäykseen, vaan koulutus. ja varustustaso. Ne taas eivät riipu, onko perusyhtymänä divisioona vai prikaati.
Itse asiassa prikaatit perustettiin rykmenttien pohjalta. Mitä divisiooniin tulee, niin ne olivat rauhan aikana sellaisia hallinnollisia kokonaisuuksia: kolme divisioonaa.
divisioona oli perusyhtymä.
Talvisotaan niitä perustettiin aluksi kymmenen.
Sodan päätyttyä divisioonia oli 15, kun ryhmien nimellä toimineet joukot muutettiin divisiooniksi.
Jatkosodan alussa oli 16 divisioonaa, sodan päättyessä 14 jv-, sekä panssari- ja rannikkodivisioonat. Prikaateja oli lopuksi kuusi. Lisäksi oli rannikkoprikaateja.
Mist tuo Talvisodan lukema 10 divisioonaa on peräisin, samoin 1944 "muitakin prikaateja"?
perustettiin yhdeksän divisioonaa reservistä ja kymmenes varusmiehistä ennen sodan alkua. Katso Talvisodan historia 2. osa.
Sodan alkaessa -41 oli seitsemän rannikkoprikaatia. Sodan aikana muodostettiin Laatokan ja Äänisen rannikkoprikaatit.
Katso Jatkosodan historia, osa 6.
Vasta vähä aika sitten tuli reserviläiskirje n. 900 000 miehelle.Niistähän saa muodostettua vaikka 46 divisoonaa,jos tarve,mutta kun sodan ajan joukot ovat vain 250 000 miestä,kiitos tehokkaiden nykyaseiden, niin noin paljon miehiä ei tarvita vaan loput on reservissä ja otetaan taisteluihin sitä mukaan kun edellisiä kaatuu jos iso sota tulee.Kyse on sotataktiikasta,parempi pitää porukkaa reservissä levänneenä kuin kaikki rintamalle kerralla ja jos linjaan tulee repeämä jollekin alueelle,ensinnäkin apuun voidaan lähettää lepäämässä olleet sodanajan joukot ja sitten vieläkin mieshukka kasvaa liian suureksi,aletaan reserviläisiä ottaa niin paljon kuin niitä on. Joten taistelukyky säilyy pitempään kuin että kaikki olisi kerralla rintamalla ja sitten etulinjaan tulisi läpimurto.
Koko reserviä ei ole tarkoitus käyttää sodan aikana.
Tietysti siitä riittää täydennystä tappioille.
Teknoarmeijahypetys? On totta että ne joukot jotka suorittavat vaativat operaatiot on oltava hyvin koulutettuja, tulivoimaisia, hyvin huollettuja ja logistaakin ja informaation täytyy kulkea hyvin. Enää aikoihin ei ole puolet sotilaista ollut varsinaisia taistelijoita. Luultavasti enää 10-15% jos sitäkään. Vietnamin sodan amerikkalaisen epäonnistumisen ydin saattoi olla siinä että maksimissaan jopa 540 000 sotilaan määrästä vain 40 000 oli enää varsinaisia maataistelun taistelujoukkoja jotka kyettiin lähettämään taisteluun lyhyellä viiveellä. Itse taistelijoita oli maksimissaan vain noin 70 000 mutta heitäkin yli 1/3 oli pidettävä muissa tehtävissä (koulutus, vartiointi, tärkeiden kohteiden suojaus).
Ehkä USA olisikin tarvinnut 1.5 miljoonaa sotilasta Vietnamiin? Etelä-Vietnamin hallinnon joukoissa oli suurimmillaan tuo 1½ miljoonaa sotilasta ja militiaa mutta niin se vain nopeasti romahti keväällä 1975.